Kenian Rudolf/Turkana-järvellä on tehty lukuisia fossiili- ja työkalulöytöjä tuhkakiven seasta.
Ensimmäiset arviot tuhkakiven iästä tehtiin 1969. Iäksi tuli 212-230 miljoonaa vuotta. Kerroksessa oli ihmisen työkaluja.
Evoluutio-oletuksen takia tuhkakivi piti saada nuoremmaksi. Tuhkakiven ikä määriteltiin uudelleen kolmella eri menetelmällä. Tulokseksi tuli 2.61 miljoonaa vuotta. Fitch, Miller, "Radioisotopic age determinations of Lake Rudolf artifact site", Nature 18.4.1970.
Tuhkakiven seasta löytyi pääkallo KNM-ER 1470, joka on ulkomuodoltaan moderni. Kallo löytyi 2,6 miljoonaa vuotta vanhan kiven alapuolelta.
Leakey, "Evidence for an Advanced Plio-Pleistocene Hominid from East Rudolf", Nature 13.4.1973.
Kahden sika- ja yhden elefanttilajin luiden avulla vahvistettiin, että 2,6 miljoonaa vuotta piti paikkansa. Maglio, "Vertebrate faunas and chronology of hominid-bearing sediments east of Lake Rudolf, Kenya", Nature 13.10.1972
Paleomagneettisia mittauksia 247 näytteestä, tulos 2,7 - 3 miljoonaa vuotta. Vertailulähtökohtana myönnettiin käytetyn aiempaa radioisotooppiajoitusta.
Brock, Isaac, "Paleomagnetic statigraphy and chronology of hominid-bearing sediments east of Lake Rudolf, Kenya", Nature 8.2.1974
Fissiojälkimenetelmällä mittaus tuki aiempia, mutta perustui alkuperäisjulkaisun päätelmiin. Hurford, "Fission track dating of vitric tuff from East Rudolf", Nature 17.5.1974
Alkuperäiset ajoittajat julkaisivat uudet mittaukset, jotka vahvistivat tuhkakiven alkuperäisen iän. Samassa raportoitiin kymmenestä näytteestä, joiden iät vaihtelivat 0.52-2.64 miljoonan vuoden välillä. Fitch, Findlater, Watkins, Miller, "Dating of a rock succession containing fossil hominids at East Rudolf", 20.9.1974
Richard Leakey määrittely löytämänsä kallon 1470 iän 2,9 miljoonaksi vuodeksi. Leakey, "Skull 1470", National Geographic 6/1973
1975 pidetyssä konferenssissa Basil Cooke raportoi sikatutkimuksistaan.
Hänen mukaansa alueen ajoitus on 800000 vuotta pielessä. "Lähes kaikki muut paitsi Turkan-järven tiimi (Richard Leakey työtovereineen) lähtivät kokouksesta vakuuttuneina, että KBS-tuhkakiven ja kallon 1470 ikä on pakko tarkistaa." Johanson, Maitland, "Lucy. The Beginning of Humankind"
Viidellä eri mittausmenetelmällä mitatut ajoitukset sopivat yhteen. Tulokset eivät sopineet oletukseen sikojen ja ihmisten evoluutiosta, joten käynnistettiin uusia tutkimuksia.
Curtisin tutkimusryhmä teki mittauksia kolmessa paikassa, ja antoi tuhkakiven iäksi 1,6 ja 1,82 miljoonaa vuotta. Raportissa viitataan sikoihin.
Curtis, Drake, Cerling, Hampel, "Age of KBS Tuff in Koobi Fora formation, East Rudolf", 4.12.1975
Alkuperäinen ajoittajaryhmä mittasi uudemmalla tekniikalla tulokseksi 2,42 miljoonaa vuotta. Arvelivat Curtisin ryhmän käyttäneen näytteitä, joista argonia on vuotanut ulos. Fitch, Hooker, Miller, "40Ar/39Ar dating of the KBS tuff in Koobi Fora formation, East Rudolf", Nature 28.10.1976
Fissiojälkimenetelmämittaus antoi iäksi 2,44 miljoonaa vuotta. Hurford, "Fission-track dating of pumice from the KBS tuff, East Rudolf", Nature 17.5.1976
Saksalainen Wagner väitti, että Hurford oli käyttänyt väärää kerrointa laskelmissaan. Oikealla vakiolla iäksi tulisi 1,98 miljoonaa vuotta.
