Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on liittynyt ilmastotutkijoiden salaliittoon ja väittää Itämeren lämpötilan nousseen 0,8-0,9 astetta tutkimusjaksolla 1980-2008.
Kuha tykkää lämpenemisestä, mutta niin tykkää sinilevä ja kaikenlainen roskakalakin.
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa/kuhasaaliit-kasvavat-lämpiminä-kesinä
Kuha tykkää lämpenemisestä, mutta niin tykkää sinilevä ja kaikenlainen roskakalakin.
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa/kuhasaaliit-kasvavat-lämpiminä-kesinä
Vastaukset 17
Vanhimmat
mitenköhän ne jääennätykst selittyvät. Itämeri on niin pieni lättäkkö, että aivan yhtä hyvin voisivat mitata jotaon järveä joka jäätyyy pohjoaa myöten ja sitten väittää pokkana, että lämpötila on sadassa vuodessa lisääntynyt 0,5 astetta.
No miten selität viime talviset ennätysjäät ennätyslämpimällä Itämerellä?
Joko Riista ja Kalataloudellakin mitataan lämpötiloja play station mallinnuksilla.
Tulevaisuudessa jos luottaa moisiin ennustajaeukkoihin ja lehtitietoihin ja hyppää saunasta uimaan, saattaa tehdä kipeää kun kaali kopsahtaa jäähän.
Tässä juuri tulee esille miten ilmastohihhuleitten toiveet ja mallinnukset erkanevat yhä enemmin reaalimaailmasta.
On se pirun tarkka kala tuo kuha kun on huomannut, tuon 0,03 asteen vuotuisen muutoksen veden lämpötilassa ja on osannut alkaa lisääntymään.
Tosin wiki kertoo näin: " Kuha oli vielä 1900-luvun alkupuolella varsin yleinen kala Suomen sisävesissä. Sittemmin kanta taantui huomattavasti metsäojituksista seuranneen vesistön happamoitumisen seurauksena. Niinpä se on ollut Suomen sisävesissä varsin harvinainen, ja se on usein sekoitettu kiiskeen tai ahveneen. Viimeisten vuosikymmenten aikana tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti onnistuneiden istutusten ansiosta. Tätä nykyä kuha onkin varsin yleinen ja arvostettu saaliskala."
Tiedä tuota miksi kuha katosi ja tuli takaisin.
Vanhat kalamiehet keroivat 40 50 luvulla tulleen hyvinniin ja se katosi.
Nyt saimaalta tulee hyvinniin.
Niinhän muikkukin katosi, siika tuli tilalle, kunnes siika katosi ja muikku tuli takaisin.
Olisko jonkinlaista syklisyyttä tuollakin.
Kyllä varmaan joku sykli on ja osaltaan myös vesien puhdistuminen vaikuttaa. Eihän teollisuuslaitokset laske enää siinä määrin jätevesiä vesistöihin kuin aikaisemmin.
Ainakin meilläpäin on kuhan lisääntyminen ollut hyvin pitkälti istutusten ansiota.
" valoa kannetaan säkillä sisälle" hölmöläistarina tulee väkisinkin mieleen.
,,,,istutetaan kaloja ja pyydetään pois,,,kalojen tulisi lisääntyä luontaisesti. olisikohan jotain pielessä?
Mitä vikaa siinä on jos istutetaan esimerkiksi kesän vanhoja kuhanpoikasia ja pyydetään sitten muutaman vuoden päästä kilon - parin kuhia vaapulla tai jigillä. Kalastaminen on yksi niistä mukavimmista puuhista mitä voi tedä housut jalassa.
Onhan se totta että kalojen tulisi lisääntyä luonnollisesti, mutta jos luonnollinen lisääntyminen on vaikeutunut esimerkiksi voimalaitosten ym vesien säännöstelyn vuoksi niin kyllä mielestäni kalakantoja tulee hoitaa ja näin tarjota ihmisille elämyksiä kalastusharrastuksen parissa.
