Puhutaan taas rakkaudesta, se meiltä kuitenki puuttuu

Liekö Kari Rydmanin säveltämä ja jonkun toisen sanoitus siihen hienon lyyriseen kappaleeseen, sinua sinua rakastan.

saa, lähden täältä kauas pois "

" kalliolle kukkulalle
rakennan minä majani
tule tule poika nuori
asumaan sinne kanssani "

Laatikkoon, laatikkoon, vanhat miehet viedään
tuonne, tuonne, metsikköhön synkkään
ettei enään, ettei enään, rakkautta kaipaa.

Kyllä ne kaipaa siinä kuin nainenki, ovathan ne ihania jurrikoita vanhanaki ku sille päälle alkavat, vaikka osaavat kyllä oikutellakki.
Ehkä kuitenkin meidän vanhojen on parsa olla yksin, tyytyä haaveiluun.

Muistatko vielä minua, pientä raihnaista ihmistä.
Raihnaista sielultani, sydämeltäni

Sinä olet suuri ihminen, suuressa maailmassa, suuressa väkijoukossa, miksi kuvittelenkaan että minut muistaisit.

Kuitenkin joskus on ollut aika kun muistit ,
mutta hajosiko taivas vai särkyikö sirpaleiksi? kuitenkaan ei riittänyt minulle enää sirpaleitakaan , niihinkin olisin ollut tyytyväinen.

Saapui takaisin tyhjyys ja pimeän hämärtämä elämä jossa ennenkin jo olin pitkään harhaillut .

Et tietenkään ymmärrä tällaista utopistista ajattelua, mutta ymmärtämättömyydestäsi huolimatta olet edelleen se ainoa ilon välähdys joka ikävän täyttämää elämääni
vieläkin valaisee

Sain näitä sanoja kirjoittaessani viettää hetken sinun seurassasi,
kiitos sinulle siitä että soit minulle kauniin retken muistoihini.

Luopumisen tuska on sanaton viiltä viima sielussa.

Rakkaus,käsite,tunnetila,ei se niin helppo komponentti ole,ettäse lähtis tosta noin vain iskelmänikkarin mukaan "sinua sinua rakastan"
Minulle rakkaus on huolenpitoa muistisairaasta rakkaastani.
Tiedän,tämä aloitus pursuaa nuoruudenrakkautta,upeita speak softli love teemoja.Minä hiljainen rakastaja ,jonka rakkaudenkohde on minun rakas muistihöperö käppänä mukana siinä höperyydessä Ama

juuu, yriti kolmekertaa kirjoittaa rakkaastani joka on sillä viimesellä osastolla, jolta ei ole paluuta, sain sanottua vain muutaman sanan tuskastani " viiltä viima sielussa " sanat takertu kurkkuun. Näky osastolla on lohduton, muutamat vanhukset omaistaan syöttää suurella rakkaudella ja hellyydellä jotka ei enään ole tässä maailmassa.
Rakas omaiseni kuihtuu hiljaa pois, ennen tuhti ja komea, nyt niin pieni ja hento kuin linnun poikanen, poistun aina riistävä pelko sydämmessäni milloin viimeinen päivä koittaa, suru on sanaton.

rakkaus liitää linnunlailla
pilviin korkeuksiin
etsii pakaa sopivaa
minne laskeutuu
kun sen löytää
lämmön suo
uuden elämän tuo

Lueskelin hieman tuolla toisaalla ja sain käsitteen että "eliittiväki" ei oikein ymmärrä kun kirjoittelemme rakkaudesta.

Ei pitäisi kurkkia minnekään, ei tulee kuin pahaa mieltä, sillä rivien välistä kuultaa se totuus jota yritetään peitellä.

" puhu rakkaudesta hiljaa kuiskaten "

Rauno Räsänen kirjoittaa blogissaan Päreitä:

Autius lehtipuissa.

