Nautiskelin jälleen Jaakko Tepon sanoituksista, ja kuuntelin laulua Jälkitauti. Vasta nyt, ties vaikka kuinka monennen kymmenennen kuuntelukerran jälkeen kiinnitin huomioni laulun merkilliseen riimitykseen "Tänä aamuna mehua hedelmistä tein, voi saakeli, Niin kiireellä että lingosta palo laakeri."
Ihmettelin vain, miten hyvin sanat saakeli ja laakeri riimittyvät. En sitten tiedä, onko tulos tarkoituksellinen vai kiireessä sattunut vahinko, joka tapauksessa toimiva.
Lopuksi sitten palstan tietäville asetettu kysymys: Onko ilmiöllä mitään selitystä, ja onko samanlaista ärrän ja ällän vaihtelua käytetty joissakin muissa riimityksissä?
Ihmettelin vain, miten hyvin sanat saakeli ja laakeri riimittyvät. En sitten tiedä, onko tulos tarkoituksellinen vai kiireessä sattunut vahinko, joka tapauksessa toimiva.
Lopuksi sitten palstan tietäville asetettu kysymys: Onko ilmiöllä mitään selitystä, ja onko samanlaista ärrän ja ällän vaihtelua käytetty joissakin muissa riimityksissä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ärrän ja ällän vaihtelua esiintyy mm. espanjan ja portugalin kesken muuten samanlaisissa, samaa tarkoittavissa sanoissa. Esim. playa - praia.
Suomenkielisessä riimityksessä ärrän ja ällän vaihtelu osoittaa mielestäni vain riimitystaidon puutetta. Saakeli ja laakeri riimittyvät ontuvasti, eivät hyvin eivätkä toimivasti. Ontuvissa runoissa muutkin konsonantit vaihtelevat miten sattuu. Esimerkkejä on loputtomiin.
Heh! Jaakko Teppo "osoittaa mielestäsi riimitystaidon puutetta"!
Ootko yleensä kiinnostunut tekstien sävyistä, vaiko säännöistä?
Melkoinen aloitus, kieltämättä.
Ruikonperän multakurkkua ihtiään:
http://www.youtube.com/watch?v=TxriFfN1A3U
Insinööri J. Teppo on muuten valittu muuten Suomen seksikkäimmäksi miesesiintyjäksi 1984!
Parasta on, kun sekä sisältö että muoto ovat kunnossa. Esimerkkinä tästä säe Jaakko Tepon Työttömän laulusta: "No, ei se ryökäle pitkään kerinnä siinä käyskennellä, kun minä sitä lävitte laskin, täyteisellä." Säe saa vieläkin hyvälle mielelle.