Syksyn 980 miljoonan kilon vehnäsadosta lähes 790 miljoonaa kiloa täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Vehnäsadon määrä ja laatu oli seitsemän vuoden seurantajakson korkein. Sadosta kevätvehnää oli 807 miljoonaa kiloa ja syysvehnää 174 miljoonaa kiloa. Molempien vehnien valkuaispitoisuudet ja sakoluvut olivat korkeita ja hehtolitrapainot hyvää tasoa. Yhtä hyvää kokonaislaatua esiintyi viimeksi 2000-luvun alkupuolella.
"
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/ajankohtaista/?bid=2804
"Kevätvehnäsadon määrä ja laatu korkea "
bulkkiako????
61
1109
Vastaukset
- Jo Vain
Kun vähänkin pidemmällä aikavälillä tarkastelee, ei
ole kotimaisen vehnän laadulla hurraamista.
Vehnän myllykelpoisuusprosentit v. 2005 - 2010
v. 2005 myllykelpoista 33%
v. 2006 myllykelpoista 43%
v. 2007 myllykelpoista 56%
v. 2008 myllykelpoista 17%
v. 2009 myllykelpoista 31%
v. 2010 myllykelpoista 69%
Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja
Jos kaksi -kolme kertaa kymmenessä vuodessa
satutaan (tsägällä) pääsemään päälle 50 %, niin
eipä siitä kannattaisi vielä vaatettaan
repäistä. - selvitystä kaipaava
Jospa nyt kertoisit mitä merkitystä on sillä asialla kuinka paljon saa myllykelpoista vehnää vuoden sadosta.
Itse jopa tarkoituksella viljelen vehnää rehuksi kun siinä on parempi rehuarvo.
Sitäpaitsi leipävehnän ja rehuvehnän hinnallakaan ole kovin suurta eroa.
Laita nyt lopulta selvitys mikä sunua "hiertää" rehuvehnän viljelyssä.
Jos on tälläinen ilmasto on kuin suomessa ei millään voi päästä samoihin tuotoksiin ja leipäviljan onnistumisprosenteihin kuin keski euroopassa, mutta mitä sitten. Ei se keneltäkään ole pois, ja saapahan ravintoarvoltaan parempaa rehuviljaa eläimille.- Qtamoviljelijä
Asia ei ole ihan noin yksioikoinen kuin annat ymmärtää. Kas kun jos viljellään vehnää tarkoituksella rehuksi kuten esimerkiksi täällä monet sikatilat ja tietty broilertilat tekevät niin silloin homma menee ns OK. Jos taas tavoite on leipävilja kuten 80% vehnäalasta on niin siitä tulee sitten omat ongelmansa. Ensinnäkin kun vehnä menee pieleen tulee rehuviljasta ylituotantoa ja kun siellä on jo ennestäänkin ylituotantoa niin tulee ongelmia, hinnat tippuvat. Ja aiheutuu rehuviljan vientitarve ja samanaikaisesti myllyvehnän tuontitarve. Viennistä ei saada samaa tuottoa mitä laadukkaammasta tuonnista täytyy maksaa eli valuuttaa menee. Eli ei se ihan ongelmatonta ole.
- Eli et osaa
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Asia ei ole ihan noin yksioikoinen kuin annat ymmärtää. Kas kun jos viljellään vehnää tarkoituksella rehuksi kuten esimerkiksi täällä monet sikatilat ja tietty broilertilat tekevät niin silloin homma menee ns OK. Jos taas tavoite on leipävilja kuten 80% vehnäalasta on niin siitä tulee sitten omat ongelmansa. Ensinnäkin kun vehnä menee pieleen tulee rehuviljasta ylituotantoa ja kun siellä on jo ennestäänkin ylituotantoa niin tulee ongelmia, hinnat tippuvat. Ja aiheutuu rehuviljan vientitarve ja samanaikaisesti myllyvehnän tuontitarve. Viennistä ei saada samaa tuottoa mitä laadukkaammasta tuonnista täytyy maksaa eli valuuttaa menee. Eli ei se ihan ongelmatonta ole.
sanoa mitä merkitystä sillä on jos vehnä menee rehuksi, ylituontato ei johdu viljelijästä vaan maataloustuki järjestelmästä ja mitä ihmeen laadukasta ulkomailta saa, kaikki paskahan tänne työnnetään ?
- Qtamoviljelijä
Eli et osaa kirjoitti:
sanoa mitä merkitystä sillä on jos vehnä menee rehuksi, ylituontato ei johdu viljelijästä vaan maataloustuki järjestelmästä ja mitä ihmeen laadukasta ulkomailta saa, kaikki paskahan tänne työnnetään ?
Juurihan minä tuossa edellä kirjoitin mitä merkitystä tai vaikutusta sillä on jos vehnä menee rehuksi... Monena vuionna olis jäänyt vehnäpullat aika likilaskuisiksi jos kotimaisesta vehnästä olisi pitänyt tehdä, sako kun voi romahtaa joskus. Ilman parempilaatuista tuontivehnää olisi ollut aika ankeeta. Kyllä hölmö saa olla mutta ei tyhmä, kyllä tosiasiat täytyy pystyä tunnustamaan...