"Harvoin on yksinäisyyttä kuvattu näin sielukkaan surumielisesti - vai onko siinä yksinäisyyttä? Tyhjyydentunnettakaan se ei välttämättä ole, koska lehtipuiden autiudessa tuuli sentään tuo mintun ja ruusun tuoksuja (oletettavasti) rakkauden kryytimaasta.
Tämä on sanatonta, ei intentionaalista (mihinkään kohdistumatonta mistään nimenomaisesta kohteesta syntyvää) kaipuuta, jonka ´rekisteröivät´ja josta ´raportoivat´ yksinomaan aistit, joiden viestiä ja sanomaa kieli ei pysty kääntämään - ei ainakaan ilman, että tunne menettäisi jotain autenttisuudestaan ja alkuperästään."

Kyseessä on P. Mustapään runo, Sulho Rannan säveltämä herkän laulun muodossa.

Kansanlaulu.

Vain pieni kansanlaulu
ja sanoja ei ole ollenkaan.
Vain pieni kansanlaulu,
ei sanoja ollenkaan.

Vain tuoksua mintun ja ruusun,
jota tuuli kantaa tullessaan,
vain tuoksua mintun ja ruusun
tuo tuuli tullessaan.

Vain yksinäinen lintu,
joka synkeällä kedolla valittaa,
vain yksinäinen lintu,
joka kedolla valittaa.

Vain autius lehtipuissa
ja sininen rakkauden kryytimaa.
Vain autius lehtipuissa,
sininen, autio maa.

" rakkaus on ikuinen " näin onkin, poisnukkuneet ei haihdu koskaan mieletämme, muistamme heidät aina kuin eilisenpäivän, kun uusi rakkaus tulee elämäämme, emme unoshda entistä, jokainen rakkaus on ainutkertainen, ainut muotoinen yksilö, rakkaus ei koskaan ole identtinen suhtessa toiseen, jokainen rakkaus on arvokas.

On väitetty, miehen ja naisen välistä rakkautta ei ole, on vain seksuaali vietti joka pitää yhdessä, olen täysin eri mieltä.

Minusta taas erossa ja kuolemassa pätee sama asia, jos meinaa saada onnellisen uuden suhteen toimimaan on hellitettävä entisestä.
Niin kauan kuin mennyt puoliso on päällimmäisenä mielessä ei uudesta suhteesta tule rakentamallakaan hyvää, jää aina vertailut kaikessa ja jopa joskus voi ilmaista että näin me ennen tehtiin.
Pahinta on yrittää kasvattaa uutta elämänkumppania vanhaan raamiin kaikessa.

Rakkautta ei voi kerrostaa, se on kaikki tässä ja nyt.

Aivan, mutta onko pakko verrata entiseen rakkauteen, onhan meillä rakkauksia vaikka kuinka paljon kaikki erilaisia, äidi rakkaus, isän rakkaus, puolison rakkaus, lasten rakkaus, emme ainuttakaan rakkautta koskaan voi unohtaa. Rakkautta EI koskaan voi verrata entiseen tai toiseen rakkauteen, sillä vertailu ei ole rakkautta, jokainen rakkaus on ainutkertainen ei verrattavissa toiseen, rakkaus on ikuinen.

" sulle rakas sydämmeni kuuluu "

ole liikaa, jos ei sitten käy niin kuin entiselle morsiamelle kun häävuoteesta karkas !

" siitä puhe mistä puute "

" rakkautta ei meistä saanut kumpikaan "

Voitko selventää, mitä tarkitat kevytkenkäisillä,
minkälaiset on elämäsi kokemukset naisista,
vangiksi kotiinko naisen tahtoisit,
vai kaapuun pukeutuvan jolla silmät vain näkyypi,
siis sinulle sopii silloi muslimi nainen parhaiten,
älä tuomitse suomen naista, se uskollinen on ihminen,
miehillä kumma kyllä, tekee mielikuvius tepposen,
kuvittelee kummallisia naisesta vapaasta tai varatusta,
ei ketään voi kahleisiin panna, vain vankila tekee sen,
ei sairas mies naista tarvi,
se kärsimys suuri on, vain vapaa terve suhde luo elämän perustan.

