Syntyykö luonnossa heikon vuorovaikutuksen aiheuttaman β-hajoamisen seurauksena elohopeasta kultaa?
Elohopeasta kultaa?
34
3380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Elohopealla on radioisotoopeja, jotka hajoavat itsestään mm. kullaksi, platinaksi ja iridiumiksi, mutta eipä sillä tiedolla rikastu, kun kultaa saa suhteellisen edullisesti luonnostakin.
Suurin osa luonnon elohopeasta on täysin vakaata, ei muutu mihinkään, vaikka odottelisi kuinka.
Jotta elohopean radioaktiivisen hajoamisen tuloksena olisi kultaa, pitää kyseessä olla β -hajoaminen, jolloin ytimessä oleva protoni hajoaa neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi. Ehkä jotkin elohopeaisotoopit, joissa on tavallista vähemmän neutroneja, tosiaan hajoavat niinkin, mutta sellaisia tuskin luonnossa esiintyy hivenmääriäkään. Laboratorioissa sellaisia on ehkä voitu valmistaa jokunen atomi, mutta ne hajoavat nopeasti. Muutoinkaan luonnossa ei juuri ole β -aktiivisia aineita, β− -aktiivisia kylläkin, sillä sellaisia kuuluu uraanista ja toriumista alkaviin hajoamissarjoihin. Jos jokin elohopeaisotooppi hajoaa β− -hajoamisella, ei synny kultaa vaan talliumia.
¹⁹⁴Hg:n puoliintumisaika on n. 444 vuotta, "hajoamis"tapa on K-sieppaus ja tuloksena kultaa ¹⁹⁴Au, joka hajoaa platinaksi ¹⁹⁴Pt, joka on vakaa.
Synteettistä, täysin irrelevanttia viisastelua, eikä tällä rikastu, mutta perin mielenkiintoista.