Wagner, Nature 16.6.1977
Hurford puolustautui sanoen käyttämänsä kertoimen sopivan K-Ar -menetelmän tuloksiin. Naeser, Hurford, Gleadow, Nature 16.6.1977
White ja Harris väittivät sikoja olleen neljä taksonomista ryhmää. White, Harris, "Suid evolution and correlation of African hominid localities", Science 7.10.1977.
Cooke esitti sukupuut kolmelle eri taksonomiselle sikojen ryhmälle. Suurin osa todisteista oli hampaita. Cooke perusteli miksi Whiten ja Harrisin yhteen laittamat ryhmät tulisi olla erossa tai yhdistää. "Meillä on erilainen filosofinen käsitys paleontologisen lajin luonteesta" Cooke, "Suid evolution and correlation of African hominid localities", Science 4.8.1978
Tämä osoittaa, miten vaikeaa paleontologinen lajin määrittely on. Varmuus, joilla paleontologit esittävät dogmaattisia väitteitä (tällä kertaa sikojen evoluutiosta), ei perustu varsinaisille tosiasioille.
Kaksi aiempaa tutkimusta, fissiojälkimittaus ja 40Ar/39Ar-mittaus, antoivat yhtäpitävästi iäksi 2,4 miljoonaa vuotta. 1980 julkaistiin kaksi uutta mittausta, jotka antoivat yhtäpitävästi iän 1,87-1,89 miljoonaa vuotta. Gleadow, "Fission trach age of the KBS Tuff and associated hominid remains in northern Kenya", Nature 20.3.1980. McDougall, "40Ar/39Ar age spectra from the KBS Tuff , Koobi Fora Formation", 12.11.1981.
Uudet mittaukset kritisoivat aiempia niin voimakkaasti, että ne kyseenalaistivat ajoitusmenetelmien objektiivisuuden. Gleadow aloitti väittämällä löytäneensä systemaattisen virheen Curtisin mittauksista.
Gleadow, "Fission track age of the KBS Tuff and associated hominid remains in Northern Kenya", 20.3.1980
Ensimmäiset arviot tuhkakiven iästä tehtiin 1969. Iäksi tuli 212-230 miljoonaa vuotta. Kerroksessa oli ihmisen työkaluja.
Evoluutio-oletuksen takia tuhkakivi piti saada nuoremmaksi. Tuhkakiven ikä määriteltiin uudelleen kolmella eri menetelmällä. Tulokseksi tuli 2.61 miljoonaa vuotta. Fitch, Miller, "Radioisotopic age determinations of Lake Rudolf artifact site", Nature 18.4.1970.
Tuhkakiven seasta löytyi pääkallo KNM-ER 1470, joka on ulkomuodoltaan moderni. Kallo löytyi 2,6 miljoonaa vuotta vanhan kiven alapuolelta.
Leakey, "Evidence for an Advanced Plio-Pleistocene Hominid from East Rudolf", Nature 13.4.1973.
Kahden sika- ja yhden elefanttilajin luiden avulla vahvistettiin, että 2,6 miljoonaa vuotta piti paikkansa. Maglio, "Vertebrate faunas and chronology of hominid-bearing sediments east of Lake Rudolf, Kenya", Nature 13.10.1972
Paleomagneettisia mittauksia 247 näytteestä, tulos 2,7 - 3 miljoonaa vuotta. Vertailulähtökohtana myönnettiin käytetyn aiempaa radioisotooppiajoitusta.
Brock, Isaac, "Paleomagnetic statigraphy and chronology of hominid-bearing sediments east of Lake Rudolf, Kenya", Nature 8.2.1974
Fissiojälkimenetelmällä mittaus tuki aiempia, mutta perustui alkuperäisjulkaisun päätelmiin. Hurford, "Fission track dating of vitric tuff from East Rudolf", Nature 17.5.1974
Alkuperäiset ajoittajat julkaisivat uudet mittaukset, jotka vahvistivat tuhkakiven alkuperäisen iän. Samassa raportoitiin kymmenestä näytteestä, joiden iät vaihtelivat 0.52-2.64 miljoonan vuoden välillä. Fitch, Findlater, Watkins, Miller, "Dating of a rock succession containing fossil hominids at East Rudolf", 20.9.1974
Richard Leakey määrittely löytämänsä kallon 1470 iän 2,9 miljoonaksi vuodeksi. Leakey, "Skull 1470", National Geographic 6/1973
1975 pidetyssä konferenssissa Basil Cooke raportoi sikatutkimuksistaan.
