En ymmärrä suhteellisuusteoriaa. Minua hämää tämä:
http://www.google.com/imgres?q=light clock&start=27&num=10&um=1&hl=en&client=ubuntu&channel=fs&biw=1440&bih=812&tbm=isch&tbnid=klVoBxHVC83hSM:&imgrefurl=http://piratesandrevolutionaries.blogspot.com/2009/12/simplifications-of-einsteins-special.html&docid=4fOV6HyEq12iwM&imgurl=http://1.bp.blogspot.com/_4Oy_7FFvAeg/Sxjic2QjYJI/AAAAAAAAGNk/KEGkv_Xnqes/s400/Light clock pythag.jpg&w=400&h=247&ei=vbq1Tp6uJ9PP4QS_tJ39Aw&zoom=1&iact=hc&vpx=674&vpy=109&dur=1201&hovh=176&hovw=286&tx=143&ty=85&sig=108252967549...
Vähän huono kuva valokellosta, mutta kelvannee. Valo siis heijastelee kahden peilin välissä. Kun tilannetta katsotaan toisesta koordinaatistosta nähdään kaksi suorakulmaista kolmiota, joiden sivujen suhteista voidaan laskea ajan hidastuminen koordinaatistojen välillä. Oletushan on, että aika on suhteellista ja valonnopeus on kaikissa koordinaatistoissa sama. Yllä oleva yksinkertainen valokello on kuitenkin vain erikoistapaus. Jos koordinaatistojen välinen suhteellinen liike olisikin viistossa valon kulkureittiin nähden nähtäisiin toinen kolmio:
http://www.mathsrevision.net/gcse/pages.php?page=20
Olen valinnut koordinaatistoksi y = ylöspäin ja x = oikealle
Linkillä ei ole mitään muuta tekemistä asian kanssa kuin se, että siellä on kuva oikeanlaisesta kolmiosta (ABC). Peili josta valo lähtee liikkeelle (kun t = 0) sijaitsee ensin kolmion yläkulmassa, mutta liikku pikkuhiljaa alakulmaan kun koordinaatistot liikkuvat toisiinsa nähden. Toinen peili sijaitsee kolmion kulmassa B. Koordinaatistot liikkuvat toisiinsa nähden sekä x- että y-suunnissa. Peilit ovat y- ja valon kulkusuunta x-suuntaisia. Koska koordinaatistoilla on suhteellista nopeutta molemmissa suunnissa, valokolmion sivut AB ja BC ovat eri pituiset ("lähetinpeili" liikkuu nyt myös x-suunnassa). Koordinaatistot liikkuvat y-suunnassa toisiinsa nähden vakionopeudella, joten kolmion keskimmäinen kulma sijaitsee y-suunnassa yhtä kaukana ylä- ja alakulmista. Aika jossa valo kulkee kolmion sivun AB on siis sama kuin aika joka kuluu sivun BC kulkemiseen. Kyseessä on puolikas aikavälistä, joka koordinaatistolta kuluu kolmion korkeuden etenemiseen y-suunnassa. Joudutaan ristiriitaan: valo kulkee matkan AB samassa ajassa kuin matkan BC vaikka sivut ovat eri pituiset. Jos valo kulkee vakionopeudella, miten se voi samassa ajassa kulkea eri pituisen matkan? On kai loogista että tarpeeksi lyhyellä aikavälillä nähdään kyseinen kolmio. Pitäisikö ajatella että valo kimpoaa kulmasta B kun ajasta on kulunut alle tai yli puolet. Ajatus tuntuu jotenkin luonnonvastaiselta, kun toisessa koordinaatistossa aikaa kuluu juuri tuo puolikas. Eikö aikavälien vakiosuhteella puolikkaan pitäisi olla sama? Kertokaa minulle missä meni vikaan ja perustelkaa väitteenne niin että ymmärrän perustelut.
http://www.google.com/imgres?q=light clock&start=27&num=10&um=1&hl=en&client=ubuntu&channel=fs&biw=1440&bih=812&tbm=isch&tbnid=klVoBxHVC83hSM:&imgrefurl=http://piratesandrevolutionaries.blogspot.com/2009/12/simplifications-of-einsteins-special.html&docid=4fOV6HyEq12iwM&imgurl=http://1.bp.blogspot.com/_4Oy_7FFvAeg/Sxjic2QjYJI/AAAAAAAAGNk/KEGkv_Xnqes/s400/Light clock pythag.jpg&w=400&h=247&ei=vbq1Tp6uJ9PP4QS_tJ39Aw&zoom=1&iact=hc&vpx=674&vpy=109&dur=1201&hovh=176&hovw=286&tx=143&ty=85&sig=108252967549...