- Pyhä yksinkertaisuus
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Juurihan minä tuossa edellä kirjoitin mitä merkitystä tai vaikutusta sillä on jos vehnä menee rehuksi... Monena vuionna olis jäänyt vehnäpullat aika likilaskuisiksi jos kotimaisesta vehnästä olisi pitänyt tehdä, sako kun voi romahtaa joskus. Ilman parempilaatuista tuontivehnää olisi ollut aika ankeeta. Kyllä hölmö saa olla mutta ei tyhmä, kyllä tosiasiat täytyy pystyä tunnustamaan...
kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa. Edelleenkään emme ole saaneet vastausta mikä merkitys sillä on jos vehnä menee rehuksi, kyllä viljelijä tietää kylväessään että näin voi käydä näillä leveysasteilla viljeltäessä..Mitenkä se voi esim. lisätä ylituotantoa, odotamme vastauksia ?
- Qtamoviljelijä
Pyhä yksinkertaisuus kirjoitti:
kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa. Edelleenkään emme ole saaneet vastausta mikä merkitys sillä on jos vehnä menee rehuksi, kyllä viljelijä tietää kylväessään että näin voi käydä näillä leveysasteilla viljeltäessä..Mitenkä se voi esim. lisätä ylituotantoa, odotamme vastauksia ?
"kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa."
Jäikö maamieskoulun peruskurssi suorittamatta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakoluku
"Sakoluku on yksi tärkeimmistä leipäviljan leipoutuvuuden mittareista. Suomessa se määritetään leipävehnästä ja rukiista. Mittausmenetelmästä johtuen alin mahdollinen sakoluku on 60. Näin alhainen sakoluku osoittaa, että vilja on käytännössä leivontakelvotonta eli se ei sovellu leivän valmistukseen. Alhaisen sakoluvun viljasta valmistetun leivän sisus ei kypsy paiston aikana, vaan seurauksena on taikinamainen ja kostea sisus. Käytännössä leivontaan käytettävän viljan sakoluku on vehnällä 230-280 ja rukiilla 110-130."
SIIS ETTÄ
"60. Näin alhainen sakoluku osoittaa, että vilja on käytännössä leivontakelvotonta eli se ei sovellu leivän valmistukseen."
Suosittelen maamieskoulun edes peruskurssin käymistä.
Ja tuohon ylituotantoon on edelleen edellä kerrottu miten se syntyy. Mutta jos on jäänyt tuo maamieskoulun peruskurssikin suorittamatta... Niin voihan se olla vähän vaikea käsittää... - Voi itku kansasi,
Qtamoviljelijä kirjoitti:
"kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa."
Jäikö maamieskoulun peruskurssi suorittamatta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakoluku
"Sakoluku on yksi tärkeimmistä leipäviljan leipoutuvuuden mittareista. Suomessa se määritetään leipävehnästä ja rukiista. Mittausmenetelmästä johtuen alin mahdollinen sakoluku on 60. Näin alhainen sakoluku osoittaa, että vilja on käytännössä leivontakelvotonta eli se ei sovellu leivän valmistukseen. Alhaisen sakoluvun viljasta valmistetun leivän sisus ei kypsy paiston aikana, vaan seurauksena on taikinamainen ja kostea sisus. Käytännössä leivontaan käytettävän viljan sakoluku on vehnällä 230-280 ja rukiilla 110-130."
SIIS ETTÄ
"60. Näin alhainen sakoluku osoittaa, että vilja on käytännössä leivontakelvotonta eli se ei sovellu leivän valmistukseen."
Suosittelen maamieskoulun edes peruskurssin käymistä.
Ja tuohon ylituotantoon on edelleen edellä kerrottu miten se syntyy. Mutta jos on jäänyt tuo maamieskoulun peruskurssikin suorittamatta... Niin voihan se olla vähän vaikea käsittää...huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin, kunhan se ensin on ostettu viljelijältä rehuviljan hinnalla ja taisi mennä jauhot suuhun siitä ylituotannosta heh heh..
- ...
Qtamoviljelijä kirjoitti:
"kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa."
Jäikö maamieskoulun peruskurssi suorittamatta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakoluku
"Sakoluku on yksi tärkeimmistä leipäviljan leipoutuvuuden mittareista. Suomessa se määritetään leipävehnästä ja rukiista. Mittausmenetelmästä johtuen alin mahdollinen sakoluku on 60. Näin alhainen sakoluku osoittaa, että vilja on käytännössä leivontakelvotonta eli se ei sovellu leivän valmistukseen. Alhaisen sakoluvun viljasta valmistetun leivän sisus ei kypsy paiston aikana, vaan seurauksena on taikinamainen ja kostea sisus. Käytännössä leivontaan käytettävän viljan sakoluku on vehnällä 230-280 ja rukiilla 110-130."
SIIS ETTÄ
"60. Näin alhainen sakoluku osoittaa, että vilja on käytännössä leivontakelvotonta eli se ei sovellu leivän valmistukseen."
Suosittelen maamieskoulun edes peruskurssin käymistä.
Ja tuohon ylituotantoon on edelleen edellä kerrottu miten se syntyy. Mutta jos on jäänyt tuo maamieskoulun peruskurssikin suorittamatta... Niin voihan se olla vähän vaikea käsittää..."Tike on nostanut kaikkien viljalajien satoarviota. Eniten nousua on kaurassa, joka sadoksi povataan 1,1 miljardia kiloa. Ohrasadoksi arvioidaan reilut 1,5 miljardia kiloa, mikä saattaa nipin napin riittää kotimaan tarpeisiin.
Vehnän ennätyssadosta huolimatta tämä vuosi jää tilastoihin niukkana viljavuotena. Kokonaissato on neljänneksi pienin 2000-luvulla, kun rehuviljan satotoiveet pettivät ja ohraa ja kauraa korjattiin toiseksi vähiten 2000-luvulla.
