Vedenpaisumus saa minut halveksumaan Jumalaa

Raamatun tarinat ovat ajoilta jolloin ei ollut meidän eettistä ajatteluamme, jumalilla oli vapaus tehdä mitä halusivat. Raamatun tarina on lainaa sumerien tarinasta.

Tarina on meidän näkökulmastamme raaka ja epäoikeudenmukainen ja me jo tiedämme senkin, että se ei ole tosi. Kristittyjen osalta suurin ongelma tuossa taita olla se, että Jeesus uskoi sen todeksi eikä arvostellut sen moraalia.

Voit olla rauhassa. Tuo vedenpaisumuskertomus on tarina,, Jobin tarina, Noan arkki ja luomiskertomukset.

Monissa Raamatun kertomuksissa joudumme vastakkain moraalisten ristiriitojen kanssa.
Kuten edellä on sanottu, niin vedenpaisumuskertomuksessa kyse on myytistä. Tässäkin tapauksessa on tärkeää pysähtyä sen äärelle, mitä sillä tahdotaan sanoa.
Mulle ainakin nousee päällimäisenä se, että Jumala on tosissaan sen kanssa, että häntä on toteltava. Silti hän ei hylkää luomakuntaansa, vaikka se onkin niskuroiva joukkue, vaan antaa tulevaisuuden ja toivon. Voisin myös miettiä tätä kertomusta siitä näkökulmasta, johon aloittaja viittaa. Se antaa yhden näkökulman, muttei vie kertomuksen alkuperäiseen ytimeen.
Jumala näyttäytyy varsinkin Vanhassa testamentissa toisinaan julmana ja kauhistuttavana. Eihän se mukavaa ja lempeää ole, mutta mulle se kertoo sen, että Jumalan kanssa ei ole leikkimistä.

Antti-pappi

ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA, GENESIS 6
1. Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä,

2. huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.
3. Silloin Herra sanoi: "Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."
4. Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.
5. Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat,
6. niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.
7. Ja Herra sanoi: "Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni".
8. Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.
9. Tämä on kertomus Nooan suvusta. Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.
10. Ja Nooalle syntyi kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet.
11. Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.
12. Niin Jumala näki, että maa oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut vaelluksensa maan päällä.
13. Silloin Jumala sanoi Nooalle: "Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta lihasta, sillä maa on heidän tähtensä täynnä väkivaltaa; katso, minä hävitän heidät ynnä maan.

Mikä voi muutta ihmisen vain kääntyminen Jeesuksen puoleen

Kaksi tapaa suhtautua asiaan:

1 - Joulupukkiakaan ole syytä syyttää vaikka lahjat jäisivätkin saamatta.

2 - Jumalan teot ovat aina hyviä. Tätä näkemystä ei voi oikein omaksua kuin kahdella tavalla: suhtautua vedenpaisumukseen ym. moraalia koetteleviin tarinoihin kuten joulupukkiin ja juutalaisen kansan historiankirjoituksina ja ilman sen suurempaa jumalallista kontekstia tai ottaa Raamattu kirjaimellisesti ja petrata omaa moraalia siihen suuntaan, että edellä mainitut tapahtumat tuntuvat hyvyyden referenssitapauksilta.

Jumala on kaikkivaltias ja hallitsee suvereenisti tämän- ja tuonpuoleisen. Siksi vedenpaisumuksen väkivalta saa ihan toisen ulottovuuden. Aalto tulee ja yhdessä hetkessä pyyhkäisee viattomat leikkivät lapset ja heitä seuraavat vanhemmat ikuiseen iloon taivaanisän syliin. Mihin siinä mahtuu kärsimys? Kuolema tulee nopeasti hukkumalla, mikä lienee varsin kivuton tapa lähteä tästä maailmasta toiseen parempaan maailmaan.

Ihminen, joka ei hallitse suvereenisti tämän- ja tuonpuoleista, voi osoittaa rakkautta lähimmäisilleen vain tämänpuoleisuuden säännöillä. Siksi hän ei tieten tahtoen ahdista lähimmäisiään hengenvaaraan. Vain jumala voi toimia rakkaudellisesti kuoleman rajan ylitse.