Valon heijastuminen kohteessa

Mikä määrää yksittäisten fotonien/sm-aaltojen heijastumisen tai läpimenon vaikkapa lasissa? Törmääkö fotoni johonkin ja heijastuu ja läpimennyt fotoni ei törmää? Mitä tapahtuu yksittäisessä tapauksessa?
15149
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Ei niitä sähkömagneettisia aaltoja ja fotoneita ole edes olemassa ennen mittausta ja havaintoa. Havainnossa ne keksitään ja aktualisoidaan.

Äänestä
  • Joo ja mäkin häviän olemattomuuteen aina yöllä kun nukahdan tiedottomaksi. Ilman havaitsijaa ja mittausta mua ei ole olemassa, eikä muuten suakaan.
    Vaan aivan kummasti olemattomuudesta reaalisoidutaan 8 tunnin jälkeen ihan totaalisen satunnaisesti. Tätä keskimäärin lähes 80-vuotta.

    Äänestä

  • tosi juttu kirjoitti:

    Joo ja mäkin häviän olemattomuuteen aina yöllä kun nukahdan tiedottomaksi. Ilman havaitsijaa ja mittausta mua ei ole olemassa, eikä muuten suakaan.
    Vaan aivan kummasti olemattomuudesta reaalisoidutaan 8 tunnin jälkeen ihan totaalisen satunnaisesti. Tätä keskimäärin lähes 80-vuotta.

    edellinen tarkoittaa sitä, että sms-aaltoa ei edes synny, jollei vastaanottavassa päässä ole materiaa ... vähän sama idea kuin että et voi kävellä pitkin köysirataa, jollei sitä ole kiinnitetty toisesta päästään johonkin

    Äänestä

  • Alfred Nobel kirjoitti:

    edellinen tarkoittaa sitä, että sms-aaltoa ei edes synny, jollei vastaanottavassa päässä ole materiaa ... vähän sama idea kuin että et voi kävellä pitkin köysirataa, jollei sitä ole kiinnitetty toisesta päästään johonkin

    Jaa?
    Siis SM aalto syntyy vasta mitattaessa tai sen kohdatessa materiaa? Suunnataan antenni tyhjään avaruuteen niin, että tehopääteaste työntää tehoja päätepavut punaisena. SM aaltoa ei siis synny ennen, kuin aaltorintama kohtaa joskus satojen valovuosien päästä materiaa.

    Tämä on fysiikkapalsta, ei filosofia.

    Äänestä

Maailman ultramikroskooppinen rakenne määrää yksikäsitteisesti mitä missäkin yksittäisessä tapahtumassa toteutuu.

Äänestä
  • Ei määrää. Pelkkää houretta. Ondeterminismi on faktaa.

    Äänestä

  • höpö höpö... kirjoitti:

    Ei määrää. Pelkkää houretta. Ondeterminismi on faktaa.

    On on.. determinismi on faktaa. Ihan oikeassa olet.

    Äänestä

Fotonien vuorovaikutuksia aineen kanssa kuvataan kvanttielektrodynamiikalla, jonka vastaavauus kokeelleisten tulosten kanssa on erittäin hyvä. Fotoni voi vuorovaikuttaa lasin atomien kaikkien elektronien kanssa, pinnoilla ei ole erityisasemaa. Kun kaikki mahdolliset aaltofuntiot summataan, saadaan läpäisy- ja heijastuslain mukaiset lopputulemat.

Äänestä

Hae kirjastosta Faynmanin pieni kirjanen QED. Se selittää mm. fotonin käyttäytymistä helpohkosti.

Äänestä
  • Jos yksittäistapausta haluaa selvittää, niin QED ei auta pätkääkään.

    Äänestä

  • näin se on! kirjoitti:

    Jos yksittäistapausta haluaa selvittää, niin QED ei auta pätkääkään.

    Tunnetko QED:n ?
    Yksittäisen fotonin rajapintakäyttäytymisen ennustaminen on mahdotonta.

    Äänestä

  • löygluyflutf kirjoitti:

    Tunnetko QED:n ?
    Yksittäisen fotonin rajapintakäyttäytymisen ennustaminen on mahdotonta.

    vain nykyisen teorian tulkinnan mukaan.

    Äänestä

  • wp kirjoitti:

    vain nykyisen teorian tulkinnan mukaan.

    Älä jankuta tyhjää, vaan laita linkkejä tutkimuksiin, jotka antavat olettaa muuta. Determinismiuskoisen agendan jauhaminen alkaa olla melkein yhtä tylsää kuin Savorisen jutut....ja yhtä hyvin perusteltuja.

    Äänestä

siis lasissa se johtuu itse lasin molekyylirakenteesta lasi on vähän niinkuin vettä, mutta jäykempää ... amorfinen aine päästää taikka kopioi säteilyn lävitseen.. ilmakehän kaasulla on samanlainen "epämääräinen olotila"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Amorfinen_aine

Äänestä
  • Heh, no ei sentään.

    >

    Muista, että n. 50 % kivilajeista on amorfisia.

    [Eikä amorfinen muuten tarkoita sitä, että se olisi jotenkin nestemäistä - kyse on kiinteästä aineesta, jonka fysikaalinen rakenne on vaan epäsäännöllinen.]

    Kyse on siitä, että lasissa ei ole siirtymää, joka vastaa näkyvän valon energiaa. Siksi valo pääsee läpi: lasi ei ime näkyvää valoa (imee kyllä sitten taas tietyt IR- ja UV-valot).

    Valon heijastuminen on sitten kiinni materiaalin ominaisuuksista: kyse on vaan aineen optisesta tiheydestä eli toisista aineista valo heijastuu helpommin kuin toisista. Toisiin materiaaleihin valo sitten imeytyy (riippuen aallonpituudesta) helposti (toki se voi näistäkin osin heijastua).

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


exxxess kirjoitti:

Mikä määrää yksittäisten fotonien/sm-aaltojen heijastumisen tai läpimenon vaikkapa lasissa? Törmääkö fotoni johonkin ja heijastuu ja läpimennyt fotoni ei törmää? Mitä tapahtuu yksittäisessä tapauksessa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu