Kuuntelisin mielellään kertomuksia siitä, kuinka sinulle uskoton ihminen on käynyt, jouduiko eroamaan vasten tahtoasi, uskout että näin voi leikitellä vain.
Niin naiset ja miehet miten kävi ja miten elämänne kävi, kertokaa täällä täysi totuus, ei katkeruuden vääristämia kertomuksi, joissa usein kerrotaan satua paremmasta jota ei ole.
Miten lastenne kävi tässä samassa yhdeydessä, jatksatko todella pitää heistä, vai kostatko heille , koska ovat osa ex:ääsi.
Kertokaa täysi totuus, sillä saattaa auttaa jotain toista ihmistä.
Niin naiset ja miehet miten kävi ja miten elämänne kävi, kertokaa täällä täysi totuus, ei katkeruuden vääristämia kertomuksi, joissa usein kerrotaan satua paremmasta jota ei ole.
Miten lastenne kävi tässä samassa yhdeydessä, jatksatko todella pitää heistä, vai kostatko heille , koska ovat osa ex:ääsi.
Kertokaa täysi totuus, sillä saattaa auttaa jotain toista ihmistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asettelit sanasi sen verran vaikeaselkoisesti, että piti oikein pinnistää... Toivottavasti ymmärsin oikein.
Niin, lähdin leikkimään tulella enkä aluksi ajatellut siitä tulevan mitään pientä flirttiä kummempaa. Tuttu mies osoitti kiinnostusta, huomionkipeys vaivasi omassa liitossa olevien ongelmien vuoksi ja totta kai toisen kivat jutut imartelivat. Piru vei pikkusormen ja koko käden sitä myöden. Eroa olin kyllä miettinyt jo ennen tätä episodia, joten en voi varsinaisesti sanoa, että ero olisi tullut vasten tahtoani. No, ehkä liitto olisi saatu kursittua jotenkuten kasaan ilman tätä toista miestä - ja exän virityksiä - mene ja tiedä. Ex oli loppupeleissä kuitenkin ratkaisuntekijä eroamisessa.
En ymmärrä lopun kysymystä lasten kohtalosta: "jaksatko todella pitää heistä vai kostatko heille, koska ovat osa exääsi"...??? Ei hyvänen aika! Lapset ovat syntyneet hyvin toivottuina enkä edelleenkään ole muuttanut mieltäni sen suhteen, että lapsillani on paras mahdollinen isä. Olisi ollut typerää suunnata omat pettymyksen tunteensa lapsiin! Tuollainen käytös osuu loppupeleissä aina omaan nilkkaan.
Totuus..? No se ei ole erityisen kaunis eikä kauheakaan. Elämä jatkuu, exän kanssa olemme asiallisissa väleissä - itseasiassa tuntuu siltä, että nyt muutama vuosi eron jälkeen paremmissa kuin parin-kolmen viimeisen avioliittovuoden aikana. Asioita olisi tietysti voinut tehdä eri tavalla, mutta lopputulos tuskin olisi muuttunut.
Itsellä mies kävi vieraissa kahdesti ja kahdesti annoin anteeksi eli en jättänyt pettämisen vuoksi. Sitten tuli kuvioihin älytön alkoholin käyttö ja sen myötä kunnon riidat ja lopulta sain itsestäni kiinni ja pyysin miestä keräämään tavaransa ja lähteä. Se oli elämäni parhaimpia päätöksiä vaikka kipeetä tekikin.
Meillä ei ollut enään muuta yhteistä kuin lapset ja olimme toisillemme jo julmia henkisesti.
Nyt 8kk jälkeenpäin tulemme hienosti toimeen kumpikaan ei ole toisilleen tilivelvollinen mistään muusta kuin lapsista. Exmies on vähentänyt juomistaan radikaalisti ja käy taas töissä.
Emme sopineet toisillemme ja sen huomaamiseen meni monta vuotta.
Minä olin alistettu ja kun sieltä lähdin väkisin nousemaan sukset meni lopullisesti ristiin ja siitä että suunnan otin ylöspäin saan kiittää ex miestäni. Erään tappelun jälkeen hän huusi minulle että älä sä hypi mun silmille :)
En voinut kuin nauraa hänelle ja sanoin että en voi hyppiä sun silmille koska et ole minun yläpuolella ja siitä lähtien pistin vastaan enkä suostunut olemaan enää "hellan ja nyrkin välissä"
Mies ei sitä kestänyt.
Lapsia rakastan ylikaiken ja ex mies on nykyään heille hyvä isä koska emme ole kiristelemässä toistemme hermoja :)
Kyllä minä hain huomiota ulkopuolelta ja ero tuli vastentahtoisesti. Olisin oikeasti halunnut sen huomion omalta mieheltäni mutta podin riitttämättömyyttä omalle miehelleni koko 15 vuotisen liittomme ajan. Sain paljon huomiota muilta miehiltä ja rakastuinkin liittomme aikana ainakin kahteen eri mieheen. Miehelläni oli varmasti myös ulkopuolisia suhteita. Ero oli todella katkera ja erokipuja kesti 5 vuotta. Meillä on kolme lasta jotka joutuivat kyllä kärsimään minun huonosta voinnistani mutta en siinäkään tilanteessa vaikka inhosin heidän isäänsä ikinä ajatellut että heitäkin olisi pitänyt inhota? He olivat ja ovat rakkaimpiani maailmassa. Tänä päivänä välit exään ovat hyvät ja exä on uusissa naimisissa. Itse elän avoliitossa. En toivoisi ketään muuta isää lapsilleni.