Me pyöritään yhtä oravanpyörää koko ajan,aloitan vaikka siitä että mies käy joka toinen viikko töissä ja joka toinen viikko kotona makaa,eikä tee mitään kotona muutakuin syö,nukkuu ja istuu koneella.
Minä teen kahta työtä,viikolla eri työtä ja viikonloppuisin toista työtä.ja kummatkin työni on rankkoja,joudun vielä kaiken päälle tekemään kaikki kotityöt jopa miehen vapaaviikollakin.
mä aina aikani jaksan sitä,mut sit masennun ja väsyn,puhun ja itken ja valitan miehelleni että hänenkin täytyy tehdä jotain,mies ei välitä mitään,sitten alan etsimään itselleni uutta asuntoa,mies edelleenkään välitä,sittenkun löydän jonku asunnon,sanon miehelleni että menen parin päivän päästä katsomaan asuntoa,johan tulee mieheen eloa,alkaa itkemään ja rukoilemaan ja että jäisin,lupaa muuttaa tapansa,ja alkaa tekemään kotitöitä todella ahkerasti,minä perun asunnon,koska kuitenkin välitän miehestäni,en tiedä rakastanko häntä enää mutta en halua hänelle pahaa ja en vaan voi lähteä kun mies itkee että ei pärjää ilman ja mies puhuu että etkai sä voi nuin vaan rikkoa meidän yhteistä elämää/pientä perhettämme(johon kuuluu mieheni ja minun lisäksi kaksi kissaa)en ole silti täysin onnellinen vaikka mieheni tekeeki kotitöitä ja tehdään yhdessä kaikkea ja mies on avoin ja ottaa minut huomioon joka asiassa ja on niin kilttiä miestä.Koska se ihana mies muuttuu parin tai kuukauden päästä kun huomaa että en lähdekään ja sit taas unohtuu kaikki lupaukset ja ei taaskaan osallistu mihinkään eikä huomioi minua enää ja joudun taas yksin tekemään kaiken ja parista kuukaudesta puoleen vuoteen jaksan yksin tehdä kaiken mutta sit taas synkistyn ja masennus ja väsyn.sit alas taas itkemään ja valittamaan miehelleni ja sen jälkeen alan etsimään uutta asuntoa itselleni ja sama vaan jatkuu ja jatkuu.auttakaa mitä teen tälläisessä tilanteessa.olen jo viisi kertaa ollut lähdössä,en enää jaksa tätä edes takas menoa...en ole enää nykyään ollenkaan onnelinen mistään,olen niin maassa koko ajan,pelkään että kohta teen itselleni jo jotain että pääsisin tästä helvetistä.
haluisin tietää mitä te muut ajattelette tälläisestä ja mitä mun oikeesti kannattais tehdä,olen ehdottanu parisuhde terapiaa mutta mies ei suostu siihen ikinä.Olen alkanut valvomaan öisin todella paljon ja olen sit väsynyt töissä eli olen koko ajan väsynyt sekä henkisesti että fyysisesti.
Minä teen kahta työtä,viikolla eri työtä ja viikonloppuisin toista työtä.ja kummatkin työni on rankkoja,joudun vielä kaiken päälle tekemään kaikki kotityöt jopa miehen vapaaviikollakin.