Vi.....aa koko elämä, ei jaksa enään rakastaa edes itseään, elämän halu on täysin kateissa, mistä te muut ammennatte rakkautta, onko teillä aidosti halu elää vielä, vai onko elämän halu saatu pilleristä, jos teillä on pilleri, minkäniminen se on, hankin heti, että saisin halun elää siihen asti ku luoja kutsuu lopullisesti ikuiseen uneen.

juttuja täällä, moni vaikuttaa hyvin onnelliselta ja tyytyväiseltä. Ainakin Jumala rakastaa meitä kaikkia, oltiin miten van hoja tai sairaita tahansam heikkoja kaikkein eniten.

Kylmä rakkaus, onko sitä ?

" huulesi nuo on kylmät kuin jää, lämpöä en silmissäsi nää "

T&ässä voi laulaa mukana.

http://www.songcoleta.info/lyrics/kuumat_kyyneleet_(jamppa_tuominen)

" Rakasta kärsin ja unhoita "

Voi olla että en ole juuri senvuoksi itseäni kahlinnut toista kertaa ,kun mies joka olisi minut viedä vihille ,oli Kirkossa ja sen takia halusi että ollaan"siveellisesti" pariskunta , olimme jo 5v olleet pari ,niin luulin , mutta ei se niin ollutkaan . Pettäjä oli hän. Emme asuneet yhdessä ja hänellä oli hyvä mahdollisuus pitää montaa naista.
Mikä onni etten häneen sitonut itseäni

Hän muutenkin oli mustasukkainen, kun joskus tulin maininneksi lasteni isästä . Hän tykkäs , että vain hän oli se ainoa jota sain rakastaa .

Minkäs sitä tunteilleen mahtaa . Vaikka kohde olikin jo kuollut. Ja olin ollut leskenäkin jo monta vuotta.

Kuinka voi ymmärtää,,, miksi kuolleelle puolisolle ollaan mustasukkasia, eihän se enään koskaan voi väliin tulla, tämä ilmiö näyttää usein olevan miehissä, en tiedä onko naisissa samoin, olisko henkisesti kehittymättömästä ihmisestä kyse jos kuloeelle on mustasukkainen, ei kukaan voi kuolleitaan unohtaa, mutta se on taatusti eri asia kuin elävä, mennyt on mennyttä, kaikilla on menneisyytensä, ne pitäisi kaikkien hyväksyä, menneisyyttä ei voi muutaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Jos kysymys oli vain uuden rakkautesi käymisestä asunnossasi ei hänellä ollut mitään oikeutta vaatia muiehesi kuvan poistoa. Toki hienotunteisuuden vuoksi pitää ymmärtää myös hänen tunteitaan! Olithan sentään rakastunut häneen!

Mutta jos hänet olisit hyväksynyt asuinkumppaniksesi, niin ilman muuta entisen rakkauden muistot pois keskeisiltä paikoilta!

Muutenhan toinen olisi tullut kuin mausoleumiin, sinun ajattelemattomuutesi vuoksi.
Taisi olla hänenkin viisainta jättää sinut rauhaan entisyyden muistoihin.

Itse en voisi noin toimia, uusi suhde syrjäyttää vanhat tunteet, ei muuten ole mahdollista luoda uutta.

Muistot jäävät kaikista elämäämme vaikuttaneista ihmisistä sydämiimme, ja ovat muovanneet meitä ihmisinä, mutta uudella ihmisellä elämässämme on omat oikeutensa, muuten emme kunnioita hänen ihmisarvoaan.

elämässään kolme avioliittoa ja lukematon määrä avoliittoja ja seurustelusuhteita, ja hän kertoi avautuesaan, että hänet on aina jätetty.
Ajattelin silloin rakastumisvaiheessani, että hirveitä naisia oli hänen tielleen sattunut!
Kun sairaalloinen mustasukkaisuus sitten alkoi tulla esiin, en enää ajatellut niin, - päinvastoin, säälin todella paljon niitä naisia.