Syksyn 980 miljoonan kilon vehnäsadosta lähes 790 miljoonaa kiloa täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Vehnäsadon määrä ja laatu oli seitsemän vuoden seurantajakson korkein. Yhtä hyvää kokonaislaatua saatiin viimeksi 2000-luvun alkupuolella.
Kevätvehnää kertyi 807 ja syysvehnää 174 miljoonaa kiloa. Molempien vehnien valkuaispitoisuudet ja sakoluvut ovat korkeita ja hehtolitrapainot riittävät leipureille".
Jos keväällä kylvöaikaan olisikin selvillä millainen sato saadaan syksyllä niin olisi helppo suunnitellä mitä kylvää ja hinnoilla voitaisiin ohjata mitä viljaa tarvitaan kuinkakin paljon.
Mutta kun niin ei ole. Siksi ei ole kenenkään tiedossa tuleeko jonain vuonna ylituotantoa tai ei. - Qtamoviljelijä
Voi itku kansasi, kirjoitti:
huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin, kunhan se ensin on ostettu viljelijältä rehuviljan hinnalla ja taisi mennä jauhot suuhun siitä ylituotannosta heh heh..
"huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin,"
No kun ei. Noinhan asiaa tuntematon voisi kuvitella... Voisi kuvitella että sakoluvulla 60 olevaa sekoitetaan sakoluvulla 340 olevaan huippuvehnään puolet ja puolet niin erän sakoluku on 400/2=200. Valiettavasti kun kyseessä on biologia niin matematiikka joskus valehtelee... Tuollaisen sekoituksen lopputuloksena voi olla jopa sakoluvultaan alle 100 olevaa viljaa. Sekoitus toimii niin kauan kuin molemmat erät ovat kohtuulaatuisia mutta rehuvehnää ei ole syytä sekoittaa leivontakelpoiseen vehnään. Voi tulla kallis sekoitus. Ja lajittelu ei sitten sakolukuun pääsääntöisesti vaikuta yhtään mitään... - Qtamoviljelijä
Voi itku kansasi, kirjoitti:
huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin, kunhan se ensin on ostettu viljelijältä rehuviljan hinnalla ja taisi mennä jauhot suuhun siitä ylituotannosta heh heh..
"taisi mennä jauhot suuhun siitä ylituotannosta heh heh.. "
Jos olet niin lukutaidoton tai luetun ymmärtäminen on niin heikkoa että et tuosta
"Jos taas tavoite on leipävilja kuten 80% vehnäalasta on niin siitä tulee sitten omat ongelmansa. Ensinnäkin kun vehnä menee pieleen tulee rehuviljasta ylituotantoa ja kun siellä on jo ennestäänkin ylituotantoa niin tulee ongelmia, hinnat tippuvat. "
tekstistä ymmärrä niin aika vaikea sitä on selittää? - Qtamoviljelijä
Voi itku kansasi, kirjoitti:
huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin, kunhan se ensin on ostettu viljelijältä rehuviljan hinnalla ja taisi mennä jauhot suuhun siitä ylituotannosta heh heh..
"huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin,"
Tuossa
http://edit.farmit.net/farmit_edit/fi/08_foorumi/001_lehti/04_1_2008/fr0801s18-21.pdf
hieman lisätietoa asiasta jonka minä jo tiesinkin mutta sinä näköjään et tiennyt...
"Sekoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkkana. Alhaisen sakoluvun omaavat jyvät vaikuttavat koko erän sakolukuun voimakkaammin kuin muut. Tämä johtuu Arrajoen mukaan niiden korkeammasta amylaasientsyymiaktiivisuudesta. Ei siis kannata sekoittaa keskenään 20 tonnia vehnää, jonka sako on 100 ja saman verran toista vehnää jonka sako on 300. Tuloksena ei sittenkään olisi rekallista leipälaatuista, sakoluvun 200 omaavaa vehnää. " - Täysi sekopää,
Qtamoviljelijä kirjoitti:
"huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin,"
No kun ei. Noinhan asiaa tuntematon voisi kuvitella... Voisi kuvitella että sakoluvulla 60 olevaa sekoitetaan sakoluvulla 340 olevaan huippuvehnään puolet ja puolet niin erän sakoluku on 400/2=200. Valiettavasti kun kyseessä on biologia niin matematiikka joskus valehtelee... Tuollaisen sekoituksen lopputuloksena voi olla jopa sakoluvultaan alle 100 olevaa viljaa. Sekoitus toimii niin kauan kuin molemmat erät ovat kohtuulaatuisia mutta rehuvehnää ei ole syytä sekoittaa leivontakelpoiseen vehnään. Voi tulla kallis sekoitus. Ja lajittelu ei sitten sakolukuun pääsääntöisesti vaikuta yhtään mitään...kyllä ne osaavat, usko pois..
- Voi perseensuti..
Qtamoviljelijä kirjoitti:
"taisi mennä jauhot suuhun siitä ylituotannosta heh heh.. "
Jos olet niin lukutaidoton tai luetun ymmärtäminen on niin heikkoa että et tuosta
"Jos taas tavoite on leipävilja kuten 80% vehnäalasta on niin siitä tulee sitten omat ongelmansa. Ensinnäkin kun vehnä menee pieleen tulee rehuviljasta ylituotantoa ja kun siellä on jo ennestäänkin ylituotantoa niin tulee ongelmia, hinnat tippuvat. "
tekstistä ymmärrä niin aika vaikea sitä on selittää?miten se LISÄÄ ylituotantoa, jokainen onnistunut myllykelpoinen kilo VÄHENTAA rehuviljan ylituotantoa, olet kyllä onnettomin tapaus mitä on vastaan tullut..
- Lopeta jo..
