Kertokaas nyt tyhmälle, että miksi emme tunne tuota vauhtia ja eikös tuosta tulisi jo aika kovat g-voimat.
Maan ratanopeus 100 000 km/h
JÖööööööööåå
233262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Keroisitko vielä, mistä sinä ne kiihtyvyysvoimat taiot.
Mulla juilii koko ajan mahanpohjassa. Silloin helpottaa vähäsen, kun kulkee mahdollisimman kovaa positiivista ratasuuntaa vastaan. Pallon akselinympäripyöriminen täytyy tietenkin ottaa tässäkin huomioon.
En voi ymmärtää miksi täytyy jatkuvasti vetää ellipsiä auringon ympäri. Voisi joskus pysähtyä paikoilleen ja miettiä asioita.
Mullakin on koko ajan sellanen tunne että oon jossain hyrrässä.
"Maan ratanopeus 100 000 km/h. Kertokaas nyt tyhmälle, että miksi emme tunne tuota vauhtia ja eikös tuosta tulisi jo aika kovat g-voimat. "
Jo Galilei tunsi tasaisen liikkeen suhteellisuusperiaatteen, joka merkitsee sitä, että tasaisessa liikkeessä oleva havaitsija ei voi havaita liikettään muusta kuin siitä, että jokin muu näyttää kulkevan päinvastaiseen suuntaan. Jos esimerkiksi juna liikkuu, vaikkapa hyvinkin nopeasti mutta tasaisella nopeudella ja suoraviivaisesti, heittelehtimättä, matkustaja ei voi ikkunasta ulos katsomatta huomata mistään, mitä junan sisällä tapahtuu, liikkuuko se vai ei. Sen sijaan kiihdytyksen ja jarrutuksen aikana samoin kuin myös kaarteissa liike tuntuu.
Samasta syystä myöskään Maan liikettä ei huomata muusta kuin siitä, että taivaankappaleet näyttävät liikkuvan. Tai tarkkaan ottaen, koska Maan liike ei ole suoraviivaista vaan kaarevaa, sillä on ns. keskeiskiihtyvyys Aurinkoa kohti. Mutta ei sekään kovin suuri ole. (Tässä tapauksessa "kiihtyvyys" ei merkitse suoranaista nopeuden kasvua, vaan fysiikassa pelkkä liikesuunnan muutoskin merkitsee eräänlaista "kiihtyvyyttä".) Se voidaan laskea kaavasta a = v²/r, missä a on keskeiskiihtyvyys, v kappaleen nopeus ja r radan säde. Koska kiihtyvyys ilmaistaan yleensä yksikköinä m/s², on tätä sovellettaessa myös nopeus ilmaistava metreinä sekunnissa ja radan säde metreinä. Maan nopeus on noin 30 000 m/s ja radan säde 150 miljardia metriä, joten tästä saadaan keskeiskiihtyvyydeksi vain 0,006 m/s². Ei niin pieni kiihtyvyys vielä juuri missään tunnu.
Eikö maa ole auringon suhteen "vapaassa putoamisliikkeessä". Eipä silloin voimat tunnu. Sama tilanne kuin astronautilla kiertoradalla. Painoton mikä painoton.
"Eikö maa ole auringon suhteen "vapaassa putoamisliikkeessä". Eipä silloin voimat tunnu. Sama tilanne kuin astronautilla kiertoradalla. Painoton mikä painoton. "
Totta. Kas kun en tullut sitä ajatelleeksi kirjoittaessani tuota edellistä, paljon pidempää vastaustani.
Kaksipyöräsellä ajellessa huomaa erityisest nämä keskeiskiihtyvyys asiat. Mutta kuka kertoisi minulle kumpi vaikuttaa enemmän maapallon etäsyyteen auringosta, auringon massan pieneneminen vai maapallon ratanopeuden hidastuminen?
Jos auringon massa pienenee ja ratanopeus on sama, etääntyy kappale auringosta ja häipyy avaruuteen.