Rakkauteen liittyy niin usein dramatiikkaa. Kai niin pitääkin olla.

Vihkikaavassa sanotaan " kunnes kuolema teidät erottaa " omakohtaisesti ymmärrän näin, jos on luoja siunannu uuden ihmis.suhteen elämään, poistaisin menneisyyden seiniltäni kuvien muodossa, muistot säilyy jokaisen ihmisen sisällä niitä ei voi kukaan poistaa vaikka kuinka haluaisi ei itsekkään, muistojen kanssa vain eletään uutta elämää, muistoista ei tarvi puhua koko ajan uuden suhteen kanssa eikä missääntapauksessa vertailla niitä toisiinsa, keskittyisin täysillä uuteen rakkauteen.

uuden rakastamini ihmisen menneisyyden kuvat!
Ei todellakaan yhtään, ei myöskään lapsiensa kuvat!

Ehkä päinvastoin, olisi todella outoa, jos jollain 60 ikäisellä ihmisellä menneisyyden kohdalla olisi tyhjää,
vaikka tietäisin hänen olleen naimisissa ja että hänellä olisi lapsia.

Ei menneisyyttä tarvitse hävetä tai peitellä, - se saa olla normaalisti esillä, niin lasten ja heidän lastensa, perheittensä kuvat kuin heidän isänsäkin kuva, jos joku vaatii niitä piilottelemaan, se on vain hänen ongelmansa, ei muiden.

Kuvat saavat olla esillä, menneisyys saa olla, se on silloin jo ohitse, ja jos rakastunut on, silloin se saa juuri tämän hetken hohtamaan voimakkaaasti antaen uuden valaistuksen kaikkeen.

:)

narsisti, joka haluu kontrolloida sinun jokaisen askeleesi, olet onnekas, jos olet päässyt hänestä eroon.

Siihen hän ei hevin suostu, vaan jatkaa viestejään, vaikka vastausta ei kuulu, lähettää lahjojaan, itse äänittämiään lauluja kaseteille! Jos sanot puhelimessa, kun hän soittaa, ettei sinulla ole enää kasettinauhuria, hän polttaa ne levylle ja lähettää sen.

Vaikka hän on komea ja lahjakas, on hän myös hyvin sairas.
Tavallinen ihminen ei voi häntä parantaa. Hänestä on vain päästävä eroon!

Kauhistutti sekin, kun halusin mennä yksin mökille miettimään, ottamaan aurinkoa ja uimaan, niin tuo ihminen oli ollut vastarannalla kaukoputkineen ja kameroineen valokuvaamassa minua ja mahdollista rakastajaani.

Kun hän kertoi laittaneensa ex-vaimonsa huoneeseen puhelimeen kuuntelulaitteet, en enää miettinyt.

Tiesin, mitä oli tehtävä: selkeä ja lopullinen ero.

Se otti aikansa, mutta kestin sen ja selviydyin.
Sen jälkeen olen ollut ehdoton säännöissäni pysymisessä.

Tuon miehen olin kohdannut jatkaessani sitä harrastusta, josta mieheni kanssa pidimme. - Onneksi pääsin häntä loukkaamatta eroon hänestä, se oli tärkeätä. Kekseliäisyyttäni tarvittiin tosi paljon.

Mutta nyt sääntöihini kuuluu varmuuden vuoksi myös: mitään tietojani en internettiin laita.


.

n

" missä oot rakkaihin "

vieläkin "

" sä tahdot elää kahta elämää "

" kuin häkkilintu "

Rakastaa ja rakastella - siinäpä asian ydin..