Qtamoviljelijä kirjoitti:
"huonoistakin eritä saadaan täysin leivonta kelpoista lajittelemalla tai sekoittamalla hyviin eriin,"
Tuossa
http://edit.farmit.net/farmit_edit/fi/08_foorumi/001_lehti/04_1_2008/fr0801s18-21.pdf
hieman lisätietoa asiasta jonka minä jo tiesinkin mutta sinä näköjään et tiennyt...
"Sekoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkkana. Alhaisen sakoluvun omaavat jyvät vaikuttavat koko erän sakolukuun voimakkaammin kuin muut. Tämä johtuu Arrajoen mukaan niiden korkeammasta amylaasientsyymiaktiivisuudesta. Ei siis kannata sekoittaa keskenään 20 tonnia vehnää, jonka sako on 100 ja saman verran toista vehnää jonka sako on 300. Tuloksena ei sittenkään olisi rekallista leipälaatuista, sakoluvun 200 omaavaa vehnää. "en kestä enää, pakkoko sitä 100:sta on sekoittaa, sekoittaa 150 niin tuloksena tulee hienoa pullaa, sekoittaminen ja lajittelu on myllyjen arkipäivää ei siitä sen enempää..
- Qtamoviljelijä
Lopeta jo.. kirjoitti:
en kestä enää, pakkoko sitä 100:sta on sekoittaa, sekoittaa 150 niin tuloksena tulee hienoa pullaa, sekoittaminen ja lajittelu on myllyjen arkipäivää ei siitä sen enempää..
Mutta nuohan
"kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa. "
"pakkoko sitä 100:sta on sekoittaa, sekoittaa 150"
Kumoavat toisensa täysin. Ei voi sekoittaa minkälaatuista tahansa. Eli kaikesta vehnästä ei todellakaan voi leipoa pullaa... Taisi tulla valehdeltua... - Maan tyhmän
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Mutta nuohan
"kaikesta vehnästä voi leipoa pullaa, "laatuvaatimukset" on kaupan ja myllyteollisuuden keino optimoida tuloksensa. "
"pakkoko sitä 100:sta on sekoittaa, sekoittaa 150"
Kumoavat toisensa täysin. Ei voi sekoittaa minkälaatuista tahansa. Eli kaikesta vehnästä ei todellakaan voi leipoa pullaa... Taisi tulla valehdeltua...tyhmyydellä ei ole mitään rajaa, kuka sellaista on väittänyt että kaikkea voi sekoittaa se 100 lajitellaan ensin 150 ja sitten, no antaa olla kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia..
- Qtamoviljelijä...
Maan tyhmän kirjoitti:
tyhmyydellä ei ole mitään rajaa, kuka sellaista on väittänyt että kaikkea voi sekoittaa se 100 lajitellaan ensin 150 ja sitten, no antaa olla kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia..
Lajittelulla ei voi nostaa sakolukua... Ei ainakaan tuollaisia määriä... Mites jos kerran kaikkea ei voi sekoittaa niin miten ihmeessä sitten kaikesta voi leipoa pullaa??? Jos ei kerran voi sekoittaa?
- Revin kohta
Qtamoviljelijä... kirjoitti:
Lajittelulla ei voi nostaa sakolukua... Ei ainakaan tuollaisia määriä... Mites jos kerran kaikkea ei voi sekoittaa niin miten ihmeessä sitten kaikesta voi leipoa pullaa??? Jos ei kerran voi sekoittaa?
vaatteeni ei noin tyhmää voi ollakkaan..
- Täyttä soopaa...
Lopeta jo.. kirjoitti:
en kestä enää, pakkoko sitä 100:sta on sekoittaa, sekoittaa 150 niin tuloksena tulee hienoa pullaa, sekoittaminen ja lajittelu on myllyjen arkipäivää ei siitä sen enempää..
Mitä saa oikein sekoilet tuon sakoluvun kanssa??? Jokainen ammattiviljelijä tietää sen mitä tuossa
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/.../Strandberg.pdf?...1
todetaan että
"Tasainen kasvusto varmistaa hyvää sakolukua, sillä epätasaisen kasvuston huono vilja laskee koko sadon sakolukua. Tämä johtuu siitä, että sekoitettaessa sakoluvultaan kahta erilaista erää, tulos on lähempänä huonompaa erää eikä siis näiden kahden keskiarvo. Tämä johtuu siitä, että kahden laadultaan eri viljaerän alfa-amylaasin aktiivisuus voi poiketa toisistaan satakertaisesti, mutta samojen erien sakoluvut poikkeavat toisistaan vain kymmenkertaisesti."
eikä missään tapauksessa mene sekoittamaan ei-leipäviljaa leipäviljan joukkoon. Niin suurta tyhmyyttä todellisista ammattiviljelijöistä löydy että noin tyhmän tempun menisi tekemään. - Täyttä soopaa...
Täyttä soopaa... kirjoitti:
Mitä saa oikein sekoilet tuon sakoluvun kanssa??? Jokainen ammattiviljelijä tietää sen mitä tuossa
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/.../Strandberg.pdf?...1
todetaan että
"Tasainen kasvusto varmistaa hyvää sakolukua, sillä epätasaisen kasvuston huono vilja laskee koko sadon sakolukua. Tämä johtuu siitä, että sekoitettaessa sakoluvultaan kahta erilaista erää, tulos on lähempänä huonompaa erää eikä siis näiden kahden keskiarvo. Tämä johtuu siitä, että kahden laadultaan eri viljaerän alfa-amylaasin aktiivisuus voi poiketa toisistaan satakertaisesti, mutta samojen erien sakoluvut poikkeavat toisistaan vain kymmenkertaisesti."
eikä missään tapauksessa mene sekoittamaan ei-leipäviljaa leipäviljan joukkoon. Niin suurta tyhmyyttä todellisista ammattiviljelijöistä löydy että noin tyhmän tempun menisi tekemään.Niin ja jokainen ammattiviljelijä tietää myös että sakolukua ei voi nostaa lajittelulla. Mitä ihmettä sää oikein sekoilet. Saatat meidät ammattimme osaavat viljelijät häpeään. Esität väitteitä jotka ovat täyttä soopaa. Miksi???
- Hyvää pullaa
Täyttä soopaa... kirjoitti:
Niin ja jokainen ammattiviljelijä tietää myös että sakolukua ei voi nostaa lajittelulla. Mitä ihmettä sää oikein sekoilet. Saatat meidät ammattimme osaavat viljelijät häpeään. Esität väitteitä jotka ovat täyttä soopaa. Miksi???
voi leipoa vehnästä jossa sakoluku olematon, lisätään vaan hiivaa niin johan nousee..
- Täyttä soopaa...
Hyvää pullaa kirjoitti:
voi leipoa vehnästä jossa sakoluku olematon, lisätään vaan hiivaa niin johan nousee..
No ei todellakaan voi. Vaikka laittaisit kilon hiivaa niin jos vehnästä puuttuu sitko jota siis sakoluku mittaa niin jos jotakin leipää tulee niin se on pinnasta palanutta ja sisältä raakaa. Ei nyt ihan pettuleipää mutta lähes...
Mikä ihme hiippari sää oikein olet kun täyttä soopaa kirjoitat täällä. Saatat meidät ammattiviljelijät häpeään. - Mikä pakko
Täyttä soopaa... kirjoitti:
No ei todellakaan voi. Vaikka laittaisit kilon hiivaa niin jos vehnästä puuttuu sitko jota siis sakoluku mittaa niin jos jotakin leipää tulee niin se on pinnasta palanutta ja sisältä raakaa. Ei nyt ihan pettuleipää mutta lähes...
Mikä ihme hiippari sää oikein olet kun täyttä soopaa kirjoitat täällä. Saatat meidät ammattiviljelijät häpeään.polttaa, miedolla lämmöllä riittävän pitkän aikaa että kypsyy sisältäkin, kysy muijaltas jos sellainen on, tosin uusavuttomuus on hiipinyt jo maatilolle asti, harva enää osaa leipää leipoa..
- Qtamoviljelijä
Muutama lainaus päivän maaseudun tulevaisuudesta...
Otsikko: "Vehnässä ennätys, rehuissa liki kato"
"Mallasohrasta vain vajaa neljännes täyttää valkuais- ja jyväkokovaatimukset"
"Rehuohra.... Hehtolitrapaino laski toisen vuoden peräkkäin ja jäi matalimmaksi seitsemään vuoteen. Vain 40 prosenttia sadosta yltää 64 kilon hehtopainoon."
Tähän sen verran kommenttia että "hyvä" ohra on hehtopainoltaan yli 67-kiloista, sikatilat pitävät tavoitteena 70 kiloa. Tuossa 64-67 on sellaista välttävää ohraa. Nyt siis 60% sadosta meni luokkaan vähän niinkuin kehno.
"Myös kaurat jäivät keveiksi vaikka hehtopainot ylittävät selväti viime vuoden pohjalukemat.".
Kommentti: kauralla siis meni viime vuosi todella pahasti pieleen, nyt vain pahasti pieleen.
Mutta että oikeastaan ainoa poikkeus tänä vuonna oli tuo vehnä, kaikki muut menivät enemmän tai vähemmän p..seelleen.- Mitä oikein
sävellät, kaikki kelpaa rehuksi, "laatuvaatimukset" on vain kaupan keino saada vilja viljelijältä pilkka hinnalla..
- Qtamoviljelijä
Mitä oikein kirjoitti:
sävellät, kaikki kelpaa rehuksi, "laatuvaatimukset" on vain kaupan keino saada vilja viljelijältä pilkka hinnalla..
"kaikki kelpaa rehuksi, "laatuvaatimukset" on vain kaupan keino saada vilja viljelijältä pilkka hinnalla.. "
Tuo ei ole alkuunkaan totta. Kyllä esimerkiksi lihasikalan tuloksessa näkyy selvästi se ruokitaanko siat hehtopainoltaan 72 kg ohralla vai 58 kg ohralla. Osa sikatuottajista sanoo että laatuvähennyksenä tehtävä hintavähennys ei alkuunkaan vastaa niitä tappioita mitä se tuotannolle aiheuttaa. Mutta kelpaahan kaikki tietty...
Ja nyt en edes viitsi sanoa mitä sellaiselle kauralle pitäisi tehdä joka on pelkkiä kuoria... Meneehän se märehtijöillä mutta rehuarvo on suurinpiirtein sama kuin oljella eli lähes arvoton... - Tyhmyytesi on käsin
Qtamoviljelijä kirjoitti:
"kaikki kelpaa rehuksi, "laatuvaatimukset" on vain kaupan keino saada vilja viljelijältä pilkka hinnalla.. "
Tuo ei ole alkuunkaan totta. Kyllä esimerkiksi lihasikalan tuloksessa näkyy selvästi se ruokitaanko siat hehtopainoltaan 72 kg ohralla vai 58 kg ohralla. Osa sikatuottajista sanoo että laatuvähennyksenä tehtävä hintavähennys ei alkuunkaan vastaa niitä tappioita mitä se tuotannolle aiheuttaa. Mutta kelpaahan kaikki tietty...
