"Varovaisuusperiaate ilmastonmuutoksessa tarkoittaa varautumista tulevaan epävarmuuuteen, jota tieteellisen tiedon tuleva tarkentuminen ei poista."
Siinä lyhykäisesti Martti Liskin julkaisun /1/ alkukappaleesta lainaus. Kirjoitus jatkuu varovaisuusperiaatteen taloudellisten hyötyjen perustelulla:
"Periaate voidaan perustella taloudellisen kustannus-hyötyanalyysin näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin haittojen epävarmuus on peruste käyttää alhaista diskonttokorkoa näiden haittojen taloudellisessa arvottamisessa."
Varovaisuusperiaatteessa onkin siis kysymys sekä fyysisestä että taloudellisesta turvallisuudesta. Mielestäni se on tie, jota on kuljettava olipa ilmastonmuutoksen/.kriisin uhka todellinen tai ei.
Julkaisusta löytyy matikkaa ja politiikkaa harrastaville mielenkiintoista luettavaa, luulisin. Itseäni ainakin kiinnosti nastanheittomallin käyttö ilmastoriskin vertaamisessa.
1: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=51239&lan=fi
"Ilmastopolitiikan hyötyjen arviointi epävarmuuden vallitessa"
Matti Liski, Helsingin kauppakorkeakoulu
Julkaisun ajankohta jäi minulle epäselväksi. Viimeisin silmiin sattunut viite oli vuodelle 2006.
Siinä lyhykäisesti Martti Liskin julkaisun /1/ alkukappaleesta lainaus. Kirjoitus jatkuu varovaisuusperiaatteen taloudellisten hyötyjen perustelulla:
"Periaate voidaan perustella taloudellisen kustannus-hyötyanalyysin näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin haittojen epävarmuus on peruste käyttää alhaista diskonttokorkoa näiden haittojen taloudellisessa arvottamisessa."
Varovaisuusperiaatteessa onkin siis kysymys sekä fyysisestä että taloudellisesta turvallisuudesta. Mielestäni se on tie, jota on kuljettava olipa ilmastonmuutoksen/.kriisin uhka todellinen tai ei.
Julkaisusta löytyy matikkaa ja politiikkaa harrastaville mielenkiintoista luettavaa, luulisin. Itseäni ainakin kiinnosti nastanheittomallin käyttö ilmastoriskin vertaamisessa.
1: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=51239&lan=fi
"Ilmastopolitiikan hyötyjen arviointi epävarmuuden vallitessa"
Matti Liski, Helsingin kauppakorkeakoulu
Julkaisun ajankohta jäi minulle epäselväksi. Viimeisin silmiin sattunut viite oli vuodelle 2006.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varovaisuusperiaate ei auta priorisoimaan eri uhkia.
Varovaisuusperiaatteen näkökulmasta jokainen -siis aivan jokainen uhka on samanarvoinen.
Siksi aloitus on pelkkää käsienheiluttelua
Olisiko sinulla antaa linkki johonkin asiantuntijan kuvaukseen siitä, mitä tarkoitat uhkien priorisoinnilla, ja voisitko sen jälkeen selittää minulle, miten varovaisuusperiaatteen pitäisi auttaa tai miten se mahdollisesti estää mainitsemaasi priorisointia?
Suoraan sanoen: en usko että ymmärrät itsekään mitä tarkoitat. Voimme ottaa yhdessä siitä selvää, niin et jatkossa enää häiritse keskustelua varovaisuusperiaattesta.
Sano vain että pitääkö varautua uhkaavaan jääkauteen ja lämpenemiseen samaan aikaan.
Pikku kananen sentään.
Eli romutetaanko jäänmurtajat ja aurauskalusto, vai ei.
Tai rakennetaanko kuitenkin lissää???
Varovaisuusperiaate ilmastonmuutoksessa käsittelee sen epämääräisyyttä, tietenkin, sillä muutenhan puhuttaisiin määritellyistä uhkakuvista.
http://paralyzingprecautionprinciple.com/problems-with-the-precautionary-principle.html
Asialla viranomaiset, ei ympäristöjärjestöt-
Viittaamasi artikkelin otsikossa kysytään: "Miksi ympäristöaktivistit ovat väärässä (varovaisuusperiaattesta)".
Tulisi kysyä: miksi viranomaiset ovat väärässä? Viranomaisten tehtävä on suojella kansalaisia myös tutkijoiden työn tuloksen perusteella odotettavissa olevilta, mutta laadultaan vielä tarkemmin tunnistamattomilta uhkakuvilta.
Varovaisuusperiaate KIOTOsopimus-lakiesityksen perusteluissa 2002
"2. Nykytila ja nykytilan arviointi
2.1. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen hillitseminen"
"Ennakoiduilla ilmastonmuutoksilla arvioidaan 21. vuosisadalla olevan hyödyllisiä ja haitallisia seurauksia. Mitä suurempia ja nopeampia muutokset ovat, sitä enemmän haitat nousevat etusijalle. Ilmastonmuutoksen haitat kohdistuvat voimakkaammin kehitysmaihin sekä etenkin köyhään väestönosaan. Sopeutumisella voidaan vähentää ilmastonmuutoksen haittoja ja tuottaa usein välittömiä sivuhyötyjä, mutta kaikkia vahinkoja ei voida estää.
Muutokset ilmaston, luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksessa ovat hitaita. Jos ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vakautettaisiin, jatkaisi maapallon keskilämpötila silti nousuaan muutamalla asteen kymmenesosalla vuosikymmentä kohti ainakin sadan vuoden ajan. Merenpinnan nousun ennakoidaan jatkuvan useita vuosisatoja. Eräät muutoksista voivat olla peruuntumattomia, ellei ilmastonmuutoksen voimakkuutta ja nopeutta rajoiteta kyseisiin ilmiöihin liittyviä kynnysarvoja pienemmiksi. Kynnysarvot tunnetaan monien ilmiöiden osalta huonosti.
*** Ilmaston, luonnon ja sosio-ekonomisten järjestelmien hitauden ja niiden sisältämien epävarmuuksien vuoksi varovaisuusperiaate on otettava huomioon, kun ilmaston vaarallisen muuttumisen estämiseksi laaditaan toimintasuunnitelmia ja asetetaan tavoitteita tai aikatauluja ***."
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020026
Niin se vain on, että vaikka osa kansasta haluaakin juhlia ja rellestää, ja jättää jälkipolville krapulan, viranomaisilla on vastuu siitä, että se krapula ei lamaannuta koko kansakuntaa. Juhlia voi siis olla tarpeen rajoittaa - ihan vaikka onmien jälkeläistesi parhaaksi.
Kioto sopimus loppuu kohta, ja se heitetään varoittavaksi esimerkiksi historian roskatunkiolle.
Suottas siihen vedota.
Eihän köpiksessäkään syntynyt sopimusta mihin vedota.
Kyllä se alkaa olla ilmastohourimointifinaali.
Yksinkertaista, järkevää, ja ymmärrettävää, bvai kuinka?
Ilmastonmuutoksen uhkakuvat ja tietenkin varovaisuusperiaate säilyy, sopimuksista riippumatta - ne eivät siis ole riippuvaisia mistään kansainvälisistä sopimuksista. Sopimuksella itsellään ei ole mitään tekmistä varovaisuusperiaatteen kanssa, se esitettiin vain lakiesityksen perusteluissa. Lyhyesti::
"Ilmaston, luonnon ja sosio-ekonomisten järjestelmien hitauden ja niiden sisältämien epävarmuuksien vuoksi varovaisuusperiaate on otettava huomioon, kun ilmaston vaarallisen muuttumisen estämiseksi laaditaan toimintasuunnitelmia ja asetetaan tavoitteita tai aikatauluja"
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020026
Yksinkertaista, järkevää ja ymmärrettävää, eikö olekin?
Sitten vähän vaikeampaa: varovaisuusperiaatte edellyttää myös tieteellisten arviointien epävarmuuden huomioon ottamisen.
Sekin on järkevää ja ymmärrettävää, vai kuinka?