Arktiksen jäät

Nyt on säiden armolla, että saavutetaanko uusi pinta-ala minimi vaiko ei.

http://www.wunderground.com/blog/JeffMasters/comment.html?entrynum=1879
Jeff Masterssin mukaan "Arktinen dipoli" oli pääroolissa vuonna 2007, kun edellinen minimi saavutettiin. Tänä vuonna se ei ole ollut yhtä voimakas kuin silloin.

http://ocean.dmi.dk/arctic/weather/arcticweather.php
Nyt näyttäisi yksi voimakkaampi korkeanpaineen alue vaikuttavan säähän, tuoden lämmintä ilmaa sekä selkeää säätä osalle arktista. Vasemmalla olevasta lämpötilakuvast näkee, että lämmintä ilmaa virtaa keskelle arktista, mutta reuna-alueilla alkaa olemaan jo pakkasta.

http://ocean.dmi.dk/arctic/icecover.php
Jään sulaminen on viime aikoina ollut nopeahkoa, melkein ennätyksellisen nopeaa. Mikäli nykyinen sääkuvio "hellittää", saattaapi sulamistahti hiipua. Lisäksi tuo pakastuminen vähitelleen jossain vaiheessa taas kääntänee sulamisen jäätymisen puolelle. Tarkkaa on, tuleeko uusi minimi vaiko ei.

Vuoden 2007 arktisen alueen kesää kuvaa mainiosti tuo dmi:n jääkäppyrä. Jäämäärähän suorastaan romahti kun sitä vertaa vuoden 2006 tasoon...
49223
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

  • jääminimi kirjoitti:

    Meneekö? Jään ala on nytkin alle vuoden 2007.

    http://gfspl.rootnode.net/klimat/arcticice.png

    Uusi minimi syntyy viikon-kahden päästä.

    Satelliiteilla mitattua jään pinta-alaa ( sea ice area ) ei julkaisuissa niin suureen ääneen esitellä, koska se valitettavasti epätarkempi kuin usein artikkeleissa käytetty sea ice extent ( jäämäärä, vai mikä lieneekin hyvä suomennots, esim. yli 15% jääpitoisuuden omaavan alueen suuruus ).

    Siihen kun vaikuttaa esimerkiksi sää. Jääpitoisuus arvot ovat siis suuntaa-antavia, mutta ovatten arvioineet että jonkinmoisiin vertailukelpoisiin tuloksiin päästään laskemalla sea ice extent.

    Toki jää-alue käppyrä näyttää sitä, mitä satelliititkin sekä valokuvatkin nyt näyttävät, eli että jäässä olisi lammikoita. Mutta tarkkuus ei valitettavasti ole riittävä, että pelkästään sen avulla päästäisiin johtopäätöksiin. Eli jos"sea ice area" olisi pienempi tai suurempi kuin 2007, niin ei voi sanoa oikeen juuta tai jaata, ellei erot ovat oikeasti, prosentuaalisesti, varsin isoja, mitä ne eivät tulle tänä vuonna olemaan.

    Äänestä

  • kuumaa kuin kuubassa kirjoitti:

    Satelliiteilla mitattua jään pinta-alaa ( sea ice area ) ei julkaisuissa niin suureen ääneen esitellä, koska se valitettavasti epätarkempi kuin usein artikkeleissa käytetty sea ice extent ( jäämäärä, vai mikä lieneekin hyvä suomennots, esim. yli 15% jääpitoisuuden omaavan alueen suuruus ).

    Siihen kun vaikuttaa esimerkiksi sää. Jääpitoisuus arvot ovat siis suuntaa-antavia, mutta ovatten arvioineet että jonkinmoisiin vertailukelpoisiin tuloksiin päästään laskemalla sea ice extent.

    Toki jää-alue käppyrä näyttää sitä, mitä satelliititkin sekä valokuvatkin nyt näyttävät, eli että jäässä olisi lammikoita. Mutta tarkkuus ei valitettavasti ole riittävä, että pelkästään sen avulla päästäisiin johtopäätöksiin. Eli jos"sea ice area" olisi pienempi tai suurempi kuin 2007, niin ei voi sanoa oikeen juuta tai jaata, ellei erot ovat oikeasti, prosentuaalisesti, varsin isoja, mitä ne eivät tulle tänä vuonna olemaan.