U-atu, ne on kansi eriasiaa, kumpaa sinä enenmmän harrastat ?
mä en harrasta enää kumpaakaa, vanhuus pitää siitä huolen ei kiinnosta.

ta ja seksiä.

Tosi vanhat hörhöt vanhaikodissa kulkevat ilman housuja pylly paljaana kurvaillen rollattorin kanssa pitki salia, siinä toisen mummo ja papat voi ihalilla ja nauttia siitä mistä ennen vain haaveilivat salaa peiton alla, siinä teille oikeeta vanhuutta ja kuva tulevasta elämästänne mikä teitä odottaa jos hengissä pysytte niinkauan että pääsette vanhainkotiin dementia osastolle.

Kaikille rakkautta kaipaaville tiedoksi, vanhainkodissa rakkaus kuoistaa, siellä viimeistään löytää se jota ei koskaan ennen elämässän löytäny,
tv: muutama vuosi sitten mainittiin jossain ohjelmass että vanhainkodissa rakkus roihuaa ja siellä se vasta hurjaa onki, melkoset seikailut odotettavissa, mikäli eletään siihen kuntoon että päästään vanhainkotiin.

sinne aatos polttavin " ??

Vanhus sairas, omaiset kaukana, miksi usein omaiset ei tajua vanhempansa tarvitsevan apua sairauteen, miksi eivät ymmärrä olla tukena lääkäri käynnillä, tätä ihmettelen suuresti, moni vanhempi kuolee yksin ollessaan sairaskohtaukseen, missä on lasten rakkaus omia vanhempia kohtaan, missä on puolison rakkaus kun ei ymmärrä olla tukena sairaudessa, mikä meihin ihmisiin on tullu, kun omaiset unohdetaan yksin kotiin kuolemaan !!??

" mua rakastatko laisinkaan, milloin tietää sen saan "

Teija Sopanen kuoli, koko kansan rakastama sympaattinen tv: tähti menneiltä ajoilta, osan ottoni Teijan poismenon johdosta.

Puuttuuko rakkaus ?
oletko unohdettu yksinäisyyteen?
Rakkaus on kuollu ? on kylmä kuin kala. ei veväkää varahdä.

Olavi Virta, Ennen kuolemaa

http://www.youtube.com/watch?v=RNQxuRZM9RY&feature=related

kenties.


" rakastatko mua laisinkaan, milloin tietää sen saan "

" sanat eivät riitä kertomaan, tuskin niitä tarvitaan"

palstalle MARS texanelli,tämä on leppoisa kahvipöytä keskustelupalsta.olette pilanneet palstan.

korppikotka, on tullut viemään teiltä ukot kellä semmonen vielä on. Ei ollut ottajia nuoremmissa, jos täällä onnistaisi !

ei kun chattailemään kauniit ja rohkeat
http://www.mankeli.com/huumorikuvat/182/

Rakkaus on kestoaihe, rakkaus on ikuinen, kohteet vaan vaihtuvat!?

Muistatko kuinka ihanaa oli olla rakastunu, vai on vuodet vieneet tunteet mennessään ?

En juurikaan muista enään sitä huumaa, olen kyllä kuullu siitä puhuttavan, hymm, olis tänään vain huono päivä ?

Haloooo, ei nyt ole luntakaa, mitä ihmettä sinä kivikossa hiihdät, siellä saa tikkuja takapuoleen,,,,,,,,,,,,, ku kaatuu.

Alakulo menee ohi, kaamos kestää aikansa, kevät keikkuen tulee, joku viisaampi on lausunu.

tulee täysin umpihulluja

" Rakkautta ei meistä saanut kumpikaan "

unohdetut vanhukset rakkautta vailla, monen asian ja kuittien toimittaminen on vaikeutunu, ei muista ei jaksa on hukassa, apua tarvis monissa arjen asioissa, omaiset ei ymmärrä että omat vanhukset on avuntarpeessa, vanhus kokee paljon ylimielistä käytöstä kypsymättömiltä aikuisilta omaisilta, mistä apu vanhuuteen kun ei jaksa hakea edes apua.

