Älyn, oppimisen, luovuuden, ajattelun yms. teoria on pohjimmiltaan filosofiaa. Ollaanko täällä eri mieltä?
Nyt kuitenkin tässä on linkki keskusteluun, joka käsittelee yhtä huippuhuödyllistä älyn teorian sovellutusta, nimittäin keinoälyä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000540&posting=22000000003659387
Onko Mensalla jotain sanottavaa älyn teoriasta tai keinoälystä?
Nyt kuitenkin tässä on linkki keskusteluun, joka käsittelee yhtä huippuhuödyllistä älyn teorian sovellutusta, nimittäin keinoälyä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000540&posting=22000000003659387
Onko Mensalla jotain sanottavaa älyn teoriasta tai keinoälystä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?board=16;action=display;threadid=2986
Mensalainen käsitys älykkyydestä tarkoittaa useimmille kykyä ratkaista mensan testejä. Nehän mittaavat - tai pyrkivät mittaamaan - mm. matemaattista, verbaalista, formaalis-loogista ja visuaalista päättelykykyä. Ne jättävät kuitenkin tyyten huomiotta esimerkiksi sosiaalisen tai musikaalisen älykkyyden tai kyvyn ymmärtää ajallisesti pitkähköjä prosesseja - kuten nyt vaikka jalkapallo-ottelun etenemistä tai poliittisen päätöksen syntymistä.
Mensan testien tulosten on ainakin mensan itsensä mukaan korreloivan yhteiskunnallisen menestyksen kanssa - tai ainakin sellaisten alojen kanssa, joissa nykykatsannon mukaan tarvitaan keskimääräistä parempaa mentaalista suorituskykyä. Ongelma on siinä, että mensan määritelmä älykkyydestä on tässä kehämäinen. Älykkyyttä vaativien alojen määritteleminen älykkyyttä vaativiksi perustuu mensalaiseen näkemykseen älykkyydestä.
Mutta toden totta: luovuuden, älykkyyden ja oppimis- ja oivalluskyvyn arviointi perustuu vallitseviin arvoihin, joista käytävä keskustelu on etupäässä filosofista. Tätä keskustelua voidaan kyllä tukea erilaisin empiirisin ja kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Uskoisin että meistä ainakin ne, joita tämä asia erityisesti kiinnostaa, saavat nähdä älykkyyden arvoperustan muuttuvan ainakin hitaasti.
Tekoäly voi olla kovinkin hyödyllinen monissa asioissa, mutta se on kuitenkin riippuvainen kehittäjästään. Tai no... toivottavasti kukaan ei keksi ihmistä fiksumpaa tekoälyä, vaikka moinen apparaatti ankarien sääntöjen mukaisissa päättelytehtävissä onkin immeistä verrattomasti nopeampi. Vaikuttaa kovin surulliselta, että skientistit (tieteen verrattomuuteen uskovat) eivät aina kysele tekoälyn kaltaisten järjestelmien mahdollisuuksien rajoja. Ja kun näillä tiedeuskovaisilla on myös jonkinmoinen vallankahva hallussaan, olen joskus ollut hiukan huolissani siitä, koska meitä tavallisia ihmisiä alkaa paimentaa tietokoneet.
Mensan testi (huom, yksikössä), mittaa loogista päättelykykyä. EI matemaattisuutta, EI verbaalisuutta, EI mitään muutakaan. Mitä ovat nuo "mensan testit" jotka mittaavat ties-mitä-älykkyyden lajeja? Minä tein vain yhden, jolla mitattiin äo.
ne neuroverkko ja sumea logiikka kehitelmät tähtää juri teko-älyn kaltaisiin innovaatioihin?
Sana "neuroverkko" on lähinnä metafora. Aivot eivät toimi neuroverkon tapaan muuten kuin ehkä alimmalla solutasolla _hieman_ samankaltaisesti.
Keinoälyä ei kehitetä ns. neuroverkkoja kehittämällä. Luultavasti edes ihmisentasoinen hahmontunnistus ei vaadi ns. neuroverkkoja.
eikös neuroverkot kuitenkin ole oppivaisia? sitä meinasin sillä, että niiden (ja sumean logiikan yhteis käyttö) tähtää keino älyllisiin innovaatioihin.
Sisältöön puuttumatta:
Ne neuroverkko- ja sumea logiikka -kehitelmät tähtäävät juuri tekoälyn kaltaisiin innovaatioihin.
Etkö hahmota sanoja vai saitko hyvän perheen poikana kansakoulutodistuksen korruption voimalla?