    Area kyllä laskee jään määrän tarkemmin kuin extent. Miten ne eroavat? Molemmissa tarkatellaan tietyn kokoisia ruudukoita. Esim. 25 x 25 tai 12,5 x 12,5 km. Lisäksi on määritetty tietty rajakynnys, jota suuremmat konsentraatiot lasketaan mukaan. Yleisin on 15%. DMI käyttää 30%:a.

    Esimerkki 15%:n kynnyksellä.

    1. Area
    Tässä lasketaan jokainen neliö, joka ylittää 15%:n rajan. Jään määrä neliön sisällä lasketaan sen konsentraation mukaan. Vettä ei lasketa mukaan. Jos jään konsentraatio on 33%, lasketaan mukaan vain neliö kolmasosa.

    2. Extent
    Muuten sama, mutta jään määräksi lasketaan koko neliö. Jos jään konsetraatio on 30%, lasketaan koko neliö 100%:sti jään laajuuteen (areassa laskettiin vain 30%). Siksi extent on aina suurempi kuin area.

    Area kertoo jään todellisen määrän. Extentissä tulokseen vaikuttaa kuinka harvaa tai tiivistä jää on. Extent on enemmän digitaalinen, area on analoginen. DMI käyttää suurta ruudukkoa ja prosenttia. Se on kaikkein digitaalisin "harvalla näytteenottotaajuudella ja tarkuudella". Bremenin extent käyttää pientä neliötä (12,5 x 12,5 km). Siksi se antaakin nyt hieman eri arvoja kuin NDSIC ja JAXA. Bremenin käyrä on extent käyristä tarkin, DMI:n epätarkin.

    Äänestä

  • jääminimi kirjoitti:

    Area kyllä laskee jään määrän tarkemmin kuin extent. Miten ne eroavat? Molemmissa tarkatellaan tietyn kokoisia ruudukoita. Esim. 25 x 25 tai 12,5 x 12,5 km. Lisäksi on määritetty tietty rajakynnys, jota suuremmat konsentraatiot lasketaan mukaan. Yleisin on 15%. DMI käyttää 30%:a.

    Esimerkki 15%:n kynnyksellä.

    1. Area
    Tässä lasketaan jokainen neliö, joka ylittää 15%:n rajan. Jään määrä neliön sisällä lasketaan sen konsentraation mukaan. Vettä ei lasketa mukaan. Jos jään konsentraatio on 33%, lasketaan mukaan vain neliö kolmasosa.

    2. Extent
    Muuten sama, mutta jään määräksi lasketaan koko neliö. Jos jään konsetraatio on 30%, lasketaan koko neliö 100%:sti jään laajuuteen (areassa laskettiin vain 30%). Siksi extent on aina suurempi kuin area.

    Area kertoo jään todellisen määrän. Extentissä tulokseen vaikuttaa kuinka harvaa tai tiivistä jää on. Extent on enemmän digitaalinen, area on analoginen. DMI käyttää suurta ruudukkoa ja prosenttia. Se on kaikkein digitaalisin "harvalla näytteenottotaajuudella ja tarkuudella". Bremenin extent käyttää pientä neliötä (12,5 x 12,5 km). Siksi se antaakin nyt hieman eri arvoja kuin NDSIC ja JAXA. Bremenin käyrä on extent käyristä tarkin, DMI:n epätarkin.

    Valitettavasti en kertonut omiani, vaan lähteenä oli ihan NSIDC. Lue viimeinen kappale, jossa kerrotaan, miksi NSIDC suhtautuu sea ice area suureeseen varovaisesesti. Siksi minäkin kehoitin suhtautumaan siihen varovaisesti. En siis kertonut Gottardi tyyliin omiani.
    http://nsidc.org/arcticseaicenews/faq.html#area_extent

    Lue viimeinen kappale kohdasta "What is the difference between sea ice area and extent?". Siinä selitetään, että NSIDC pitää extenttiä parempana lukuna, etenkin tässä vaiheessa vuotta.

    Ja jäähän on nyt vielä sulamassa, vai? Vuonna 2007 lähtötilanne sekä sää oli eri, jää todennäköisimmin oli eri tavoin lammikoitunut, joten tuo extent suure on NSIDC:n mukaan vertailukelpoisempi.

