miten mies ymmärtää naisen "huominoinnin"?

"Onko miesten mielestä naisen huomioiminen ( itse tällä tarkoitin siis hellyyttä, kenties keskustelua, lahjojen antamista, yllätysten järkkäilyä joskus, seksiä tms) ihan eri asia kuin naisten"

On. Miehet kasvatetaan halveksimaan itsessään huomionkaipuuta, joten he halveksivat sitä naisissaankin.

"vai onko meillä mieheni kanssa vaan ihan liian isot luonne-erot?"

No, nimenomaan.

"Haluan miehen, en asentajaa."

Miehesi on se, mikä hän on. Hänessä ei ole mitään vikaa, vaikka hän ei sinua miellyttäisikään. Totta kai olet tehnyt hänelle selväksi, että olet häneen pohjattoman pettynyt, joten et varmaan sinäkään ole hänelle rakentavaa seuraa.

Katsos, mies toimii parisuhteessa niin, että hän rakastaa vaimoaan enemmän kuin elämäänsä muttei keksi tämän kanssa mitään yhteistä kiinnostuksen kohdetta paitsi seksin (yleensä). Siksi miehen utopiassa hän voi viettää ikuista teinielämää harrastuksiinsa uppoutuneena, kunhan silloin tällöin kohdataan seksin merkeissä.

Samaa mies olettaa naisenkin haluavan.

Olipa hyvä vastaus! Juuri noin. Kuten koko luomakunnassa. Kiima-aikana herää kiinnostus, muuten ollaan hissukseen, tai joskus kavereiden kanssa "kuin Ellun kanat."

Mitä valittamista sulla on? Hanki elämä, mitä se sitten onkin.

No, mutta kun niitä on toisenkinlaisia miehiä. Mistä tämä sitten johtuu? Jos tämänkin olisi tiennyt ajoissa, olisiko koko parisuhdetta edes syntynyt? Kai siinä alussa oli jotain yritystä. Mies voisi vähän muistella, että mikä silloin motivoi esittämään jotain muuta kuin on. En tosin tiedä käytännössä mistään parisuhteista, mutta olettaisin että ne vaativat vähän enemmän työtä kuin että vain ollaan vaivautuneina samassa huoneistossa ja toinen huolehtii ruokapuolesta yms. Sehän on ihan kuin äiti ja teinipoika välttelisivät toisiaan parhaansa mukaan niin kauan kuin omilleen muutto mahdollistuu. No, tämä on varmasti kärjistystä.

No hei. Mieleen tuli pari juttua. Olen ollut aviossa kauemmin kuin sinä. Ja tärkein asia, jonka huomasin heti avioliiton alussa oli, että mies osoittaa rakkautensa tekoina, ei puheina.

Katso ympärillesi. Mitä kaikkea mies tekee TEIDÄN yhteiseksi hyväksi? Millä tavoin hän huomaa sinut tekemällä, sanoitta?

Hiljainen, tekevä mies inhoaa kaikenlaisia "puhutaan nyt hei meidän liiton siitä ja siitä". Samoin hän kokee pakokauhua, jos vaimo painostaa viettämällä viettämään romanttista iltaa.

Sano ukolle, että hei, lämmitetääs tänään sauna, minä haen jotain kivaa purtavaa, tuotko tullessa sen ja sen leffan jne.

Ei kaikkea tarvitse odotella. Eikä tarvitse luulla, että suomalainen perusmies on kiiltokuvapoika tai Brad Pitt. Sulje silmäsi, istu hiljaa miehen viereen soffalle - siinä se on sinun Prättisi!

"Huomiointi" on mielestäni tarpeetonta.

Jos "huomiomisesta" täytyy tehdä numero niin silloin ollaan jno kaltevalla pinnalla.

Taaksepäin katsoen olemme eläneet periaatteella että otamme kumppanin huomioon omissa tekemisissämme minuuttamme menettämättä.

Jos pystyy kumppanin mielitekoja tyydyttämään niin miksi niin ei tekisi?
On toiminut useammassakin asiassa, puolin ja toisin.

