Arvon rakkaat sielun kumppanit, lukekaa, arvostelkaa ja antakaa vinkkiä... Olemme molemmat tahoillamme naimisissa työpaikan ulkopuolella. Nyt muutama viikko ollaan yhdessä isommalla porukalla tehty töitä. Porukalla jutellaan enemmän ja vähemmän kaksimielisiä. Olen havainnut että mies katsoo usein ja syvälle silmiin, vastaa huumoriin, hymyyn ym. ym. (mm. hänen nauraessa minulle, olen sanonut leikilläni että tulen lyömään, niin hän on käskenyt että tule vaan). Työkaverilta kysyin sitten että kuvittelenko asian olevan niin ja hän sitten tutki tilannetta yhden päivän ja sanoi että aina kun en huomaa mies tuijottaa avoimesti ja suoraan hassun näköinen ilme kasvoillaan... mietin hetken että okei... Olen sellainen naurattaja tyyppi meidän porukassa, muutamalla työkaverilla irtoaa hymy ihan pelkästä silmiin katsomisesta, kysyin sitten eräänä päivänä kaikilta vitsinä, että onko tilanne oikeasti se että olen niin vastustamaton ja haluttu? osa porukasta nauroi taas... kyseinen mies oli ainoa kun katsoi silmiin, hymyili ja nyökytti... Itse olen toki tehnyt näitä samoja asioita, hymyillyt, katsellut, heittänyt vitsiä, ym... ja kiinnostaisi todella kovasti työpaikkaromanssi hänen kanssaan... Mistä voin olla oikeasti varma että hän on tässä hommassa mukana? ps. kummankaan parisuhde ei ole kovin hyvässä jamassa, ja hän on avoimesti töissä harmitellut vaimon huonoa kuntoa, ym. ja täytyy kyllä todeta, että ulkonäöllisesti on kyllä ruma akka (työpaikan juorukerhokin oli sitä mieltä). Että apua apua, mitä teen??? perhosia on vatsassa aivan valtavasti, ruoka ei maistu ja ajatukset karkailee...
Säpinää, suhinaa ja sisältöä elämään...
itse täydellisyys
7302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet todella sekaisin ja kehoitan sinua ottamaan yhteyttä työpaikkasi lääkäriin joka voi ohjata sinut psykiatriseen hoitoon Sinulla saattaa olla bipolaarinen mielialahäiriö tai peräti skitsofrenia.
Työkaverisi vaimon voit jättää arviointesi ulkopuolelle, hän on sinun hulluuteesi syytön.
Kun itse arvostelua pyysit, niin sanon että teksti on kuin 12-vuotiaan ensimmäistä kertaa ihastuneen kirjoittama. Eli tosi lapsellinen. Jos oma mies ei saa enää päätäsi sekaisin, ei se oikeuta sekoittamaan toisten liittoa. Eikä arvostelemaan toisten vaimoja. Koko kirjoitus oli ääliömäinen. Kuka tosiaan kehtaa kysellä ääneen töissä tuollaisia? Mikä teini.
Itse olet 12-vuotias, kirjoitus kun oli provo :D
Pakko olla provo, eihän noin tyhmä ole edes naapurin Tyyne ja Tyyne on sentään lehmä.
Aika naivia sakkia eikä vähiten kirjoittaja itse..keskittyisit omaan kultaasi vaan..
"Että apua apua, mitä teen???"
Mitä sitten haluaisit tehdä? Kuinka hyvät mahdollisuudet sinulla on saada haluamasi? Mitä riskejä olet valmis ottamaan?
Ihminen on yhtä kuin tekonsa.
Sinä itse päätät millainen ihminen olet.
Valitse vapaasti ihan mitä haluat - sinulla on siihen oikeus, sillä sinä maksat myös laskun.
...Ja jos satutat valinnoillasi sivullisia, se on tietysti myös sinun vastuullasi - mitä ikinä se nyt sitten tarkoittaakaan sinulle, ja sinun tilanteessasi. Kenties vain menetettyä uskottavuutta, ehkä itseinhoa, kenties huonoa omaatuntoa tai pahaa karmaa, kadotusta tms. omista uskomuksistasi riippuen... Itse sen parhaiten tiedät.
Jos ap on niin täydellinen miksi et mene itse kysymään mieheltä? vai pelkäätkö että et sittenkään ole niin täydellinen että mies olisi sinun suhteesi tosissaan..