mä aina aikani jaksan sitä,mut sit masennun ja väsyn,puhun ja itken ja valitan miehelleni että hänenkin täytyy tehdä jotain,mies ei välitä mitään,sitten alan etsimään itselleni uutta asuntoa,mies edelleenkään välitä,sittenkun löydän jonku asunnon,sanon miehelleni että menen parin päivän päästä katsomaan asuntoa,johan tulee mieheen eloa,alkaa itkemään ja rukoilemaan ja että jäisin,lupaa muuttaa tapansa,ja alkaa tekemään kotitöitä todella ahkerasti,minä perun asunnon,koska kuitenkin välitän miehestäni,en tiedä rakastanko häntä enää mutta en halua hänelle pahaa ja en vaan voi lähteä kun mies itkee että ei pärjää ilman ja mies puhuu että etkai sä voi nuin vaan rikkoa meidän yhteistä elämää/pientä perhettämme(johon kuuluu mieheni ja minun lisäksi kaksi kissaa)en ole silti täysin onnellinen vaikka mieheni tekeeki kotitöitä ja tehdään yhdessä kaikkea ja mies on avoin ja ottaa minut huomioon joka asiassa ja on niin kilttiä miestä.Koska se ihana mies muuttuu parin tai kuukauden päästä kun huomaa että en lähdekään ja sit taas unohtuu kaikki lupaukset ja ei taaskaan osallistu mihinkään eikä huomioi minua enää ja joudun taas yksin tekemään kaiken ja parista kuukaudesta puoleen vuoteen jaksan yksin tehdä kaiken mutta sit taas synkistyn ja masennus ja väsyn.sit alas taas itkemään ja valittamaan miehelleni ja sen jälkeen alan etsimään uutta asuntoa itselleni ja sama vaan jatkuu ja jatkuu.auttakaa mitä teen tälläisessä tilanteessa.olen jo viisi kertaa ollut lähdössä,en enää jaksa tätä edes takas menoa...en ole enää nykyään ollenkaan onnelinen mistään,olen niin maassa koko ajan,pelkään että kohta teen itselleni jo jotain että pääsisin tästä helvetistä.
haluisin tietää mitä te muut ajattelette tälläisestä ja mitä mun oikeesti kannattais tehdä,olen ehdottanu parisuhde terapiaa mutta mies ei suostu siihen ikinä.Olen alkanut valvomaan öisin todella paljon ja olen sit väsynyt töissä eli olen koko ajan väsynyt sekä henkisesti että fyysisesti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hanki oma asuntosi, muuta sinne ja tapaile tuota niin ihanaa, rakasta ja yokottää vetelystä silloin kun SINULLE sopii, esim kerran kuukaudessa.
oma siisti ja puhdas tupa-oma lupa (pitaa koti kauniina ja puhtaana ja siivota vain OMIA jälkiä)
Sun ongelmas on et uskot kun miehes valehtelee. Sun pitää etsiä se oma asunto, mut älä kerro miehellesi mitään siitä ja sitten muutat vaivihkaa omaan asuntoosi ja kun olet vasta muuttanut niin voit kertoa et otat eron. Siinä vaiheessa miehes alkaa tajuamaan että suhteessä pitää myös miehen panostaa kodin hoitamiseen, imurointiin ja sellaseen. Sano sille että et ole mikään orja joka tekee kaiken. Äläkä ota yhteyttä siihen kun olet muuttanut, vaihda numerosi tai jotain.
Mä tein niin kuin edellinen neuvoi. Exäni joi ja oli poissa kotoa ryyppyreissuillaan. Aina vannoi muuttuvansa ja aneli armoa ja itki yms. uhkaili itsarilla kun yritin puhua erosta.
Sit vaan yks päivä hankin sen asunnon ja muutin salaa. En edes kertonut osoitetta ettei tule oven taakse ruikuttaa.
Olen onnellinen päätöksestäni. Ei ne miehet tule muuttamaan tapojansa.
Jos aiot erota niin yhden vinkin vielä annan, tee se ennen kuin olet liian vanha.
lähes joka iikka kasvaa ulos, kun aika koittaa.
Alkoholismi on aivan jotain muuta.
Mä olen samaa mieltä edellisen kanssa, muuta pois, tilanteesi ei helpotu yhtään, jos uskot miehesi muuttuvan. Olet ansainnut parempaa.
Joo, samaa mieltä mutta milloin ihminen on "liian vanha" muuttamaan????
Jos viikot olet töissä ja viikonloput myös, niin ei viiknopäivät edes riittäisi miehelle..
Lyö sitä turpaa ja väännä munat väärinpäin nii eiköhä se muuta kauas susta ;;) Luota muhun.