Hänen mukaansa alueen ajoitus on 800000 vuotta pielessä. "Lähes kaikki muut paitsi Turkan-järven tiimi (Richard Leakey työtovereineen) lähtivät kokouksesta vakuuttuneina, että KBS-tuhkakiven ja kallon 1470 ikä on pakko tarkistaa." Johanson, Maitland, "Lucy. The Beginning of Humankind"
Viidellä eri mittausmenetelmällä mitatut ajoitukset sopivat yhteen. Tulokset eivät sopineet oletukseen sikojen ja ihmisten evoluutiosta, joten käynnistettiin uusia tutkimuksia.
Curtisin tutkimusryhmä teki mittauksia kolmessa paikassa, ja antoi tuhkakiven iäksi 1,6 ja 1,82 miljoonaa vuotta. Raportissa viitataan sikoihin.
Curtis, Drake, Cerling, Hampel, "Age of KBS Tuff in Koobi Fora formation, East Rudolf", 4.12.1975
Alkuperäinen ajoittajaryhmä mittasi uudemmalla tekniikalla tulokseksi 2,42 miljoonaa vuotta. Arvelivat Curtisin ryhmän käyttäneen näytteitä, joista argonia on vuotanut ulos. Fitch, Hooker, Miller, "40Ar/39Ar dating of the KBS tuff in Koobi Fora formation, East Rudolf", Nature 28.10.1976
Fissiojälkimenetelmämittaus antoi iäksi 2,44 miljoonaa vuotta. Hurford, "Fission-track dating of pumice from the KBS tuff, East Rudolf", Nature 17.5.1976
Saksalainen Wagner väitti, että Hurford oli käyttänyt väärää kerrointa laskelmissaan. Oikealla vakiolla iäksi tulisi 1,98 miljoonaa vuotta.
Wagner, Nature 16.6.1977
Hurford puolustautui sanoen käyttämänsä kertoimen sopivan K-Ar -menetelmän tuloksiin. Naeser, Hurford, Gleadow, Nature 16.6.1977
White ja Harris väittivät sikoja olleen neljä taksonomista ryhmää. White, Harris, "Suid evolution and correlation of African hominid localities", Science 7.10.1977.
Cooke esitti sukupuut kolmelle eri taksonomiselle sikojen ryhmälle. Suurin osa todisteista oli hampaita. Cooke perusteli miksi Whiten ja Harrisin yhteen laittamat ryhmät tulisi olla erossa tai yhdistää. "Meillä on erilainen filosofinen käsitys paleontologisen lajin luonteesta" Cooke, "Suid evolution and correlation of African hominid localities", Science 4.8.1978
Tämä osoittaa, miten vaikeaa paleontologinen lajin määrittely on. Varmuus, joilla paleontologit esittävät dogmaattisia väitteitä (tällä kertaa sikojen evoluutiosta), ei perustu varsinaisille tosiasioille.
Kaksi aiempaa tutkimusta, fissiojälkimittaus ja 40Ar/39Ar-mittaus, antoivat yhtäpitävästi iäksi 2,4 miljoonaa vuotta. 1980 julkaistiin kaksi uutta mittausta, jotka antoivat yhtäpitävästi iän 1,87-1,89 miljoonaa vuotta. Gleadow, "Fission trach age of the KBS Tuff and associated hominid remains in northern Kenya", Nature 20.3.1980. McDougall, "40Ar/39Ar age spectra from the KBS Tuff , Koobi Fora Formation", 12.11.1981.
Uudet mittaukset kritisoivat aiempia niin voimakkaasti, että ne kyseenalaistivat ajoitusmenetelmien objektiivisuuden. Gleadow aloitti väittämällä löytäneensä systemaattisen virheen Curtisin mittauksista.
Gleadow, "Fission track age of the KBS Tuff and associated hominid remains in Northern Kenya", 20.3.1980
Vastaukset 7
Vanhimmat
McDougall kertoi "konventionaaliset K-, Ar- ja fissiojälkimittaukset ovat antaneet masentavan suuren ikähajonnan". Tuloksia oli saatu yhdestä näytteestä välillä 0,52-2,64 miljoonaa vuotta, ja toisesta näytteestä 8,43-17,5 miljoonaa vuotta. McDougall, Maier, Sutherland-Hawkes, Gleadow, "K-Ar Age estimate for the KBS Tuff, East Turkana, Kenya", Nature 20.3.1980.
