Muistelen, että Tossun (= Helsingin toinen lyseo) äidinkielen opettaja vuonna 1956 olisi maininnut helpottaa-verbin ja muiden sen kaltaisten olevan transitiiviverbejä eli vaativan objektin. Onko kielenkäyttö muuttunut, vai onko Ylen ja Helsingin Sanomien toimittajien kielitaito rapistunut? Omissa korvissani "työttömyys helpottaa Yhdysvalloissa" kuulostaa todella oudolta. Mitä se muka helpottaa?
"Työttömyys helpottaa"
LLM
2144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otsikko ent. kotipaikkakuntani paikallisaviisissa nelisen vuosikymmentä sitten:
”Hainäpoudat ovat helpoittaneet maamiehiä”
Lehti oli noihin aikoihin yhden miehen uljas aikaansaannos: toimittaja ja oikolukija-toimitussihteeri olivat käsitykseni mukaan yksi ja sama persoona. Muodollinen koulutuskin oli tainnut jäädä vähemmälle – nuoruusvuodet olivat kuluneet rajantakaisissa kaukopartioaskareissa.
Kysymykseesi vastaisin omalla ehdotuksellani:
”Työttömyys helpottuu Yhdysvalloissa”
Omalta osaltani hyväksyn ehdotuksesi.
Eikös tuo intransitiivi-verbien syrjiminen ole yleinen ilmiö. Ne eivät kai kuulosta yhtä dynaamisilta ja iskeviltä kuin transitiivivastineensa. Voi syynä olla kielen yksinkertaistamispyrkimyskin, "köyhtyminen". Halutaan selvitä yhdellä verbillä kahden sijasta. Kun sanaan pääsee tottumaan, toisten tai itsensä käyttämänä, sen virheellisyyttä ei enää huomaakaan.