    Pikseleiden koko ei auta asiaa, mikäli virhe on systemaattinen, kuten on asianalaita juuri näihin aikoihin vuodesta...

    Äänestä

  • kuumaa kuin kuubassa kirjoitti:

    Valitettavasti en kertonut omiani, vaan lähteenä oli ihan NSIDC. Lue viimeinen kappale, jossa kerrotaan, miksi NSIDC suhtautuu sea ice area suureeseen varovaisesesti. Siksi minäkin kehoitin suhtautumaan siihen varovaisesti. En siis kertonut Gottardi tyyliin omiani.
    http://nsidc.org/arcticseaicenews/faq.html#area_extent

    Lue viimeinen kappale kohdasta "What is the difference between sea ice area and extent?". Siinä selitetään, että NSIDC pitää extenttiä parempana lukuna, etenkin tässä vaiheessa vuotta.

    Ja jäähän on nyt vielä sulamassa, vai? Vuonna 2007 lähtötilanne sekä sää oli eri, jää todennäköisimmin oli eri tavoin lammikoitunut, joten tuo extent suure on NSIDC:n mukaan vertailukelpoisempi.

    Pikseleiden koko ei auta asiaa, mikäli virhe on systemaattinen, kuten on asianalaita juuri näihin aikoihin vuodesta...

    Tietysti NSIDC puolustaa extenttiä, koska he itse käyttävät sitä. Areassa on tosiaan ongelmana kuinka erottaa sulalammikot avovedestä, mutta extent on taas herkkä jään pirstoitumiselle ja leviämiselle. Area on immuunimpi niille.

    Tässä ei nyt kuitenkaan ole pääasia kumpi on parempi. Tärkeämpää on verrata edellisiin vuosiin samalla tapaa mitattuja arvoja. Cryosphere on mitannut jäätä 30 vuoden ajan samalla tapaa. Joka vuonna tähän aikaan on ollut lammikoita. Täten arvot ovat ihan vertailukelpoiset eri vuosien kesken, vaikka lammikot vääristäisivät lukemia. Jos nyt tulee cryospherelle uusi minimi, on se tosiaan minimi. Se taas kertoo, että ehkä tulee minimi myöhemmin syyskuussa myös extentille.

    Äänestä

  • jääminimi kirjoitti:

    Tietysti NSIDC puolustaa extenttiä, koska he itse käyttävät sitä. Areassa on tosiaan ongelmana kuinka erottaa sulalammikot avovedestä, mutta extent on taas herkkä jään pirstoitumiselle ja leviämiselle. Area on immuunimpi niille.

    Tässä ei nyt kuitenkaan ole pääasia kumpi on parempi. Tärkeämpää on verrata edellisiin vuosiin samalla tapaa mitattuja arvoja. Cryosphere on mitannut jäätä 30 vuoden ajan samalla tapaa. Joka vuonna tähän aikaan on ollut lammikoita. Täten arvot ovat ihan vertailukelpoiset eri vuosien kesken, vaikka lammikot vääristäisivät lukemia. Jos nyt tulee cryospherelle uusi minimi, on se tosiaan minimi. Se taas kertoo, että ehkä tulee minimi myöhemmin syyskuussa myös extentille.

    Juu, lammikoitumista sekä pirstaloitumista / leviämistä esiintynee säästä riippuen vuosittain eri tavalla, jolloin pientä ristiriitaisuutta on eri arviointimenetelmien välillä. Selvää on, että vuoden 2007 sääkuviot poikkesivat tästä vuodesta. Parin kuukauden päästä / sisään sitten asiaan perehtyneet ammattilaiset laatinevat yhteenvetoja, että missä mennään. Kokonaiskuva on mielestäni pysynyt kyllä hyvin samantapaisena: Sulamistrendi tuntuu jatkuvan, eikä mitään merkittäviä elpymisiä ole viimeisten vuosien aikana näkynyt. Sään aihauttamaa ailahtelua kylläkin.

    Jeff Masterssin mukaan sääolot eivät tänä vuonna ole olleet aivan niin otollisia jään sulamiselle kuin ne olivat vuonna 2007: "The 2011 summer weather pattern in the Arctic has not been nearly as extreme as in 2007, but the total sea ice volume has declined significantly since 2007, leading to much loss of old, thick, multi-year ice, making it easier to set a new low extent record with less extreme weather conditions." Eli edellisten vuosien tapahtumat näkyvät nykyisessä jäätilanteessa. Puoltaa sulamistrendin jatkumista.