Curtisin työryhmä oli saanut tuloksiksi 1,82 ja 1,6 miljoonaa vuotta, kun jättivät huomiotta neljä näytettä, joiden ikä vaihteli 2,01 ja 6,9 miljoonan vuoden välillä.
McDougall totesi saaneensa tulokseksi 1,9 miljoonaa vuotta, kun jätti pois näytteet joiden tulokset olivat 4,11 ja 7,46 miljoonaa vuotta.
KBS tuhkakiven ajoituksen historia paljastaa, että riippumatta siitä kuinka huolellsesti tutkija valitsi kivinäytteensä tai kuinka tarkasti hän suoritti laboratoriotyönsä, häntä voidaan aina syyttää kontaminoituneen materiaalin käytöstä tai virheellisestä metodologiasta mikäli ajoituksen tulos on "väärä". Syytteitä ei tarvitse todistaa.
Radioaktiiviset ajoitusmenetelmät ovat esimerkki itsepetoksesta ja kehäpäättelystä.
Tässä tapauksessa eri tuloksille löytyy yksinkertainen selitys, jonka voin kertoa oikealla palstalla, jos haluat kuulla totuuden. Jos et halua kuulla totuutta, vaan jatkat vääristelyjen esittämistä, en voi auttaa.
Radioaktiivisen hajoamisen matemaattisessa laskentakaavassa on mukana alkuperäisen hajoavan aineen määrä, sekä hajoamistuotteena syntyvän tytäralkuaineen alkumäärä. Näitä ei voida mitata, eli yhtälöihin jää aina vähintään yksi tuntematon muuttuja liikaa.
"Fissiojälkimittaukset osoittavat, että uraanikonsentraatio voi vaihdella 1 mm matkalla jopa 10000 kertaisesti." Mistähän kohtaa tällaista näytettä saadaan kairattua edustava otos?
Katsotaan uskonnollisempia väitteitä aikanaan muilla palstoilla, mutta näitä väittämiäsi "vääristelyjä" voisit oikaista tähän viestiketjuun. Varsinkin jos virhelähde on yksinkertainen.
Tieteellisesti mitatut tulokset vaihtelivat välillä 0,52 - 230 miljoonaa vuotta. Pilailiko joku? Vai ovatko raportit väärennöksiä?
Jos haluat kierrättää kreationistien sivustoilta kopioitua diibadaabaa, niin mene kreationismi-palstalle. Sielä näitä salaliittoteorioita murskataan päivittäin.
Ja kannattaa aloittajan ottaa huomioon se että muutaman kredupellen tutkimukset vaikka olisivat kolemlla eri menetelmällä tehtyjä. Eivät todellakaan ole luotettavia. Ja nuokin menetelmät mistä ylhäällä kerroit ovat vain pieni osa valheenverkosta mitä kerrot. Nimittäin on olemassa muitakin mittausmenetelmiä kuten:
Radiometrisiä iänmääritysmenetelmiä
radiohiiliajoitus
rubidium-strontium-ajoitus
samarium-neodyymi-ajoitus
kalium-argon-ajoitus
lutetium-hafnium-ajoitus
argon-argon-ajoitus
helium-ajoitus
uraani-uraani-ajoitus
uraani-torium-ajoitus
uraani-lyijy-ajoitus
lyijy-lyijy-ajoitus
renium-osmium-ajoitus
Termoluminesenssiajoitus
jodi-ksenon-ajoitus
fissiojäljet
Joiden avulla on voitu falsifioida väittämiä.
Virallinen selitys on kreationisti-sivujen perusteella se, että kun poistettiin virhelähteet, niin saatiin oikeat ajoitukset. Mm. McDougallin pois jättämät "väärän" ajan antavat neljä näytettä jätettiin mainitsematta.
Mikään siellä kerrottu ei muuta sitä seikkaa, että monella menetelmällä yhteensovitettu ajoitus revittiin auki sikatutkijan (kiistanalaisten) evoluutioväitteiden perusteella.
Siis luotettavimman arvion näytteen iästä saa, kun yrittää parhaansa mukaan eliminoida tunnetut virhelähteet. Miten ihmeessä tämä sitten pitäisi tehdä? Antaa tahallaan jo ennalta vääriksi tiedettyjä tuloksia vai?
Tiede ei perustu tahallaan valehtelemiseen vaikka kreationismi perustuukin.