Ja nyt en edes viitsi sanoa mitä sellaiselle kauralle pitäisi tehdä joka on pelkkiä kuoria... Meneehän se märehtijöillä mutta rehuarvo on suurinpiirtein sama kuin oljella eli lähes arvoton...kosketeltavaa, kyse oli rehuteollisuudelle myytävästä viljasta, oletko kuullut lajittelusta, miksi ihmeessä siolle täytyy syöttää kevyttä viljaa, kevyen kauran voi vaikka polttaa, koeta nyt vähän miettiä mitä kirjoitat..
- Qtamoviljelijä
Tyhmyytesi on käsin kirjoitti:
kosketeltavaa, kyse oli rehuteollisuudelle myytävästä viljasta, oletko kuullut lajittelusta, miksi ihmeessä siolle täytyy syöttää kevyttä viljaa, kevyen kauran voi vaikka polttaa, koeta nyt vähän miettiä mitä kirjoitat..
Kyllä ne laatukriteerit on myös tilalla käytettävillä viljalla. Sitä paitsi tiedän eräänkin tilan joka ostaa vuositasolla 3 miljoonaa kiloa ohraa ja tuohon kilomäärään nähden vähän vehnää ja kauraa. Laatukriteerit ne siinäkin kaupassa on. Vai luuletko että ei ole? Noilla kilomäärillä?
Mutta tuohon että miksi täytyy syöttää kevyttä viljaa niin olen kyllä kuullut lajittelusta. Jopa itsekin lajitellut vanhalla laborin tuomalla itäsaksalaisella. Mutta kuten eräskin totesi jolla oli noin 300.000 kiloa noin 62-kiloista ohraa ja yritti sitä lajitella ja totesi kun oli lajittelun tuloksen nähnyt että syötänkö sioille 62-kiloista 300.000 kiloa vai syötänkö sioille 100.000 kiloa 68-kiloista ja sitten on 200.000 kiloa alle 60-kiloista joka ei kelpaa mihinkään muualle kuin polttoon ja pitää ostaa tilalle lisää viljaa. Laskeskeli vähän noita euroja ja totesi että "ei perkele, pakko on syöttää tuo 62-kiloinen". Mutta että onhan noita lajittelijoita joo... - Juttusi hanurista..
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Kyllä ne laatukriteerit on myös tilalla käytettävillä viljalla. Sitä paitsi tiedän eräänkin tilan joka ostaa vuositasolla 3 miljoonaa kiloa ohraa ja tuohon kilomäärään nähden vähän vehnää ja kauraa. Laatukriteerit ne siinäkin kaupassa on. Vai luuletko että ei ole? Noilla kilomäärillä?
Mutta tuohon että miksi täytyy syöttää kevyttä viljaa niin olen kyllä kuullut lajittelusta. Jopa itsekin lajitellut vanhalla laborin tuomalla itäsaksalaisella. Mutta kuten eräskin totesi jolla oli noin 300.000 kiloa noin 62-kiloista ohraa ja yritti sitä lajitella ja totesi kun oli lajittelun tuloksen nähnyt että syötänkö sioille 62-kiloista 300.000 kiloa vai syötänkö sioille 100.000 kiloa 68-kiloista ja sitten on 200.000 kiloa alle 60-kiloista joka ei kelpaa mihinkään muualle kuin polttoon ja pitää ostaa tilalle lisää viljaa. Laskeskeli vähän noita euroja ja totesi että "ei perkele, pakko on syöttää tuo 62-kiloinen". Mutta että onhan noita lajittelijoita joo...sotkeennut omiin provoihisi, mikä ihme pakottaa ostamaan kevyttä viljaa jos se on epätaloudellista, lopeta nuo paskajutut..
- Qtamoviljelijä
Juttusi hanurista.. kirjoitti:
sotkeennut omiin provoihisi, mikä ihme pakottaa ostamaan kevyttä viljaa jos se on epätaloudellista, lopeta nuo paskajutut..
Tuossahan olikin tuo 300.000 kiloa ihan omilta pelloilta korjattua. Läheisen sikalan omistaja.
- Huh huh
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Tuossahan olikin tuo 300.000 kiloa ihan omilta pelloilta korjattua. Läheisen sikalan omistaja.
"kaikki kelpaa rehuksi, "laatuvaatimukset" on vain kaupan keino saada vilja viljelijältä pilkka hinnalla.." pitää edelleen paikkansa..
- Qtamoviljelijä
Huh huh kirjoitti:
"kaikki kelpaa rehuksi, "laatuvaatimukset" on vain kaupan keino saada vilja viljelijältä pilkka hinnalla.." pitää edelleen paikkansa..
Kaikki kelpaa rehuksi kun (taloudellinen) pakko on ja muuta ei ole saatavilla. Sen sijaan että laadulla (laatuvaatimuksilla) ei olisi mitään muuta merkitystä kuin teollisuuden keino painaa hintaa alaspäin ei edelleenkään pidä paikkaansa. Tutustu rehutaulukoihin niin ymmärrät kyllä miksi. Jos siis edes se maamieskoulu peruskurssi on suoritettuna... Jos taas ei niin sitten voi mennä ylim ymmärryksen...
- Hyvä että
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Kaikki kelpaa rehuksi kun (taloudellinen) pakko on ja muuta ei ole saatavilla. Sen sijaan että laadulla (laatuvaatimuksilla) ei olisi mitään muuta merkitystä kuin teollisuuden keino painaa hintaa alaspäin ei edelleenkään pidä paikkaansa. Tutustu rehutaulukoihin niin ymmärrät kyllä miksi. Jos siis edes se maamieskoulu peruskurssi on suoritettuna... Jos taas ei niin sitten voi mennä ylim ymmärryksen...
alkaa mennä perille "Kaikki kelpaa rehuksi" en ole kyllä noin yksinkertaista kaveria tavannut aikoihin..
