lopetan tupakoinnin ja ajatus lähes itkettää ja aloin jo nyt sitä ajatellessa ahdistumaan ja masentumaan.
nicorettea en ota, koska se telee vain pitempiaikaiseksi kärsimysajan vaikkakin oireet lievempinä.
saako unilääkettä ilman reseptiä? nukkuisin suurimman osan ensimmäisistä päivistä, jolloin uni lyhentäisi kärsimysaikaa.
Lisäksi muutun murhanhimoiseksi raivopääksi yli viikoksi. Asiat, joista nautin normaalisti saavat mut raivostumaan ollessani vieroitusoireissa. Unilääkkeestä apu?
Pelkästää ajatus tiistaista tuo pelon sydämeeni ja itkuisan olon niin pelottaa. Mulla 4 ekaa päivää on pahimmat. Olin kesällä 29vrk ilman tupakkaa ja aloin polttamaan kun totesin että selvisin vieroitusoireista ja tarkoitus oli polttaa aski ja lopettaa siihen mutta jatkoinkin 3kk ja tässä sitä taas ollaan.
nicorettea en ota, koska se telee vain pitempiaikaiseksi kärsimysajan vaikkakin oireet lievempinä.
saako unilääkettä ilman reseptiä? nukkuisin suurimman osan ensimmäisistä päivistä, jolloin uni lyhentäisi kärsimysaikaa.
Lisäksi muutun murhanhimoiseksi raivopääksi yli viikoksi. Asiat, joista nautin normaalisti saavat mut raivostumaan ollessani vieroitusoireissa. Unilääkkeestä apu?
Pelkästää ajatus tiistaista tuo pelon sydämeeni ja itkuisan olon niin pelottaa. Mulla 4 ekaa päivää on pahimmat. Olin kesällä 29vrk ilman tupakkaa ja aloin polttamaan kun totesin että selvisin vieroitusoireista ja tarkoitus oli polttaa aski ja lopettaa siihen mutta jatkoinkin 3kk ja tässä sitä taas ollaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jokainen lopettaja tarvitsee vissiin tuon kokemuksen. Että joutuu keräämään voimansa ja lopettamaan uudestaan.
Itse lopetin ekan kerran 2003 ja olin 1,5 vuotta polttamatta, kunnes retkahdin "yhteen askiin". Seuraavaan yritykseen menikin sitten 5 vuotta, ennenkuin sain itseäni niskasta kiinni. Nyt olen uudestaan ollut 1,5 vuotta polttamatta. Enkä aio enää pelleillä asialla.
Unilääkkeitä en tiedä mitään. Itse lopetin vieroituslääkkeen voimalla ja tehostin vaikutusta sillä että että lähdin järvelle melomaan viikoksi. Sieltä palatessa olikin jo pahin vaihe takana eikä järvellä edes kovasti ahdistanut kun siitä ei ollut mitään hyötyä. Lähinnä olin ajattelematta koko asiaa.
Lopetin Champixin avulla ja mulle se toimi. Ei tullut kovin pahoja nikkiksiä. Ensimmäisellä kerralla lopetin Zybanilla ja se toimi myös.
Eli siis pärjäät 29 vrk ilman tupakkaa ja ainoastaan ekalla viikolla tekee mieli listiä kaikki vastaantulijat.
Oikeastaan ei kannata pelätä sitä minkä tietää ja tuntee. Uusi ja tuntematon alkaa vasta kuukauden päästä.
ei huolta, kipaset kipsalle hakeen askin valmiiksi, jos oireet muodostuvat kestämättömiksi ja nautiskelet siitä viivytetystä nautinnosta sitten tiistaina
näiden riippuvuuksien kanssa ollaan yleisesti ottaen ihan liiaan ankaria itselleen
Ota nicorettea
Tai nää Nicotinell imeskelytabletit on kyl mun suosikki...
tahdon lujuutta tahdon lujuutta. ei se muuta vaadi. ihminen ei vaadi ylimääräistä energiaa, tupakkaa, alkoholia vain tahdon lujuutta
Vaikkei elämä ilman viinaa ja tupakkaa pitenisikään, niin kyllähän se ainakin tuntuu aivan helvetin paljon piemmältä. Kesälomallakin kannattaa alkaa dietille. Nälkäisenä jokainen hetki tuntuu paljon pidemmältä.
Vaan eihän sitä tiedä, vaikka kärsimys kirkastaisi kruunun...
Heh, kesällä ei tee ruokaa edes mieli. Ainaka itellä. Sillon olis kaikista helpoin alottaa dietti, kun kroppa ei tarvi ravintoa siinä määrin edes kehon lämmittämiseen. :-)
Ripaus totta tuossakin. Minäkin söin illalliseksi salaattia useamman kuukauden, kun oli lämmintä. Vaan heti kun ilmat viilenivät, elimistöni ilmoitti pasta-, riisi- ja perunakauden alkaneen. En siltikään menisi sanomaan, että kesä olisi syömättä mennyt. Ennemminkin, että ruuat olivat erilaisia.
Mulla melkeen menee syömättäkin kuumimmat ajat. Tulee juotua enemmän ja just salaatilla elettyä. Lämmintä sapuskaa ei vaan tee edes mieli. :-) Mä en ole koskaan ollut esimerkiksi minkään grillatun ystävä tai lihan ystävä suuressa määrin. En leivosten enkä jäätelönkään. Mitä jotkut mättää kesällä ihan simona naamaan.
Salaatti on oikeastaan ainoa sellanen herkku herkku, jota pitää saada aina.
Plus ei tule niin äkkiä näläntunnetta, mitä kylmillä keleillä. :-)
Tuossa olikin joku jo sanonut luonteenlujuudesta. Sitähän se eniten vaatii kaikki elämäntapamuutokset. Ite joskus lopetin tupakanpolton ilman mitään korvikkeita. Yöllä tuli joskus uniinkin se tupakka ja maku suuhun aina kahvin jälkeen. Vähän joku asia hermostutti, niin teki mieli tupakkaa.
Mut ei vaan anna periksi. Tupakkaa ei kuitenkaan elääkseen tarvi vetää, kuten vaikka ruokaa tai juomaa tarvii. Noh ei viinaakaan tarvi elääkseen eikä juodakseen. Ilmankin elää ihan hyvin.
Mut lopetappas syöminen, niin jonkun ajan päästä lähtee henki. :-)
No nää on vähän huonoja vertailunkohteita sikäli ja kaikki nää tietää muutenkin.
Isäukko lopetti tupakanpolton, kun seinään sairastuttuaan sydän- ja verisuonisairauteen. Ja hän oli 40- vuotta ollut ketjupolttaja. Ei se tosiaan vaadi kun päätöksen ja luonteenlujuutta. Ihan niin kun laihduttaminenkin. :-)
Kuka mistäkin on riippuvainen. Kyllä siitä eroon voi päästä.
Miksi muka ei voi ottaa nicoretteä? Kas kun silloin se lopetus ei ole kärsimystä, itse pääsin sen avulla helposti röökistä eroon vuosia sitten.
Niit on jotain laastareitakin? Jos ei halua mussuttaa mitään tai ei vatsa kestä niitä oraaliversioita. :-)