Vähän huono kuva valokellosta, mutta kelvannee. Valo siis heijastelee kahden peilin välissä. Kun tilannetta katsotaan toisesta koordinaatistosta nähdään kaksi suorakulmaista kolmiota, joiden sivujen suhteista voidaan laskea ajan hidastuminen koordinaatistojen välillä. Oletushan on, että aika on suhteellista ja valonnopeus on kaikissa koordinaatistoissa sama. Yllä oleva yksinkertainen valokello on kuitenkin vain erikoistapaus. Jos koordinaatistojen välinen suhteellinen liike olisikin viistossa valon kulkureittiin nähden nähtäisiin toinen kolmio:
http://www.mathsrevision.net/gcse/pages.php?page=20
Olen valinnut koordinaatistoksi y = ylöspäin ja x = oikealle
Linkillä ei ole mitään muuta tekemistä asian kanssa kuin se, että siellä on kuva oikeanlaisesta kolmiosta (ABC). Peili josta valo lähtee liikkeelle (kun t = 0) sijaitsee ensin kolmion yläkulmassa, mutta liikku pikkuhiljaa alakulmaan kun koordinaatistot liikkuvat toisiinsa nähden. Toinen peili sijaitsee kolmion kulmassa B. Koordinaatistot liikkuvat toisiinsa nähden sekä x- että y-suunnissa. Peilit ovat y- ja valon kulkusuunta x-suuntaisia. Koska koordinaatistoilla on suhteellista nopeutta molemmissa suunnissa, valokolmion sivut AB ja BC ovat eri pituiset ("lähetinpeili" liikkuu nyt myös x-suunnassa). Koordinaatistot liikkuvat y-suunnassa toisiinsa nähden vakionopeudella, joten kolmion keskimmäinen kulma sijaitsee y-suunnassa yhtä kaukana ylä- ja alakulmista. Aika jossa valo kulkee kolmion sivun AB on siis sama kuin aika joka kuluu sivun BC kulkemiseen. Kyseessä on puolikas aikavälistä, joka koordinaatistolta kuluu kolmion korkeuden etenemiseen y-suunnassa. Joudutaan ristiriitaan: valo kulkee matkan AB samassa ajassa kuin matkan BC vaikka sivut ovat eri pituiset. Jos valo kulkee vakionopeudella, miten se voi samassa ajassa kulkea eri pituisen matkan? On kai loogista että tarpeeksi lyhyellä aikavälillä nähdään kyseinen kolmio. Pitäisikö ajatella että valo kimpoaa kulmasta B kun ajasta on kulunut alle tai yli puolet. Ajatus tuntuu jotenkin luonnonvastaiselta, kun toisessa koordinaatistossa aikaa kuluu juuri tuo puolikas. Eikö aikavälien vakiosuhteella puolikkaan pitäisi olla sama? Kertokaa minulle missä meni vikaan ja perustelkaa väitteenne niin että ymmärrän perustelut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
>Jos valo kulkee vakionopeudella, miten se voi samassa ajassa kulkea eri pituisen matkan?
Eihän se kuljekaan. Aika jossa valo kulkee kolmion sivun AB on siis sama kuin aika joka kuluu sivun BC kulkemiseen - siinä ensimmäisessä koordinaatistossa.
Toisesta, siitä ´liikkuvasta´, koordinaatistosta havainnoiden, matkat AB ja BC ovat eri suuria, ja myös valon niihin käyttämä kulkuaika on sen mukainen. Tässä koordinaatistossahan et näe tapahtumia samalla hetkellä kuin ne tapahtuvat ensimmäisessä koordinaatistossa, vaan vasta kun niistä on tieto kantaunut liikkuvassa koordinaatistossa olevaan havannoijaan.
Esimerkkisi tilannehan syntyy silloin kun havannoijan nopeus on eri suuri eri peileihin nähden.
Huonompi homma jos kerran ei ymmärrä.
Kyllä se tosi on. Ei kukaan voi kaataa lisää järkeä järjettömälle. On aina parempi seurustella vain itseään viisaampien kanssa.
Kirjoittaja on viisaampi kuin moni tällä palstalla. Hän ainakin tietää ettei tiedä. Osa suhteellisuusteoriaa kumoavista hörhöistä ei tiedä edes sitä.