- tarpeeksi on
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Kaikki kelpaa rehuksi kun (taloudellinen) pakko on ja muuta ei ole saatavilla. Sen sijaan että laadulla (laatuvaatimuksilla) ei olisi mitään muuta merkitystä kuin teollisuuden keino painaa hintaa alaspäin ei edelleenkään pidä paikkaansa. Tutustu rehutaulukoihin niin ymmärrät kyllä miksi. Jos siis edes se maamieskoulu peruskurssi on suoritettuna... Jos taas ei niin sitten voi mennä ylim ymmärryksen...
Tutustu itse taulukoihin!!
On väärin sanoa, että 80% vehnästä täyttää vaatimukset, sillä se tarkoittaa, että 80 % vehnästä YLITTÄÄ vaatimukset.
Käytännössä se tarkoittaa, että eriä sekoittaen koko Suomen vehnäsato YLITTÄÄ reippaasti myllyvaatimukset, mutta koska rehuvehnääkin tarvitaan, sekoitusta ei käytännössä tehdä, päinvastoin, huippuluokan vehnää pannaan rehuksi, kun ei kanata enää parinsadan kilometrin päästä ajaa myllyyn, kun lähempää saadaan yli tarpeen leivontalaatuista vehnää. - Kerran järkeväkin
tarpeeksi on kirjoitti:
Tutustu itse taulukoihin!!
On väärin sanoa, että 80% vehnästä täyttää vaatimukset, sillä se tarkoittaa, että 80 % vehnästä YLITTÄÄ vaatimukset.
Käytännössä se tarkoittaa, että eriä sekoittaen koko Suomen vehnäsato YLITTÄÄ reippaasti myllyvaatimukset, mutta koska rehuvehnääkin tarvitaan, sekoitusta ei käytännössä tehdä, päinvastoin, huippuluokan vehnää pannaan rehuksi, kun ei kanata enää parinsadan kilometrin päästä ajaa myllyyn, kun lähempää saadaan yli tarpeen leivontalaatuista vehnää.kirjoitus, kaikki riippuu hinnasta ja saatavuudesta..
- Jo Vain
Kyllä ne ovat nämä megalomaaniset maataloustukiaiset,
jotka hiertävät. Ja nehän ovat veronmaksajilta pois.
Hieman on kallista yhteiskunnan kannalta tuo rehuvehnän viljely.- Qtamoviljelijä
Tukien kannalta vehnä on nykyisin samalla viivalla kuin rehuviljat, siitä saa saman tuen. Ennen sille oli lisätuki mutta ei enää.
Tai siis. Tuo pätee vehnän pääasiallisella tuotantoaluella eli ab-alueella eteläisessä osassa maatamme. Sen sijaan jostakin kumman syystä c-allueelle eli pohjoisessa jossa on kurjat olosuhteet ha pienemmät lämpösummat niin siellä vehnä saa paljon suuremman tuen, se saa noin 50 euroa korkeamman tuen kuin rehuviljat c-alueella ja noin 40 euroa korkeamman tuen kuin viljat ab-alueella. Miksi? Olisikohan aluepolitiikkaa? Samoin muuten mallasohran tuki c-alueella on merkittävästi korkeampi. - Niin, meillähän
on pienet tuet vai mitä tarkoitat ?
- vai niin
Nyt kun puhutaan viljasta, niin ei sen osalta ne tukiaiset niin kaksisia ole, verrattuna muuhun EU:hun. Tuet menee enempi sinne kotieläinpuolelle.
- ...
"Hieman on kallista yhteiskunnan kannalta tuo rehuvehnän viljely".
Miten se rasittaa enemmän veronmaksajaa kuin vaikka leipäviljan viljely.
Jollet nyt laita siitä tietoa muillekin niin selvää provoiluahan tuo on.
C-alueella ei varmaan paljoakaan vehnää viljellä.
"Suomessa vehnän viljely rajoittuu pääasiassa maan lounaisosiin, koska vehnä tarvitsee pidemmän kasvukauden".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vehnä - Qtamoviljelijä
Pohjanmaat yhteensä noin 28.000 hehtaaria josta Etelä-Pohjanmaa 13.000 hehtaaria.
Vertailun vuoksi vaikkapa Satakunta 15.000, Häme 23.000 ja Kymenlaakso 18.000, Varsinais-Suomi 60.000 hehtaaria.
Mutta on tuolla tuella saatu ainakin Pohjanmaan sikatiloille halvemmat rehuvehnät... Vai keksitkö muuta syytä miksi tuki olisi korkeampi c-alueelle kun nimenomaan tarvitsee pidemmän kasvukauden? Aluepolitiikkaa...- Olet seonnut !!
viljojen hinnathan noussut, tuplaantunut, mitä tarkoitat "halvemmalla" ?
- näin,,,
Kauraahan kannattaisi nyt viljellä kun siitä saa parhaan hinnan, ihmeellistä kyllä mutta kaura on myllyvehnääkin kalliimpaa.