    Äänestä

Arktista merijäätä on nyt 5.6 miljoonaa neliökilometriä, ja sulamiskautta on vielä jäljella puolitoista kuukautta. Neljännen kerran peräjälkeen ihmiskunnan historian aikana pystyy kiertämään Napajään ympäri laivalla, kun sekä Koillisväylä, että Luoteisväylä ovat vapaita jäistä.

Äänestä

Miksi tarvitsee kaksi ydinmurtajaa seilatakseen sulalla koillisväylällä.
Ja odotamme laivalistaa luoteisväylältä.
Sielltähän seilasi tankkeri Manhattan läpi jo, oliko 60 luvulla.

Äänestä

Tää on huvittavaa teidän jäämäärininne.

Jos olisi vertailutulosta 2000:lta vuodelta, niin sitten voisitte kertoa, mikä on oikea tilanne.

Nyt on käytössä vain se aika, jolloin on ollut kysymyksessä vain luonnollinen lämpiäminen 1970 luvulta lähtien.

Mitenkähän oli 1000 vuotta sitten, kun Norjassakin jäätiköt olivat niin kadoksissa, että ihan kyliä sulille alueille perustettiin.

Mutta itsepetos on hihhulin tavaramerkki.

Äänestä

tähän väliin, Nevenillä on linkki kahteen leväperäiseen näytön taustakuvaan:

http://neven1.typepad.com/blog/

Pitäkää kiirettä ennen kuin häviävät niinkuin Pohjoinen merijää.

Äänestä

Napajään laajuus 17.8 oli 5,488,906 km2. Arcus järjestämässä Napajään minimisulamisennusteessa kesäkuulta http://www.arcus.org/files/search/sea-ice-outlook/2011/06/images/pan-arctic/sio_panarctic_june_fig1.jpg ovat pudonneet kisasta WattsUpWithThat 5.5 miljoonan neliökilometrin ennusteella ja Egan. Molemmat nettisivut ovat ilmastodenialismin levittäjiä, joten ei ole ihme, että Napajään sulamisennusteet ovat päin prinkkalaa.

Satelliittikuvasta http://www.arctic.io/observations/ näkee mielenkiintoisia asioita. Pohjois-Norjan pohjoispuolella on valtava sinilevälautta, joka kertoo meren lämpötilan noususta ja meren saasteista. Kuvasta näkee, ettei Huippuvuorten ympärillä ole jäätä, joten nälkäiset jääkarhut ovat vaarana. Samoin näkyy 1-2 miljoonaa neliökilometriä ajelehtivia jäälauttoja. Eteläinen Luoteisväylä on ollut jo viikkoja auki, mutta Pohjoinen Luoteisväylä on edelleenkin sitkeästi jäälauttojen tukkima.

Äänestä
  • Olet aika lapsellinen ihmetellessäsi noita jäälauttoja. Merijää ei ole koskaan, edes talvella, mikään kiinteä möhkäle vaan erittäin dynaaminen pienistä jäälautoista koostuva kokonaisuus. Merivirtaukset ja tuulet liikuttelevat ja kasaavat näitä pieniä lauttoja eri suuntiin ja suunta voi vaihtua hyvinkin äkkiä.

    Äänestä

saiko joku takkiinsa tästä aiheessa ketjussa YLE ja tietojen oikeellisuus vähän tämän alapuolella nyt?

Äänestä

Napajään laajuus oli 21.8 5,274,844 km2. Saksalainen tutkimusalus Polarstern on nyt Pohjoisnavalla. Polarstern pystyy murtamaan 1.5 metrin paksuista jäätä, joten se pystyy helposti liikkumaan Napa-alueen heikoissa jäissä. Ennen 2000-luvun nopeaa jäiden sulamista olisi ollut mahdotonta mennä tutkimaan jäitä laivalla Pohjoisnavalle. http://www.awi.de/en/infrastructure/ships/polarstern/where_is_polarstern/

Äänestä
  • Neuvostoliiton ydinmurtaja Arktika kävi Pohjoisnavalla jo vuonna 1977, mutta on myönnettävä, että nyt temppu tehtiin _huomattavasti_ hennommalla paatilla. ; )

    Äänestä

  • Joopa joo

    Polarsternin paikka on N 70 ast. 34,6 min, E 020 ast 52,4 min. On jonkin verran matkaa pohjoisnavalle.