Aivan tavallista elämää kumppaniin ehdottomasti luottaen.

kuules, "ilmaa"..
Olet tiennyt miehen ottaessasi, minkälaisen otat, joten turha rutista.
On todellakin olemassa ihan erinlaisiakin miehiä, mutta he ovatkin sitten monesti oikeita elohopioita muittenkin naisten kanssa, eikä sekään ole kivaa.
Itselläni on tällainen tapaus, joka naista pitää miellyttää ja nuoleskella.
Tosi on, että miehet ovat aivan erinlaisia kuin naiset ja miehille riittää naisessa se, että koti on siisti, ruoka hyvää ja seksiä saa silloin tällöin.
Meillä menee näin.
Olenkin ottanut koiran kaverikseni, johon voi luottaa, joka kulkee rinnalla ja jolle voin kertoa kaikesta, varsinkin huolistani.
Aina on uskollinen ja kiinnostunut silmäpari minua palvomassa, joka odottaa minua aina yhtä innokkaasti töistä ja lepää pää jalkojeni päällä iltaisin sohvalla.
Joten kaikki tarpeet tulevat tyydytettyä.
Koiralta lämpö, hellyys ja empatia.
Mieheltä seksi ja...no, eipä tule nyt muuta mieleen...!

Miksi nainen ei huomioi miestä?

Nainen voisi huomioida miestä puhumalla romantiikkaa. Huomioida miestä vaatii tekoja, se ei onnistu telkkarista saippuaa katsomalla!

Nainen voi uhrata aikaansa miehelle, ai niin mitä aikaa? Se saippua on elämän tärkein juttu, ja se vie naisen ajan! Miehen pitäisi siinä pyöriä kuin elokuvissa, hah.

Telkun edessä laatuaikaa viettäen kun ei vaadi tekemistä. Sen sijaan miehen helliminen ja huomiointi vie aikaa ja on jopa siitä ruudun ääreltä poistuttava. Poistuminen töllön viereltä on taas teko!

Kummankin on tehtävä jotain yhteisen rakkauden vuoksi. Mies tekee ja suorittaa ja silti nainen ei ole tyytyväinen, miksi? Mitä rakkauden tekoja tämä tyytymätön nainen on tehnyt? Nyt olisi itse voinut kertoa, toki voi täydentää kertomaansa tähän peräänkin. Tee teko ja lopeta tyhjä valittaminen, tee itse sitä hellyyttä ja läheisyyttä ja puhumista. Rakkauden osoittaminen ei ole miehen yksinoikeus tai vain miehen osa.

Luulen, että aloittaja odottaa liikaa mieheltään, jonka luonteeseen (kuvauksen perusteella) eivät kuulu yllätysten järjestäminen, lahjojen ostelu ym. romanttinen. Valituksesi, tai asiasta huomauttelu, todella vain pahentavat asiaa, hän kokee sen painostuksena, ja vetäytyy sinusta pois entistä enemmän. Itselläni pitkä kokemus tuontyyppisestä miehestä. Heidän huomionosoituksiaan (usein juuri niitä tekoja) täytyy arvostaa, ja lopettaa naputus, yrittää nähdä ne hyvät puolet hänessä, uskon, että läheisyyskin lisääntyy. Keskustelu myös, kunhan et painosta, yritä edetä hänen ehdoillaan, ja todella KUUNNELLA mitä hänellä on sanottavaa. Saatat yllättyä. Kokemuksesta tiedän, ei ole helppoa, mutta meillä mennyt paljon parempaan suuntaan kun yritin muuttaa itseäni, en miestäni.

Jos olisin romantikko niin saattaisin olla tyytymätönkin mutta realistina tyydyn olevaan.

Mieheni ei ole koskaan muistanut merkkipäiviä, ei minun, ei lasten, ei sukulaisten eikä yhteisiämme.
Minä olen huolehtinut kaikesta.

Toisaalta, mieheni on impulsiivinen, yllättävä mutta samalla luotettava omalla tavallaan.

Meillä on paljon yhteistä, yhteiskuntapoliittinen näkemys ja yhteisiä mielenkiinnon kohteita.

Kaikesta epäilystä vapaa luottamus, kaikissa asioissa on vallinnut keskenämme mutta romantiikasta ei ole tietoakaan.

Joskus toin julki mielihaluni jonkun esineen tai asian suhteen.
Puhuessani esimerkiksi kultaleijonasta niin en ollut yllättynyt saadessani vastauksen että mene ostamaan!
Kiinnostukseeni Irlantiin reagoitiin kehoituksella varata kiertomatka.
Toki yhteinen.

Itsenäisyyteeni olen tyytyväinen.
Se ei ole merkinnyt välinpitämättömyyttä koska aina, halutessani, olen saanut kysymääni luotettavan vastauksen mutta vuosien saatossa olen oppinut sen mitä kannattaa kysyä koska on paljon asioita joissa mieheni vain vahvistaa minun mielipiteeni.

Vielä vanhana mutta hyväkuntoisena ukkona hän ottaa huomioon minun tarpeeni mutta olen minäkin joutunut joustamaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Romantikkona olisin lähtenyt lasten poistuttua mutta realistina viihdyn tässä olotilassa.
Helpoksi on minun elämäni tehty.