Oman kunnan kodinhoito henkilöstölle voi soittaa ja kertoa tilanteensa. Hoitaessani omaa puolisoani kotona, kaatuivat kaikki käytännön pulmat minulle, mutta sain kaiken tarvittavan avun sitä kautta.
Lääkkeiden kotiintuonnin, annostelut, kylvetykset sekä henkistä tukea. Myös neuvoa monien paperilomakkeiden täytössä.

Vielä *tytöt* tähdensivät, kuinka tärkeää on myöskin kyetä ottamaan apua vastaan, silloin kun ei tunne selviävänsä kaikesta yksin.
Tosi kiitollinen olin kaikista käytännön avuista ja neuvoista!

Jos oma tilanteeni vaatisi yhteydenottoa, en epäröisi kysyä mahdollisen avustajan saamista, kartoittamaan tarpeeni hoitaa asioitani selviytyäkseni kotona.

Kiitos ihanasta muistuttamisesta, kotiavun olemassa olosta, kynnys vaan on korkea hakea apua itselle, omais hoitajana ollessani hain apua puolisolleni, mutta hän on jo laitoshoidossa ollu muutaman vuoden, nyt omat voimat välillä hiipuu, ettei tahdo jaksaa kaikkia paperiasioita hoitaa, verotus suorastaan pelottaa, ku kuitit on hukassa, ja pitäisi osata kattoa että onko verotus oikein, joudun aina maksamaan lisäveroja pienestä eläkkeestä.
Kuinka voi ymmärtää, puolison tulot on aina ollu puolta suuremmat kuin omani, hän on saanu yleensä takasi tai ei ole tarvinnu maksaa lisää, minun pienet tulot aiheutaan aina joskus suuriakin takaisin maksuja, jotenki ihmetyttää suomen yhteiskunta, se rankasee pienituloisia rankalla kädellä verrattuna suurempituloisiin, missä ihmeessä on oikeudenmukaisuus vai onko sitä ollenkaa yhteiskunnassamme !!??

Viikonloppu ja yksinäisyys,
Viikonloppu ja yksin,

Ikävä poismennyttä puolisoa
kuinka jaksaa katsoa huomista,
onko huomista ?

Kuinka voitte, onko kaikki hyvin ?

Aloittaja tarkoitti selvästikin rakkauden eroottista puiolta, jos keskustelussa on liu'uttu sivuun.
Onko siitä enää 70 :ssa mitään kerrottavaa?

jotka ei täällä palstalla notku.

elämästä, ihminen sairastuu, kuolee pois, kai se on elämän laki.

Ei erotiikka ole rakkautta, rakkauden kaipuu on aivan muuta, ihmisyyttä, lapsia ja poismennyttä puolisoa, hyviä ystäviä, nämä kaikki on voinu monelta yli seitenkymppiseltä kadota maailman tuuliin, vanhus on unohdettu yksinäisyyteen, se aiheuttaa suurta pettymystä , surua ja tuskaa loppuelämässä, moni vanhus suunittelee itsemurhaa juuri siksi koska kukaan ei enään tarvitse, tulevaisuus on kammottava, vanhus jää yhteiskunnan vaivaksi, monikaa meistä ei tahdo olla kenenkää vaivana, mutta kun voimat hiipuu, arki käy liian vaikeiksi, apua ei ole saatavan eikä osaa hakea vaikka jonkinmoinen vanhus laki suomeen on kyhätty, saako kaikki apua, epäilen suuresti, juuri siitä syystä kun ei osaa edes hakia. Luin vanhuspalveluista otsakkeella " vanhusten itsemurhat "
sain käsityksen sen olevan aivan laillista, epäilen jopa että suositeltavaa, vaikka sitä ei suoraan sanottukaan, mutta rivien välistä voi kuvitella.