    Äänestä

  • toinen vaari kirjoitti:

    Joopa joo

    Polarsternin paikka on N 70 ast. 34,6 min, E 020 ast 52,4 min. On jonkin verran matkaa pohjoisnavalle.

    Tänä aamuna N 89°54' E 170°12'

    Äänestä

Niimpa huvinniin, jäänmurtaja Polarsternilla, ei sanottu oliko toinen jäänmurtaja apuna, kuten edellisellä kerralla.
Vuonna 1959 USS Skate vieraili sulalla pohjoisnavalla vaikka ei ollutkaan jäänmurtaja, eikä edes jäävahvistettu.

http://en.wikipedia.org/wiki/RV_Polarstern

Äänestä
  • Ei se voi olla keskitalvelta, koska kuvassa on ihan valoisaa!

    Äänestä

  • Vuonna 1959 ei USS Skate käynyt Jäämeren jään alla kuin maaliskuussa, joten kuvasi ei selvästikään joko ole siltä vuodelta, Pohjoisnavalta lainkaan tai ei ainakaan keskellä arktista talvea. Päätä itse missä vika...

    Äänestä

  • polar night kirjoitti:

    Ei se voi olla keskitalvelta, koska kuvassa on ihan valoisaa!

    Mistäköhän luulet kuvan olevan otettu. Luutavasti tälläisestä pitkänmatkan vakoilukoneesta jossa varmasti oli jo silloin vaikka millaisia pimeänäkö laitteita.

    Joillakin tälläinen käytännön tilanne äly ei skulaa kuten polar nighthilla ja Kollimaattorilla .

    Äänestä

Meinaatko että US NAVY on väärentänyt arkistonsa, kun kuvakin on esitetty todisteena US. korkeimmassa oikeudessa?
Kerro itse mistä ja milloin on kuvasi peräisin.
Minähän laitoin että US navy arkistosta, tuo päiväyskin. Eikö Polarsterniltä ole näyttää yhtään railoa tai vesilätäkköä pohjoisnavalta vaikka kettutyttömedia odottaa housut märkänä ja kieli pitkällä.
Toista se oli vuonna 1959 kun pohjoisnapa oli sula, mutta näkyy toi jäätyminen
edennyt sitten vuodesta 1959, kun ei ole näyttää edes yhtä railoa.

Äänestä
  • Tuo postittamasi kuva poistettiin Wikipediastakin, kun sen ottopaikasta ja -ajasta ei ollutkaan sitten mitään dokumenttia saati varmuutta.

    Wikipedian uusi kuva johon linkitin esittää USS Skatea Arktiksella vuonna 1959. Ei tietoa onko se juuri Pohjoisnavalta, mutta sillä ei näköjään ole väliäkään...

    Äänestä

Väärin, Connolley poisti eli sensuroi sen wikipediasta, koska kuva on alarmisteille liian kiusallinen.
Aiemmis siinä luki että paikka tuntematon, vaikka se on USS NAVY,n arkistoissa kerrottu selvästi.
Sitäpaitsi kuva oli aikansa kuuluisimpia uutiskuvia, että sitä on paha kiistää.

Äänestä
  • Saahan sen kuvan takaisinkin, jos pystyy osoittamaan, että sen kuvateksti pitää paikkansa. Ei tämä nyt sen kummallisempaa ole.

    Maailman kuuluisimpia uutiskuvia Amerikan lipun nostamisesta oli feikki, samoin Neuvostoliiton lipun nosto Berliinin Reichstagin raunioille, samoin Reutersin hurjat pommituskuvat Libanonista, joten mitä uutiskuvat sinänsä todistavat, muuta kuin ihmisen pahuudesta ja laiskuudesta, monessakin mielessä?

    Äänestä

Vasta kevätpäivän tasauksen jälkeen (n. 20.3. tai vähän myöhemmin) Pohjoisnavalla ikiyö muuttuu nopeasti jatkuvaksi valoisuudeksi. Pohjoisnavallahan tuo tapahtuu tosi nopeasti. Keskitalvella ei paljon aurinko paistele, taas siis erehtyi Sähköteurastaja.

