Auringon aktiivisuuden häiriöt näkyvät niin arabimaissa kuin Iso-Britaniassa, sekä mailmantaloudessa psykofyysisinä tapahtumina.
Auringon aktiivisuus
Leubert
1962
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Juu Auringon yliaktivisuus tekee aina kummia, löytyy ufoja Itämerestä, ( surkeita uponneita ufoja! ) selviä pöllönkuvia ikkunalaseista ja vielä eri mantereilta eikä itse pöllöstä ole mitään jäljellä, valtavia tunneliverkostoja Euroopan alta,(jotka kuitenkin tulee osottautumaan vain humanoidien kaivamiksi), neitsytmarian kuvia ladon seiniltä, enkä yhtään ihmettele vaikka eduskuntatalon lehteriltä löytyisi täyskasvunen kultamunia kakkiva krokotiili .
Kerrotko vielä millä mekanismilla ne auringon aktiivisuuden häiriöt näitä psykofyysisiä tapahtumia aiheuttavat? Niin, ja miten noita tapahtumia voi mitata?
Auringon ja maan välillä on jatkuvaa psykofyysistä virtausta, joka suuremmalla tasolla liittyy galaktiseen virtaukseen. Auringon aktiivisuus vaikuttaa maahan tämän virtauksen kautta ja saa hiukkasjoukot tai sanoisinko aaltopaketit tanssahtelemaan. Ihmiskunta kuten koko elämäkin on samaa virtausta ja hiukkasjoukkojen liikettä. Luuletko ettei Kaaban mustan kiven ympäri tapahtuvalla hiukkasten pyörteilyllä ole psykofyysistä syytä, että se se muka tapahtuu vain hiukkasjoukkojen (tässä tapauksessa ihmisten) vapaatahtoisella halulla? Kaaba on pyörtelyn voimakeskus, samoin kuin lukemattomat muutkin paikat maassa ja muualla. Aurinko vaikuttaa suoraan maahan ja sen psykofyysisiin rakenteisiin, kuten vaikkapa ihmisten ja eläinten sekä kasvien toimintaan.
Mitäs havaintoja noista auringon ja maan välisistä jatkuvista psykofyysisistä virtauksista on, tai miten niitä mitataan?
Äläkä nyt vaan sano, että niitä mitataan Kaaabassa kiveä kiertävien ihmisten määrällä/vauhdilla/jne. ;)
Aurinko toki vaikuttaa maahan, ihmisiin, eläimiin ja kasveihin ihan fyysisesti kyllä.
Maailma on psykofyysinen.
Aha.
Ja millä perusteella maailma on psykofyysinen? Ei kai vain sillä, että auringon ja maan välillä on psykofyysisiä virtauksia?
Samalla tavalla millä ihminen on psykofyysinen olento, sekä fysikaalinen -ulotteinen että kokeva "henkinen". Kokeva ei tarkoita väkisin itsetietoista, eläimet ovat myös kokevia. Missä menee kokevan ja ei kokevan raja, kissassa, sammakossa, muurahaisessa, ameebassa? Maailma on alkeisosiaan myöden kokeva, koska se koostuu psykofyysisistä rakenneosista. Kokija ei synny ihmisaivoissa, vaan alkeisosien primitiiviset mentaaliset ominaisuudet vaikkapa ihmisaivoissa saavuttavat monimutkaisuuden ja rakenteen tason joka ilmenee vaikkapa itsetietoisuutena. Psykofyysinen kenttä ja sen virtaus on siis fyysisten vuorovaikutuskenttien ja niiden rinnakkaisominaisuuden mentaalisen kentän virtausta, joka luo subjekteja ja kokee eri järjestelmän tasoilla.
Aivan samoin kuin aine koostuu primitiiveistään (alkeishiukkaset), myös tietoisuudenilmiöt syntyvät primitiiveistään.
Mitään ei tapahdu sattumalta, vaan kaikkialla on koko ajan suurin mahdollinen järjestys ja tämän lainalaisuuden määräämä muutosdynamiikka eli virtaus. Aurinkokin on siis äärimmäisen järjestynyt systeemi, jossa kaikki tapahtuu "virtaa" puhtaasti lainalaisuuksien mukaan. Voiko tämäkin äärimmäisen järjestynyt, mutta kompleksinen systeemi olla tietoinen? Voiko koko universumi olla tietoinen (maailmanhenki)?
"Auringon aktiivisuuden häiriöt"
Mitkä häiriöt??? Eiköhän nuo säteilymäärien VAIHTELUT ole ihan normaalia ja tähdille täysin ominaista. Ja on auringolla sen verran psykofyysisiä vaikutuksia ainakin meikäläiseen, että jos aurinko paistaa ja on mukavan lämmin, minua ei v****a kovinkaan paljoa, jolloin olen pirteämpi, sekä jaksan paremmin. Toisaalta jos aurinko ei paista ja mua korpee saatan vetää suutuspäissäni kännit ja kärsiä alkoholiödeemasta seuraavana päivänä.
Solaarisessa kentässä tapahtuvaa hienoviritystä taajuuksille.
Mille taajuuksille ja mitä kenttää tarkoitat?
Kaikki on vain energian virtausta, negatiivisen ja positiivisen hakiessa tasapainoa. Aurinko on suurin voimakeskuksemme, joka ohjaa myös maan psykofyysistä kenttää ja vaikuttaa meidän jokaisen toimintaan. Puhdasta luonnontiedettä ja Jin jangia. Ymmärrä energian virtaus ja ymmärrät fyysisen ja mentaalisen toiminnan lainalaisuudet.
Jin ja Jan eivät ole luonnontiedettä, vaan uskomuksia. Psykofyysinen kenttä amaten ai taida kuulua luonnontieteen piiriin, vai missä yliopistoissa sitä tutkitaan?
Ja miten niin "Kaikki on vain energian virtausta". Minun luonnon tieteitä käsittelevissä kirjoissani ei tuollaisesta ole löytynyt mainintaa. Solaarinen kenttäkin on minulle tuntematon.
oletkohan nyt ihan oikealla palstalla?
"Jin ja Jan eivät ole luonnontiedettä, vaan uskomuksia"
Jin ja jang voidaan ajatella positiiviseksi ja negatiiviseksi energiaksi ja niiden väliseksi vuorovaikutukseksi, neutraali on näiden harmoniaa.
Aikojen alussa oli tyhjyys wuji. Wujissa syntyi taiji, äärimmäisen mahdollisuuden tila. Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, jin (negatiivinen) ja jang (positiivinen), joiden vuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus.
Jin symboloi muun muassa naisellisuutta, negatiivisuutta, pimeyttä sekä passiivisuutta, ja jang vastaavasti miehisyyttä, positiivisuutta, valoa sekä aktiivisuutta.
Jiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja jangia "hyvänä". Jinin ja jangin käsitteistä puhuttaessa on kuitenkin olennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen. Jangia ei voi olla ilman jiniä ja päinvastoin.
Kaikki voidaan kuvata jinin ja jangin keskinäisen suhteen tuloksena.
1. Jin ja jang ovat perusvoimia
2. Jin ja jang ovat vastakohtia.
3. Jin ja jang ovat toinen toisistaan riippuvaisia - toista ei ole ilman toista.
4. Jiniä ja jangia ei voi erottaa toisistaan.
5. Jin ja jang ylläpitävät toisiaan.
6. Jin ja jang voivat muuttua toisikseen.
7. Jin sisältää jangin siemenen, jang sisältää jinin siemenen
8. Jin ja jang voidaan jakaa edelleen jiniksi ja jangiksi.
9. Jin ja jang ovat suhteellisia käsitteitä kuten fysiikan negatiivinen ja positiivinen napa. Ne ovat myös moraalisia sekä henkisiä käsitteitä mm. "hyvä vs. paha", "mieli vs. ruumis", "kaunis vs. ruma".
jin (negatiivinen) ja jang (positiivinen) luovat yhdessä dynaamisen järjestelmän, jota ilman ei olisi maailmaa, vaan kaikki olisi levossa, olemattomissa. Ei tapahtuisi mitään.
Jin ja jang voidaan ajatella myös henkisinä käsitteinä ja niiden välisenä dynamiikkana. Hyvän ja pahan suhde.
Tämä virtaus ja tasapainon hakeminen on siis maailman olemus.
Tämäkö on fysiikkaa?
Mistä voisi lukea vertaisarvioituja yliopistollisia tutkimuksia jing ja jang voimien dynamiikasta ja vaikutuksesta reaalimaailmaan.
Huh mitä juttua. Eihän tuolla ole fysiikan kanssa mitään tekemistä. Eikö itämaisille uskomuksille ole omaa sivustoa?
Et siis tiedä mitään positiivisen ja negatiivisen energian virtauksesta?
Tiedän. Sähkövirran aiheuttaa positiivisen ja negatiivisen kohtion potentiaaliero ja kun ne yhdistetään kuormalla, virta kulkee ja piirissä syntyy energiaa kaavalla Energia = t x U x I x Cos fii.
Jos kerrot fysiikan palstalla positiivisista ja negatiivisista energioista, ole hyvä ja laita kaava. Jingit ja jangit eivät ole fysiikkaa, vaan itämaista mystiikkaa.
Lisäksi.
Positiivista sähköenergiaa on valo ja lämpö. Negatiivista on sähköisku ja sähkölasku.