No eihän tuo mittään.
Tuttavani on pyydellyt mua perhokalaan Karjaanjoelle, johon "istuttavat" parikiloista kirjolohta.
Ihan okei, mutta vähän kaupunkilaismaista.
Kyllähän näissä taimenpurojen kunnostamisessa ovat tehneet töitä antaumuksella.
http://www.kalamies.com/Uutisia/matapuro-taimen-liete-2010-kunnostus.html
Lisäyksenä vielä että mätäpuro oli aiemmin Vantaanjoki ja sen haara kunnes kuivui.
Menee siintä kehä ykkösen ali keskellä kaupunkia.
No täytyy kyllä sanoa, että näillä taimenilla ei ole mitään tekemistä luonnonmukaisuuden kanssa. Jokainen joka josku on seurannut mätä on reittiä pitäjän mäen läpi ymmärtää tämän. Mätäojaan on kaivettu kaivinkoneella"lohi lammikko" malminkartanon ja kantsun väliin.
Nämä kaikki taimene tuodaan tähän lohilammikkoon tankkiautolla joka vuosi voi olla että joku voi sägällä säilyä talven yli, mutta tankkiauton avulla tämä kanta ainoastaan elpyy ja pysyy hengissä, mitään kutemista ei mätäojassa tapahdu näiden lohikalojen kohdalla .
Täysin samoja lohia istuettaan joka vuosi myös Pikkuhuolahteen laskevaan ojaan jonka alkulähteen sijaitsevat keskuspuiston valuma alueella ,niitä saa siitä noin parin viikon ajan siitä kun tankkiauto on käynyt ojan täyttämässä noin kilon painoista taimenista.
Kallista ja typerää tälläisten ojien täyttäminen kalalla.
Itse aikoinaan ihmettelin Suomen kalleinta lohijokea, joka tällä hetkellä virtaa
suunnilleen kauppakeskus Sellon alla.
Moinen oja virtasi Lepuskissa ennen radan vieressä, ja vieläkin virtaa radanvartta Lepuskista länteen.
Kun vanha Maxi Purettiin, joku huomasi moisen ojan taimenkannan, minkä vuoksi ryhdyttiin ankariin suojelutoimiin ennenkuin Selloa päästiin rakentamaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monikonpuro
No tässä lepuskin-vermon ojassa voi luonnonmukaista kantaa ollakin ja varmasti joitai kaloja aínakin. Mutta tässä Huopalahden ojassa luonnon kantoja ei voi olla. Ja mätäojassa on varmasti jotain kalaa talin kohdalla aina ehkä talin siirtola puutarhoille saakka .Luulen kylllä että Talin golfkentön 13 väylän sillan jölkeen ei tavata yhtä ainoaa luonnonkalaa tässä ojassa ja seuraavat kalat jotka tulee vastaan tavataan tavataan siinä kohdassa kun mätäoja saapuu pitäjänmäen teollisuusalueelle.
Luulen että siinä nykyisen sellon kohdalle saakka ei taimen nouse vaikkakin siihen on rahaa varmaan lyöty miljoonina. täyttä pelleilyä.
varmaan monta virkaa riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa nämä kolme ojaan on pelastanut, muutta ojia ne ovat.Ilmeisesti luonnonmukaiset virkakannat ovat uhattuna myös riista ja kalatalouden virastotalossa ja ilmastonmuutos vain voi elvyttää virkakannan.
Juuri tuo ituhippien huseeraminen luonnossa saattaa olla tuhoisaa.
Oli yks Pohjois Savon Sivakkajärvi johon istuttivatten peled siikaa.
Saattoi parista verkosta tulla useampikin toistakiloinen vonkale, kunnes siiat hävisivät ja kääpiöityvät, eikä muikkuakaan löydy enään jonkhasta.
Sitten halusivatten istuttaa siihen 10 000 siianpoikasta, ei sieltä enään saa
kuin kiiskiä.
Ehkä suurin ituhippien huseeraus järvissä tapahtui Tanganika- järvessä afrikassa. Kun järvestä ennen YK istuksia , kalaa monen maan rannikkokylien ja kaupunkien asukkaille. Pääkala laji oli sellainen suomalaisen peruskuhan kokoinen alle kilonen rasvaton kala. Yk riista ja kalatalouden tutkimusyksikkö päätti kuitenkin istutta Niilin ahventa järveen jotta saataisiin runsaanpia saaliita joista eri maat saisivat myös vientituloja .
Kuitenkin kävi niin että saaliit kyllä hetkeksi suurenivat, mutta rasvainen niilin ahven härskiintyi niin nopeasti päisvän tasaajanlämmöissä ja kalan kuivaus ei enää onnistunutkaan . No YK heitti sitten pyyhkeen kehään ja nyt järvellä pääasiassa operoi venäläiset troolarit joissa on pakastimet ja vievät kalat venäjälle ja mailman markkinoille . Alkuperäiset runsaat pikkukala saalii ovat pudonneet jyrkästi ja maiden alkuperäis asukkaat ovat joutuneet YK avun varaan.
Niimpa huvinniin.
Luin aiheesta aiemmin, kun valkoinen ituhippi meni huseeraamaan
afrikan järvien rannoille, ja piti alkaa pyytämään Niilinahventa pakasteeksi myyntiin ulkomaille.
Ainut ongelma olikin ettei pakastuslaitokselle ollut säähköä, ja tilapi kalat oli syönyt istutettu Niilin ahven ja paikalliset jäivät ilman ruokaa, eikä tehdaskaan toimi.
Tästä muistutukseksi yksi kaukonäköinen kirjailija, rauha hänen sielulleen, öööö, eikun muistolleen.
http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/4027/matti-pulkkinen
Voi voi, vielä kun jönssi tajuaisi, ettei lämpeäminen itsessään vielä kerro mitään sen syistä,
jäätkin sitä ja jäät tätä, osoitahan joutessas ilmaston syklisyyden olemattomuus, kun limatologian ihmelapset Mann&kumpp. eivät siinä onnistuneet kuin väärentämällä.
"Itämeren pintalämpötila oli tuhat vuotta sitten nykyistä lämpimämpi ja meren hapettomuus laaja-alaisempaa kuin tänä päivänä. Merenpohjan laaja-alainen hapettomuus keskiajalla on luultavasti ollut kohonneiden Itämeren pintalämpötilojen sekä ilmakehän kiertoliikkeiden muutosten aiheuttamaa. Uudet alustavat tutkimustulokset Itämeren tilasta eri vuosisatoina on saatu tutkimalla meren pohjakerrostumia sekä mallinnuksen avulla. Tutkimus on osa Itämeren maiden ja EU:n yhteistä BONUS-tutkimusohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.
Itämeren lämpötilan vaihtelu on tutkimusten mukaan ollut oletettua suurempaa. Pienen jääkauden aikana (1450-1850) Itämeren pintalämpötila oli jopa kaksi Celsius-astetta nykyistä viileämpi. Nämä pienen jääkauden aikaiset muutokset havaitaan sedimenttiaineistoissa sekä ekosysteemimallinnuksella tuotetuissa simulaatioissa."
http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Tiedotteet1/Happikato-vaivasi-Itamerta-jo-keskiajalla/
PS: Ottakaahan linkki talteen, jönsihän spämmää tätä samaa aloitustaan uudestaan heti tämän ketjun vajottua.
Ja oli miten oli, kun kalat tulivat ketjun aiheeksi, siihen liittyen
suosittelen pilkkiä.
Etenkin kun pilkkiminen tapahtuu kotioloissa naisväen valvovan silmän alla
eikä ole välttämättä lämmikettä mukana.
Eikä tarvi kenenkään perata kaloja, eikä lapsille tyrkytetä kalakeittoa.
Itse sain Savilahdelta mormyskalla 9 kg,n lahnan.
http://www.kalassa.net/propilkki2/index.php?eng=1