Kuitenkin tunnen tulevani huomioiduksi.

Oma vaimoni on myös tuollainen joka ei huomioi. Haluan naisen ehkä mitään lahnaa. No taidan jäädä tänään ylitöihin kun ei kotiinkaan viitsi mennä oleen yksin.

Sen olen ainakin oppinut että ulkopuolisen on hyvin riskialtista muodostaa toisesta parisuhteesta mielipidettä edes henkilökohtaisen tuntemisen, saatika sitten ventovieraan, toisen osapuolen kirjoituksen perusteella.

Edes silmin nähtävät ja keskustellen hahmotettavat asiat eivät välttämättä ole sitä miltä ulkopuolisesta vaikuttavat.

Kuitenkin, mielestäni kumpikin tarvitsee oman reviirinsä, harrastuksensa ja vapautensa.
Jos reviirien väleihin jää ammottavia aukkoja ja pahoja limityksiä niin molemmathan siinä mielensä pahoittavat.
Kai se olisi havaittava pariutumisvaiheessa?

Tämän päivän epäitsekkyys on pitemmän tähtäyksen itsekkyyttä, myönteisessä mielessä!

Hyviä neuvoja tuli paljon, huonoja myös. Kiitos kaikista.

Itse yritän kaikin mahdollisin tavoin silloin tällöin huomioida miestä, mistä hän onkin hyvin mielissään ja ilahtunut. Ongelma onkin sitten juuri siinä ,etten koskaan saa mitään vastineeksi.

Ymmärrän toki ,että se ei ole miehen luonteelle ominaista, mutta eikö edes joskus voisi tehdä rakkaalleen mieliksi, kun kerran tietää, miten paljon toinen (minä) siitä ilahtuisi ja miten pitkäksi aikaa olisin tyytyväinen?

Ei kukaan voi olla niin itsekäs, että ihan vaan siksi, että ei nyt jaksa eikä viitsi eikä "kuulu luonteeseen", ei voi joskus tehdä kompromissia. Itsekin kuuntelen päivät pitkät jorinaa niistä tietokoneista, vaikkei minua kiinnosta pätkääkään, mutta vastavuoroisesti hän ei kuule sanaakaan mitä itse haluaisin kertoa. Reilua? Hän pitää kyllä myös jos järjestän itse yllätyksiä tms hänelle ja oikein joskus pyytääkin niitä, mutta minä en niitä koskaan saa.
'

Hän ei ole mies jolla on ideoita sun viihdyttämiseen, harvalla miehellä on.

(Jos tämänkin olisi tiennyt ajoissa, olisiko koko parisuhdetta edes syntynyt? Kai siinä alussa oli jotain yritystä. Mies voisi vähän muistella, että mikä silloin motivoi esittämään jotain muuta kuin on).

Miehillä ja naisilla saattaa tulla ajatus että nyt kun olen tämän tähän vierelleni saanut ei tarvitse enää yrittää ja on aikaa olla yhdessä. Toisen läsnäolo riittää.
Houkuttele miehesi pois tietokoneen ääreltä muihin puuhiin kanssasi. Näytä tekojesi kautta että kotona voi tehdä kaikkea muutakin yhdessä kuin nyhjätä tietokoneen äärellä. Olet varmaan teistä kekseliäämpi.

Just.
Tiedä muista äijistä mutta ainakin itselleni kaikenlainen löpiseminen ja huomioiden osoittminen on vastenmielistä puuhaa.
Näin näyttää olevan sinunkin äijäsi kohdalla.

Enkä oikein ymmärrä mitä muuta yhteistä miehellä ja naisella voisi olla kuin monipuolinne seksi.
Seksi kaikissa muodoissaan on hyvinkin hauskaa huomion osoittamista.

Nainen on sellainen kapistus, että se turtuu huomioon ja aina pitäisi saada lisää. Se mitä jo on, ei ole enää minkään arvoista, vaan se mitä ei vielä ole on se tavoiteltava tila. Tämä on loputon kierre, josta ei tule loppua.

Mikään ei riitä kuitenkaan, siellä ja tuolla on paljon enemmän ja paremmin.

Et kai vaan tarkoita, että se "yhdessä tekeminen" tarkoittaa nimenomaan jonkin sellaisen tekemistä mistä sinä nautit paljon enemmän kuin mies?

Oletko tippaakaan kiinnostunut siitä hänen maailmastaan - tietokoneista, elokuvista ja musiikin tekemisestä?

Eikö vastavuoroista olisi, että jos mies suostuisi johonkin sellaiseen mitä yhdessä tekemisenä pidät, sinä vuorostasi suostuisit mikä ei sinua juuri kiinnosta mutta on hänelle tärkeää?