Jos nopeus hidastuu syöksyy maa aurinkoon.
Aurinkokunta täällä galaksin laidalla liikkuu noin 800 000 km/h galaksin keskipisteen ympäri. Huimaako vauhti?
Pysähtyminen avaruudessa on mahdotonta, ei se onnistu.
Juu kyllä huimaa
Ok! nyt sain jotain selkoa asialle. Kiitoksia vaan! :)
Ilmakehä pysyy maapallon pinnassa gravitaation avulla vaikka huisin kovaa mennänkin kun me kuitenkin kiidetään tyhjiössä, jossa ei ole ilmanvastusta.
Aika hauska juttu on tietty, että mennään noin 100 000 km/h eikä tukka hulmua yhtään.
Skeptikkoja on aina ollut. Joskus 1900-luvun alkupuolella oli kuulema Nilsiässä eräs Taavetti Laitinen, joka ei edes uskonut, että maa on pyöreä. Kun hänelle selitettiin, että maa on pallo ja pyörii kovaa vauhtia akselinsa ympäri, kuittasi Taavetti: "Kyllä siinä sitten laitimmaisella tukka vinkuu".
Gravitaatiovoima ja keskeiskiihtyvyys vastaavat toisiaan maapallon keskipisteessä. Koska gravitaatio pienenee 1/r^2 verrannollisesti ja keskeiskiihtyvyys 1/r verrannollisesti, syntyy maan pinnalla sillä puolella joka on lähinnä gravitaation aiheuttavaa taivaankappaletta ja myös vastakkaisella puolella pieni ero, joka ilmenee mm. vuorovetenä. Vaikka Auringon aiheuttama gravitaation on suurempi kuin Kuulla, on Kuulla tuo ero suurempi ja siksi koemme Kuun aiheuttaman vuoroveden mutta emme juurikaan Auringon aiheuttamaa.
- Jos gyroskooppi päässäsi kunnossa ei tunnu missään ,mutt jos vialla tuntuu huimausta.
Maa on maailmankaikkeuden litteä liikkumaton keskipiste; siksi emme tunne sitä.
Me tunnemme hyvin helposti että me liikumme. Esimerkiksi jos olemme kannella laivalla, tunnemme että liikumme.
Pyöreän maan kannattajat sanovat että maan ilmapiiri liikkuu samaa vauhtia kun maapallo, mutta miten se voisi liikkua samaa vauhtia? Jos sinulla on pallo avaruudessa jonka ympärillä on ilmaa, ja panet sen pyörimään, pyöriikö ilma samaa vauhtia kun pallo? Ei.
Jos nyt yhtään fluididynamiikkaan lähdetään niin kyllä se itseasiassa ihan pinnalla liikkuu samaa tahtia (oletuksena että tarkkailupiste on pallon ulkopuolelta)...
Ei se vauhti mitään merkitse, vasta kun tulee äkkipysähdys voitte tuntea hidastuvuusvoiman merkityksen.
Olematta fyysikko tms., sanoisin, että nopeutta ei aisti, koska se on aika tasaista, toisaalta ei ole vertailukohtia, kuten esim. autolla ajettaessa. Puuttuu myös ajoviima, joka olisikin melkoinen jos tuossa vauhdissa tuntuisi!
Tuosta g- voimasta en oikein tiedä, ehkä senkin vaikutus vaatisi nopeuden kasvua tai hidastumista...
Taitaa olla melkoisen loiva kurva, kun yhteen kierrokseen menee vuosi aikaa.
Olisit pysynyt valveilla fysiikan tunnit, niin osaisit ihan itse laskea g voiman suuruuden. Minä en sitä viitsi sinulle laskea.
Et sitten viitsi viestejäkään lukea. Se on nimittäin tuolla aiempana jo laskettu.
No kun meitä on petetty nasa propagandalla ja disinformaatiolla. Maanpiiri ei liiku eikä kiidä avaruudessa.