Viljan hintaseuranta
myllykevätvehnä 162 €/tn
kaura 178 €/tn
ohra 165 €/tn
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/viljakauppa/hintaseuranta/Sivut/Hintaseuranta.aspx
Viiden tonnin hehtaarisadolla kaurasta saa 80€ hehtaarilta enemmän kuin leipävehnästä, kun c-alueen vehnän hehtaarituki on 40€, ei voida sanoa että leipävehnää sen takia viljeltäisiin että siitä saisi hehtaarilta enemmän tuloa edes c-alueella. - Qtamoviljelijä
Tämän vuoden hintasuhteet poikkeukselliset, harvoin on kauran hinta ollut korkeampi kuin vehnän. Minun muistini mukaan eka kerta EU-aikana? Johtuneeko siitä että vahnästä ennätyssato ja kaurasta surkea?
Ja kaura sitten sopii heikosti lihapossuille, emakoille jonkun verran paremmin. Että ennemmin kannattaa tukien takia edelleen sitä vehnää viljellä possuille c1:llä... - näin,
Kylvömäärät
Kauran itävyys 98 %, 173 kg/ha
Kevätvehnän itävyys 96%, 230 kg / ha
Kauran siemenen hinta
Roope kaura0.385€kg
vehnä 0.445€/kg
Siemen kustannus hehtaarille
Kaura 66€
Vehnä 102€
Eli 36€ on vehnän siemenen hehtaarikustannus kallinpi kuin kauran.
Kun ottaa huomioon että vehnä on vielä kauraa vaativampi lannoituksen suhteen niin enpä jaksa uskoa että sitä tukien vuoksi viljellään vaan paremman rehuarvon vuoksi. - -
-
- Helppo puida
>Kauran itävyys 98 %, 173 kg/ha
Näennäisviljelyä omimmillaan- Kyse oli
kylvömäärästä..
- epätietoinen.
Kyse oli kirjoitti:
kylvömäärästä..
Mistäs kaupunkilainen tietää, että tarvitaan siementä, ennenkuin voidaan saada satoa.
- No jo on,,,
Vai tälläinen tietämys täällä on, no ilmankos jututkin ovat mitä ovat.
Siinä oli aivan selvästi että "kylvömäärät", mutta kun ei ole "hajuakaan" mitä sellainen voisi merkitä niin ei ole mikään ihme vaikka ei ole tietoa muitakaan maatalouden asioista.
"että pitää laittaa viljaa maahan keväällä";) - Nikkaroin
tänään 4 lämpöeristettyä ovea karmeineen, kaikki sopivat aukkoihin ja toimivat, eli tulos 100% ei enempää eikä vähempää.
- taitoa on
Suomalaisen maanviljelijän ammattitaito näkyy jälleen!!
- Qtamoviljelijä?
Niinhän se näkyy???
"Muutama lainaus päivän maaseudun tulevaisuudesta...
Otsikko: "Vehnässä ennätys, rehuissa liki kato"
"Mallasohrasta vain vajaa neljännes täyttää valkuais- ja jyväkokovaatimukset"
"Rehuohra.... Hehtolitrapaino laski toisen vuoden peräkkäin ja jäi matalimmaksi seitsemään vuoteen. Vain 40 prosenttia sadosta yltää 64 kilon hehtopainoon."
Tähän sen verran kommenttia että "hyvä" ohra on hehtopainoltaan yli 67-kiloista, sikatilat pitävät tavoitteena 70 kiloa. Tuossa 64-67 on sellaista välttävää ohraa. Nyt siis 60% sadosta meni luokkaan vähän niinkuin kehno.
"Myös kaurat jäivät keveiksi vaikka hehtopainot ylittävät selväti viime vuoden pohjalukemat.".
Kommentti: kauralla siis meni viime vuosi todella pahasti pieleen, nyt vain pahasti pieleen.
Mutta että oikeastaan ainoa poikkeus tänä vuonna oli tuo vehnä, kaikki muut menivät enemmän tai vähemmän p..seelleen. "- Kusaisija kusaisi..
"Britannian hallitus piti viime viikolla "kuivuushuippukokouksen" valmistautuakseen mahdollisesti pahenevaan tilanteeseen. Ranska ja Belgia puolestaan vaativat, että EU maksaisi maataloustukia etuajassa, jotta tilat pysyisivät hengissä kuivuuden yli.
Suuressa osassa Pohjois- ja Länsi-Eurooppaa huhtikuun sademäärä jäi puoleen tavanomaisesta. Esimerkiksi Ranskassa lämpötilat olivat neljä astetta keskimääräistä korkeammat.
Ranskan maa- ja karjatalous tulevat kärsimään kuivuuden takia, arvioi maatalousministerin Bruno Le Maire. Karjatiloilla kärsitään rehupulasta sillä rehu, joka tavallisesti varastoidaan kesän varalle, on jo jouduttu syöttämään eläimille."
- Gamler,,,
Niin mitä sitten?
Jos viljelijällä ole riskiensietokykyä, varsinkin maailman pohjoisimmassa vaaltiossa jossa harjoitetaan manviljelyä, on syytä lopettaa.
"Kortti tuo ja kortti vie,mutta maatalous on aina onnenkauppaa", on syytä pitää mielessä.- .,,.,,.,.,.,...,,,,
Kaupunkilaiset ei anna lopettaa maataloutta.
Äänestävät enemmistön turvin maataloustuet voimaan jatkuvasti.
Miksiköhän??
- ,,,,,
ja kun on kylvöt tehty niin tili on taattu, näin se lykäisyydessään menee.
- ei pidä
alkuunkaan paikkansa, tili jää saamatta jos sato epäonnistuu
- .,.,.,.,.,.,.,.,.
Näinhän se pitääkin mennä
- niin pitäisi
mutta ei mene
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup324421Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt
Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko252325Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene142297Ihana on nähdä edes ohimennen
Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su512058- 321647
Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi731466Saattaisimme olla yhdessä
Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla321411- 661274
- 821231
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?401044