Äänestä
  • Niin, onhan RV Polarstern isokokoinen, mutta venäläisiin ydinmurtajiin verrattuna aivan lelu tehoiltaan ja jäänmurtokyvyltään.

    On kuitenkin mukavaa nähdä Sähköteurastajan tekevän edes joskus kotiläksynsä! :D

    Äänestä

Ja tuossa vielä kuva pohjoisnavalta jäidenlähdön aikaan keväällä.
Ei taida olla Polarsterniltä näyttää vastaavaa, koska jäät ovat vahvistuneet.
Muutenhan kettutyttötoimittajat olisivat repineet pikkuhousunsa.
http://www.john-daly.com/NP1987.jpg

Äänestä

Alarmistit luonnehtivat maailman toiseksi suurinta jäänmurtajaa tässä ketjussa "tutkimusalukseksi" "hennoksi" ja "leluksi"!!!

Tarkoitushakuista vähättelyä havaittavissa....?

Äänestä

Linkissähän luki että se pystyy murtamaan lähes yhtä paksua jäätä kuin suurin Venäläinen ydinjäänmurtaja.
Eroa on vain jalka eli n. 30cm.
Siihen ei mikä tahansa hentoinen paatti eli lelu kykenekkään.

Äänestä
  • 2,8 m - 1,5 m ?

    Onpa sinulla isot jalat! No etpähän helposti kaatuile syysmyrskynkään tuivertaessa! :D

    Äänestä

5 suurinta jäänmurtajaa linkissä oli 7 ja 8 jalkaa.
8 jalkaa - 7 jalkaa on yksi jalka.
Olet edelleenkin idiootti.
Eikö sulla ole mitään muuta sisältöä kun valehdella.
Eikö löydy argumentteja vajakki.

Äänestä
  • Onko tullut syötyä ärrinmurrinpuuroa aamiaiseksi!? :D

    Äänestä

Neuvostoliiton Artika-luokan ydinkäyttöinen jäänmurtaja Artika saavutti Pohjoisnavan 17.8.1977. Matkan tarkoitus oli osoittaa uusien ydinkäyttöisen luokan toimivuus ”mahdottomissa” jääoloissa ja samalla korostaa sosialismin ylivoimaa. Artikan koneteho oli 75’000 hevosvoimaa ja se pystyi etenemään 3 metrisessä jäässä. Se on huomattavasti tutkimusalus Polarstern vahvempi, koska Polarstern on ”vain” 20’000 hevosvoimaa, ja etenemiskyky 1.5 metrisessä jäässä.

Artikan onnistuminen vuonna 1977 ei ollut olleenkaan varmaa, sillä silloin jäät olivat todella vahvoja. Jos Artika ei olisi onnistunut käymään Pohjoisnavalla, niin koko matkasta ei olisi kerrottu mitään. Polarstern matkasta on kerrottu jo paljon etukäteen, koska jäätutkijat tietävät, että Arktisen jäät ovat todella hauraat, eikä mitään esteitä ole enää mennä Polarstern kaltaiselta tutkimuslaivalla Pohjoisnavalle. Kiitos siitä kuuluu ilmastomuutokselle.

Äänestä

Jäi sitten Kollimaattorilta ja Greenmanilta mainitsematta sellainenkin pieni yksityiskohta että Polarstern on käynyt navalla jo vuonna 1991!

Alarmistien viestit ovat kuin jäävuoren huippu: vähintään kolme neljäsosaa totuudesta on aina huolellisesti kätketty pinnan alle ja kuorrutettu tarkoituksenmukaisella liioittelulla tai vähättelyllä.

Uskottavuutenne on tässäkin ketjussa saanut pahan kolauksen

Äänestä
  • Multinikillä ei juurikaan uskottavuutta koskaan ole ollutkaan, etenkin kun otetaan huomioon, että vuonna 1991 RV Polarsterniä avusti matkalla järeä uusi ruotsalainen jäänmurtaja Oden.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Multinikillä ei juurikaan uskottavuutta koskaan ole ollutkaan, etenkin kun otetaan huomioon, että vuonna 1991 RV Polarsterniä avusti matkalla järeä uusi ruotsalainen jäänmurtaja Oden.

    "...vuonna 1991 RV Polarsterniä avusti matkalla järeä uusi ruotsalainen jäänmurtaja Oden."

