Perustelu Gardnerin moniälykkyysteorialle

Tämä viesti on tavallaan jatkoa viestille jonka laitoin ketjuun "mitä älykkyys on?". Yritän tässä selittä miksi mielestäni älykkyys on työmuistin ja aivojen prosessointinopeuden yhteisvaikutus.

1) Työmuisti
Ihmisen muistihan on aistista riippuvainen. Puhutaan auditiivisista, visuaalisista ja kinesteettisistä oppijoista. Sanan "oppija" voisi yhtä hyvin korvata myös sanalla "muistaja" koska oppiminenhan on tiedon siirtämistä pitkäaikaiseen muistiin. Ennen kun tieto voidaan siirtää pitkäaikaiseen muistiin sen on kuitenkin kuljettava lyhytaikaisen muistin kautta. Lyhytaikaisessa muistissa tapahtuu tiedon "karsinta" jossa epäoleellinen muistiaines suodatetaan. Epäoleellisen aineksen määrä taas on sitä suurempi mitä pienempi on työmuistin kapasiteetti. Kapasiteetti taas vaihtelee yksilöiden välillä. Sama kapasiteetti mahdollistaa useiden eri muuttujien huomioimisen ajattelussamme eli se kuvaa ajattelumme monimutkaisuutta ja tarkkuutta, eli suurta osaa ajattelukyvystämme. Koska oppiminen tapahtuu työmuistin kautta ja on riippuvaista aistista, voisi olettaa että myös työmuisti on riippuvaista aistista. Jos olette lukeneet asiasta tiedätte että tästä on olemassa epäsuoria todisteita. Ihmiset esim. mieltävät kirjaimet ja numerot eri tavalla. Kirjainten mieltäminen on auditiivisempaa kuin numeroiden (joiden hahmottaminen on osittain visuaalista ja liittyy kykyymme hahmottaa aikaa). Toisaalta ihmisten kyky pitää kirjaimia ja lukumääriä työmuistissa vaihtelee yksilöstä toiseen.

2) Lahjakkuuden lajit
Jos jokaiseen aistiimme liittyy oma työmuistin kapasiteettinsa kykenemme ajattelemaan eri aisteihin liittyviä asioita eri tarkkuudella. Esim. ihminen joka muistaa kuulemansa hyvin pystyy säveltämään päässänsä musiikkia paremmin kuin joku joka kykenee muistamaan vähemmän kuulemastaan. Ihminen kykenee myös "kuulemaan" sisäisesti sisäisen puheen avulla, mikä on merkittävä osa ajatteluamme. Voi siis melkein sanoa että verbaaliset ja musikaaliset ihmiset ovat myös auditiivisia ihmisiä. Ihmisen aistit ja niihin liittyvät työmuistin kapasiteetit muodostavat pohjan kahdeksalle älykkyyden lajille
1) Näköaisti Matemaattinen, kuvataiteellinen,sosiaalinen
2) Kuuloaisti Verbaalinen, musikaalinen,sosiaalinen
3) Tuntoaisti Liikunnallinen, intrapersonaalinen
4) Makuaisti Ruuanlaittotaito, monet huippukokit ovat lahjakkaita, mutta miten?
5) Hajuaisti Sama kuin edellinen, hyötyä myös esim. palomiehillä
6) Kyky hahmottaa aikaa Matemaattinen, liikunnallinen, musikaalinen, intrapersonaalinen, sosiaalinen
7) Kyky hahmottaa tunteitaan intrapersonaalinen, sosiaalinen

Lisäsin aisteihimme ajan hahmotuskyvyn ja kyvyn aistia oma mielialamme. Muiden aistien tavoin ne ovat tapoja joilla aivomme eri osat saavat tietoa ympäristöstään. Makuaisti ja hajuaisti liittyvät Gardnerin mainitsemaan ns. "luonnonälykkyyteen", joka on kulttuurissamme ehkä vähiten arvostetuin. Toisaalta esim. viiniekspertin kykyä erottaa eri juomien pienet vivahde-erot ei voi selittää verbaalisella, matemaattisella, liikunnallisella, kuvataiteellisella, musikaalisella, intrapersonaalisella ja sosiaalisella lahjakkuudella. Siihen liittyy oma lahjakkuuden lajinsa.

3) Yleisälykkyys
Ajattelumme tarkkuus ja monimutkaisuus on mahdollista selittää työmuistin kapasiteetilla, mutta ajattelunopeutta ei. Ihmiset poikkeavat tässäkin suhteessa toisistaan, mitä mitataan esim. WAIS-älykkyystestissä. Ajattelunopeus (tai prosessointinopeus, kummin vain) vaikuttaa kaikkeen ajatteluumme koska se kuvaa sitä millä nopeudella aivomme käsittelevät informaatioita. Muistan lukeneeni että informaation käsittelynopeus riippuu esim. neuronien synapseja ympäröivän myeliinitupen kemiallisesta koostumuksesta johon vaikuttavat osaltaan geenit ja luultavasti myös ruokavaliomme terveellisyys. Kun aistilla X on käytössä N yksikköä työmuistia niin aivot käsittelevät jokaista yksikköä samanaikaisesti. Tällöin tietoisuuden läpi kulkee tietoa N*P yksikköä aikayksikössä jos P on prosessointinopeus. Näin ollen nopeat aivot joilla on käytössään paljon työmuistia ajattelevat enemmän, eli ovat älykkäämmät. Ja ne myös ajattelevat tarkemmin ja huomioivat enemmän muuttujia kuten jo aiemmin mainitsin.Jos ajattelee kokonaisuutta niin älykkyyteen vaikuttavat siis prosessointinopeus ja kaikkien aistien työmuistien kapasiteetit. Prosessointinopeutta voidaan näin ollen pitää yleisälykkyytenä ja työmuistin voi ajatella ilmenevän erityilahjakkuutena.

4) Vielä vähän aivoista
Koko tämän teorian voi selittää sillä että aivojen eri osat ovat erikoistuneet erilaisen informaation käsittelyyn. Se millaista informaatiota aivojemme tarvitsee käsitellä riippuu aisteistamme. Siten sokeilla myös aivojen näkökeskus osallistuu ääni-informaation käsittelyyn.