Elämä tuli avaruudesta

Jaa, hyvin monessa luomismyytissä maailman alku oli alkuvedessä. Egyptissä vedestä luotiin alkuperäiset jumalat, Mesopotamiassa kaaoksesta erotettiin vesi ja ilma, Suomessa maailma luotiin sotkan munasta, Intiassa alkumudasta kasvoi lootus jne.

Kuninkaat nosti omaa häntäänsä väittämällä olevansa jumalain jälkeläisiä. Tai että vähintäänkin saanut valtuudet kuninkuuteen jumalilta.

Julius Caesarkin väitti olevansa Venuksen jälkeläinen.

Myöhempien aikojen aatelisten aateluus perustuu vähän samantapaiseen asiaan; tyhjä väite, että ollaan parempaa väkeä.

Muinaisilla kulttuureilla, jotka elivät maapallon elämän kannalta käytännössä aivan äsken, ei ollut mitään salattua tietoa elämän synnystä maapallolla.

Entä, onko jotkut mystiset "valtiaat" sitten tulleet avaruudesta?

Se, että monissa kulttuureissa on taivasta ja sen tähtiä pidetty jumalten asuinsijoina, on melko heikko todiste. Ihmiselle on luonnollista sijoittaa jumalat sellaisiin paikkoihin, joihin ei voi päästä. Meidän kulttuurimme Jumala asuu myös taivaassa, samassa paikassa, jonne meidän kulttuurimme mukaan ihmisistä osa pääsee kuolemansa jälkeen. Taivas on siinä siksi, koska se on paikka, joka uskonnon synnyn aikoihin oli täydellisen luoksepääsemätön.

Jumalat voidaan sijoittaa uskonnoissa myös niin syvälle maan alle, jonne ei myöskään ihmisellä ole mahdollisuutta päästä. Tästä voisi olettaa tuolla samalla logiikalla, että maan alla syvällä olisi olemassa meille tuntematon sivilisaatio. Samanlaisia jumalten paikkoja ovat Meret, joiden pohjaan kukaan ihminen ei voinut päästä. Egyptiläisillä oli Kuolleiden valtakunta ja jumalten maailma kaukana lännessä, paikassa jonne aurinko illalla laskeutuu. (Samaa kantaa on todennäköisesti Raamatun ajatus siitä, että Edenistä lähdön jälkeen ihmiset nimenomaan siirtyivät Edenistä itään, siis tänne missä nyt asumme). Lännen paikka, johon Aurinko laskee oli kuin taivas, tähdet, maan syvyydet tai meren syvänteet, paikka jonne ei ihminen koskaan voi omilla keinoin päästä. Sellainen on hyvä paikka sijoittaa jumalat ja kuolleet ihmiset.

Olisi ollut outoa, jos muinaiset kulttuurit eivät nimenomaan olisi sijoittaneet jumalten lähtökohdaksi ja asuinpaiksi myös tähtiä ja taivasta. Niin itsestään selviä jumalille sopivia asuinpaikkoja ne olivat.