    Ja kukkua ja tarkoitushakuista vähättelyä taas. Ei Oden "avustanut" Polarsterniä. Molemmat ovat järeitä jäänmurtajia jotka mursivat jäätä yhtäläisin voimin.

    Polarstern on käynyt peräti kolme kertaa navalla. Ei siis mikään lelu kuten haluat uskotella.

    Äänestä

  • Tutkimusaluksen Polarstern olisi ollut vielä vuonna 2001 mahdotonta mennä Pohjoisnavalle ilman ulkopuolista apua, sillä jään vahvuus oli keskimäärin 2.0 metriä. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2011 Polarstern mittaama keskimääräinen jään vahvuus on 0.9 metriä. Arktisen jään ohentuminen on ollut äärimmäisen nopeaa, ja sitä on vaikea ymmärtää. Sulamiskausi on pidentynyt syksyllä jo kuukaudella, kun sulamiskausi aikaisemmin loppui elokuussa, niin nykyisin se jatkuu koko syyskuun ajan.

    PS. Suur-Saimaan pintaveden lämpötila on vielä siedettävät 18 astetta.

    Äänestä

  • taas vähätellään kirjoitti:

    "...vuonna 1991 RV Polarsterniä avusti matkalla järeä uusi ruotsalainen jäänmurtaja Oden."

    Ja kukkua ja tarkoitushakuista vähättelyä taas. Ei Oden "avustanut" Polarsterniä. Molemmat ovat järeitä jäänmurtajia jotka mursivat jäätä yhtäläisin voimin.

    Polarstern on käynyt peräti kolme kertaa navalla. Ei siis mikään lelu kuten haluat uskotella.

    Odenin jäänmurtokyky on Polarsternin vastaavaa yli 25 % suurempi...

    Äänestä

1959 USS skate kävi sulalla pohjoisnavalla.
Lisäksi kuva keväisestä jäidenlähdöstä pohjoisnavalta.
Nyt ei ole Polarsterniltä näyttää kuin jäälakeutta.
http://www.john-daly.com/NP1987.jpg

Nyt näyttää Polarsterniltä pohjoisnavalla tuolta.
http://www.awi.de/typo3temp/pics/4b1caea3e7.jpg

Huomatkaa että Dalyn kuva on toukokuulta, joten minimiin on kolmisen kuukautta aikaa.
Kylläpä on jäät vahvistuneet, on jäät vahvistuneet.

Äänestä

Ja tilastojen mukaanhan se minimi silloin oli jotain 7 milj. neliökm. On ollut viime vuosina aika paljon pienempi joten jospa nyt vihdoin tutkailtaisiin kokonaisuuksia eikä yhtä ainoaa valokuvaa yhdestä ainoasta paikasta. Johon on sattunut tulemaan toukokuulla aukko.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


kuumaa kuin kuubassa kirjoitti:

Nyt on säiden armolla, että saavutetaanko uusi pinta-ala minimi vaiko ei.

http://www.wunderground.com/blog/JeffMasters/comment.html?entrynum=1879
Jeff Masterssin mukaan "Arktinen dipoli" oli pääroolissa vuonna 2007, kun edellinen minimi saavutettiin. Tänä vuonna se ei ole ollut yhtä voimakas kuin silloin.

http://ocean.dmi.dk/arctic/weather/arcticweather.php
Nyt näyttäisi yksi voimakkaampi korkeanpaineen alue vaikuttavan säähän, tuoden lämmintä ilmaa sekä selkeää säätä osalle arktista. Vasemmalla olevasta lämpötilakuvast näkee, että lämmintä ilmaa virtaa keskelle arktista, mutta reuna-alueilla alkaa olemaan jo pakkasta.

http://ocean.dmi.dk/arctic/icecover.php
Jään sulaminen on viime aikoina ollut nopeahkoa, melkein ennätyksellisen nopeaa. Mikäli nykyinen sääkuvio "hellittää", saattaapi sulamistahti hiipua. Lisäksi tuo pakastuminen vähitelleen jossain vaiheessa taas kääntänee sulamisen jäätymisen puolelle. Tarkkaa on, tuleeko uusi minimi vaiko ei.

Vuoden 2007 arktisen alueen kesää kuvaa mainiosti tuo dmi:n jääkäppyrä. Jäämäärähän suorastaan romahti kun sitä vertaa vuoden 2006 tasoon...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu