VILP vs. MLP

"Niille jotka tällaisia remontteja nykypäivänä tekevät öljystä johonkin toiseen kehoittaisin ensin vuoden ajamaan pelkällä sähköllä (jos mahdollista). Sähkö on kuitenkin 100% hyötysuhteeltaan, niin tuon perusteella näkee paljonko oikeasti lämmitystarve on. Kun tämä energiatarve on tiedossa, niin sen jälkeen miettimään muita vaihtoehtoja. Sähköllä ajelemista varten kannattaa katso ettei pannuhuoneeseen pääse turhaan kylmää ilmaa virtaamaan, saati kattilan läpi.

Kun tämä energiatarve on selvillä, niin tämän jälkeen on helpompi pohtia näitä VILP, MLP, kaukolämpö tai suorasähkö vaihtoehtoja. Ei tarvitse myöskään hyötysuhteilla päteä, kun tietää mitä talo on kuluttanut ennen ja jälkeen."

Muuten hyvä, mutta ei se öljykattilan 6 kW vastus taida oikein riittää joulukuu-maaliskuu välisenä aikana. Muutoin olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä että aika hankalaksi menee todellisen COP:in laskeminen kun vanhan systeemin hyötysuhde on ollut jotain välillä 0,75-0,95.

oiloff kirjoitti:

"Niille jotka tällaisia remontteja nykypäivänä tekevät öljystä johonkin toiseen kehoittaisin ensin vuoden ajamaan pelkällä sähköllä (jos mahdollista). Sähkö on kuitenkin 100% hyötysuhteeltaan, niin tuon perusteella näkee paljonko oikeasti lämmitystarve on. Kun tämä energiatarve on tiedossa, niin sen jälkeen miettimään muita vaihtoehtoja. Sähköllä ajelemista varten kannattaa katso ettei pannuhuoneeseen pääse turhaan kylmää ilmaa virtaamaan, saati kattilan läpi.

Kun tämä energiatarve on selvillä, niin tämän jälkeen on helpompi pohtia näitä VILP, MLP, kaukolämpö tai suorasähkö vaihtoehtoja. Ei tarvitse myöskään hyötysuhteilla päteä, kun tietää mitä talo on kuluttanut ennen ja jälkeen."

Muuten hyvä, mutta ei se öljykattilan 6 kW vastus taida oikein riittää joulukuu-maaliskuu välisenä aikana. Muutoin olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä että aika hankalaksi menee todellisen COP:in laskeminen kun vanhan systeemin hyötysuhde on ollut jotain välillä 0,75-0,95.

Lue lisää

Tuonpa takia kirjoittelin tuonne sulkuihin tuon jos mahdollista.

Ei tuo öljykattilan 6kW riitä koviin pakkasiin, mutta aika pitkälle kyllä useimmissa tapauksissa. Liäksi aika usein kattilassa on 9kW, joka on jo paljon. Tuon lisäksi voi tietenkin avittaa jollain muilla sähkölaitteilla. En nyt tarkoita sitä, että taloonsa alkaa virittämään mitään sähköpuhaltimia, vaan sähkökuormaa lisätään muualla. Osassa kattiloissa ei tietenkään ole edes sähkövastusta.

Tuo 75% taitaa olla monessa vanhassa kohteessa yläkanttiin. Kukaanhan ei saneeraa juuri uusittuja laitteita, joten laitteet mitä uusitaan ovat kaikki vanhoja. Usein täysiä romuja.

Onhan sillä aivan eri merkitys investointeihin onko lämmitystarve 18 000kWh, vai 28 000kWh vuodessa. Tuollainen ero saadaan hyvällä ja huonolla polttimolla samaan taloon.

Näin aikoinaan kirjoitti:

Tuonpa takia kirjoittelin tuonne sulkuihin tuon jos mahdollista.

Ei tuo öljykattilan 6kW riitä koviin pakkasiin, mutta aika pitkälle kyllä useimmissa tapauksissa. Liäksi aika usein kattilassa on 9kW, joka on jo paljon. Tuon lisäksi voi tietenkin avittaa jollain muilla sähkölaitteilla. En nyt tarkoita sitä, että taloonsa alkaa virittämään mitään sähköpuhaltimia, vaan sähkökuormaa lisätään muualla. Osassa kattiloissa ei tietenkään ole edes sähkövastusta.

Tuo 75% taitaa olla monessa vanhassa kohteessa yläkanttiin. Kukaanhan ei saneeraa juuri uusittuja laitteita, joten laitteet mitä uusitaan ovat kaikki vanhoja. Usein täysiä romuja.

Onhan sillä aivan eri merkitys investointeihin onko lämmitystarve 18 000kWh, vai 28 000kWh vuodessa. Tuollainen ero saadaan hyvällä ja huonolla polttimolla samaan taloon.

Lue lisää

Varmaan löytyy monenlaisia ja -kuntoisia laitteita. Mutta jos siellä joskun on öljypoltinhuoltaja ja nuohooja talossa vieraillut niin varmaan on esittänyt oman arvionsa laitteiston kunnosta ja öljynkulutuksesta.

Meillä lähti pihalle öljykattila vuodelta -93 ja poltin vuodelta 2007. Edellinen poltin oli valmistettu tyyppikilven mukaan -97 eli max. 10-vuotias sekin. Poltinhuoltaja kävi noin kerran vuodessa paitsi kun periaatepäätös maalämmöstä oli tehty niin viimeinen vuosihuolto jätettiin tarkoituksella väliin.

Kirjanpitoa öljytilauksista on yli 38 vuoden ajalta joten sieltä kyllä näkee väghän trendiä. Tosin eipä se vielä vajaat 10 vuotta sitten ollut niin pilkuntarkkaa tuo kulutus kun öljy maksoi n. 0,40 €/litra.

öljystä erossa kirjoitti:

Varmaan löytyy monenlaisia ja -kuntoisia laitteita. Mutta jos siellä joskun on öljypoltinhuoltaja ja nuohooja talossa vieraillut niin varmaan on esittänyt oman arvionsa laitteiston kunnosta ja öljynkulutuksesta.

Meillä lähti pihalle öljykattila vuodelta -93 ja poltin vuodelta 2007. Edellinen poltin oli valmistettu tyyppikilven mukaan -97 eli max. 10-vuotias sekin. Poltinhuoltaja kävi noin kerran vuodessa paitsi kun periaatepäätös maalämmöstä oli tehty niin viimeinen vuosihuolto jätettiin tarkoituksella väliin.

Kirjanpitoa öljytilauksista on yli 38 vuoden ajalta joten sieltä kyllä näkee väghän trendiä. Tosin eipä se vielä vajaat 10 vuotta sitten ollut niin pilkuntarkkaa tuo kulutus kun öljy maksoi n. 0,40 €/litra.

Lue lisää

Eiköhän tällaiset 4 vuotta poltinta käyttäneet ole lähinnä poikkeuksia. Kyllä useimmat ihmiset osaavat laskea investointejaan.

***
Niille jotka tällaisia remontteja nykypäivänä tekevät öljystä johonkin toiseen kehoittaisin ensin vuoden ajamaan pelkällä sähköllä (jos mahdollista). Sähkö on kuitenkin 100% hyötysuhteeltaan, niin tuon perusteella näkee paljonko oikeasti lämmitystarve on.
***
Aikamoinen virhe tuossa edellisessä väittämässä, kun puhutaan 100% hyötysuhteesta, jos öljykattilaa lämmitetään vastuksilla.

Otetaan esimerkiksi hyvä öljykattila. Sen palamishyötysuhde voi olla 4% ja kononaishyötysuhde 93 % ja vuosihyötysuhde 85%.

Edellien tarkoittaa, että savupiippuun häviää 4%.
Polttimen palaessa saadaan hyödyksi 93%. Piippuun menee yhä 4% ja kattilahuoneeseen 3%.

Vuosihyötysuhde on kuitenkin alhaisempi, koska kattilahuoneeseen johtuu lämpöä jatkuvasti, vaikka poltin ei käykään. Vuodessa piippuun häviää 4% ja kattilahuoneeseen 96 % - 85 % = 11 %.

Tuo 11 % häviö kattilahuoneeseen EI häviä, vaikka kattilaa lämmitetään sähköllä. Piippuhäviö 4% kyllä poistuu, joten hyötysyhde sähkölämmityksellä olisi 85/96 = 88,5%.

Huonolla kattilalla hyötysuhdeprosentit voisivat olla 8%, 82%, 50%.
Tämän kattilan vuosihyötysuhde sähkökäytöllä olisi 50/82=61%.

Nämä esimerkit osoittavat, että kattilan hyötysuhde sähkökäytöllä on aivan muuta kuin 100%.

Toki osa kattilahuoneeseen johtuvasta energiasta tulee hyödyksi, mutta samalla tavalla, olipa kattila lämmitetty sähköllä tai öljyllä.

kari789 kirjoitti:

***
Niille jotka tällaisia remontteja nykypäivänä tekevät öljystä johonkin toiseen kehoittaisin ensin vuoden ajamaan pelkällä sähköllä (jos mahdollista). Sähkö on kuitenkin 100% hyötysuhteeltaan, niin tuon perusteella näkee paljonko oikeasti lämmitystarve on.
***
Aikamoinen virhe tuossa edellisessä väittämässä, kun puhutaan 100% hyötysuhteesta, jos öljykattilaa lämmitetään vastuksilla.

Otetaan esimerkiksi hyvä öljykattila. Sen palamishyötysuhde voi olla 4% ja kononaishyötysuhde 93 % ja vuosihyötysuhde 85%.

Edellien tarkoittaa, että savupiippuun häviää 4%.
Polttimen palaessa saadaan hyödyksi 93%. Piippuun menee yhä 4% ja kattilahuoneeseen 3%.

Vuosihyötysuhde on kuitenkin alhaisempi, koska kattilahuoneeseen johtuu lämpöä jatkuvasti, vaikka poltin ei käykään. Vuodessa piippuun häviää 4% ja kattilahuoneeseen 96 % - 85 % = 11 %.

Tuo 11 % häviö kattilahuoneeseen EI häviä, vaikka kattilaa lämmitetään sähköllä. Piippuhäviö 4% kyllä poistuu, joten hyötysyhde sähkölämmityksellä olisi 85/96 = 88,5%.

Huonolla kattilalla hyötysuhdeprosentit voisivat olla 8%, 82%, 50%.
Tämän kattilan vuosihyötysuhde sähkökäytöllä olisi 50/82=61%.

Nämä esimerkit osoittavat, että kattilan hyötysuhde sähkökäytöllä on aivan muuta kuin 100%.

Toki osa kattilahuoneeseen johtuvasta energiasta tulee hyödyksi, mutta samalla tavalla, olipa kattila lämmitetty sähköllä tai öljyllä.

Lue lisää

"Otetaan esimerkiksi hyvä öljykattila. Sen palamishyötysuhde voi olla 4% ja kononaishyötysuhde 93 % ja vuosihyötysuhde 85%."

Palamishyötysuhde on ylleneä hyvissä kattiloissa yli 90%. Tarkoittanet tällä, että palamatta jää ja savukaasuina poistuu 4%.

Juuri tämä, eli palamishyötysuhde on sähköllä 100%, jos nyt sähkö vain palaisi. Kattilahuoneeseen menevät häviöt eivät poistu minnekkään, kuten kirjoitat.

"Piippuun menee yhä 4% ja kattilahuoneeseen 3%."

Tuolla tarkoitat, että piipusta ulos menee 4% ja tuo 3% on kattilahuoneen lämpöhäviöitä.

"Vuosihyötysuhde on kuitenkin alhaisempi, koska kattilahuoneeseen johtuu lämpöä jatkuvasti, vaikka poltin ei käykään. Vuodessa piippuun häviää 4% ja kattilahuoneeseen 96 % - 85 % = 11 %. "

Juuri näin.

"Tuo 11 % häviö kattilahuoneeseen EI häviä, vaikka kattilaa lämmitetään sähköllä. Piippuhäviö 4% kyllä poistuu, joten hyötysyhde sähkölämmityksellä olisi 85/96 = 88,5%."

Kuten yllä kirjoitin, niin varmistetaan, ettei pannuhuoneeseen pääse kylmää ilmaa turhaan. Aika monessa vanhassa kohteessa ilmaa pannuhuoneessa ns. riittää.

Mistä tulee 85/96 = 88,5%? Jos kattilahuoneeseen poistuu 11% (ja minnekkään muualle lämpöä ei karkaa), niin eikö hyötysuhde tällöin ole 100%-11%= 89%?

"Huonolla kattilalla hyötysuhdeprosentit voisivat olla 8%, 82%, 50%.
Tämän kattilan vuosihyötysuhde sähkökäytöllä olisi 50/82=61%."

En oikein tajunnut näitä lukuja. Oletatko, että kattilahuoneeseen menee n. 40% lämmöstä? Alkuperäisessä 4 000ltr tapauksessa tämä tarkoittaisi jatkuvaa 2kW lämmitystehoa kyseisessä huoneessa.

???
Piippuun 8%. Kattilahuoneeseen 92% - 82% = 10%. Mistä 50% tuli?
Tuota 50/82=61% en ymmärrä (enkä tuota 85/96 = 88,5%)
???

Minä ennemmin veikkaan (en tiedä), että hyötysuhteesta iän myötä isompi osa menee piipusta ulos. Joko tämä tapahtuu palamattomina kaasuina (palamishyötysuhde), tai läpi virtaavan jäähdyttävän ilman seurauksena. Ovathan kattiloiden eristykset parantuneet, mutta eivät kuitekaan noin huimasti.

"Nämä esimerkit osoittavat, että kattilan hyötysuhde sähkökäytöllä on aivan muuta kuin 100%.

Toki osa kattilahuoneeseen johtuvasta energiasta tulee hyödyksi, mutta samalla tavalla, olipa kattila lämmitetty sähköllä tai öljyllä. "

Oli uusi järjestelmä mikä tahansa, niin sekin falskaa lämpöä. Ei ehkä yhtä paljon kuin vanha kattila, mutta ero ei enään niin kovin iso ole. Tuo erotus lähentelee niin pientä, että en oikein usko sillä olevan merkitystä loppulaskuissa. Kerrottakoon kulutus, vaikka hihasta nykäistyllä arvolla 90%, niin voisin veikata päästävän aika lähelle.

Tällä 90% arvolla pästään n. 10% heittoon (eli kerrottakoon sähkönkulutus luvulla 0,9), kun taas tekemällä laskuja alkuperäisen öljynkulutuksen mukaan päästään 100% heittoon (eli luku pitäsi kertoa 0,5:llä).

Ketjun otsikko on tosiaan VILP vs. MPL. Kuinka ollakkaan heti tämän jälkeen aloittaja menee tehokertoimiin (ei siis hyötysuhteeseen) näiden välillä. Verrataan öljyllä tuotettua lämpömäärää sähkölaitokselta ostettavaan. Tämän vuoksi heitin oman esimerkkini kaukolämmöstä. Tuossahan ostettava energia on 100% sitä mitä saadaan ilman mitään kertoimia. Sama kuin suorasähköllä.

Tuosta hyötysuhteesta kun puhutaan, niin usein joko puhutaan termisestä hyötysuhteesta, tai mekaanisesta. Hyötysuhteen katsotaan olevan 0-100%.

Täällä näkee usein eri lämmitysjärjestelmien omistajien kamppailevan keskenään naurettavuuksiin saakka. Näin vaikka lähtötilanteet ovat erilaisia ja useimmissa tapauksissa niitä ei edes tiedetä. Aloittajan viestissä lähtötilanne tiedettiin 50kWh tarkkuudella. Tämä on hämmästyttävää, koska voisi veikata oikean arvon olevan jotain 20 000- 40 000kWh. Voisiko aloittaja kertoa kuinka saa noin tarkat lähtöarvot?

Kun energiaa ei tarvita paljoa on suorasähkö hyvä, jos taas paljon, niin MLP on perusteltu ja VILP menee sitten tuohon väliin.

Iso merkitys eri taloissa on pattereilta tulevan paluuveden lämpötila. Jos kovilla pakkasilla pumppu ei pysty tuottamaan tuon lämpöistä vettä muuttuu VILP lämmitys suorasähköksi. Pattereiden koolla on siis iso merkitys.

Tällaista kovien pakkasten vaatimaa korkeampaa paluulämpötilaa voidaan alentaa lämmittämällä taloa muuten, kuten takkaa polttamalla. Näin alempi paluulämpötila riittää ja lisäksi takka lämmittaa muutenkin. Eli lämmitykseen saadaan isompi tehokerroin kuin yksi ja lisäksi lämmitystarve vähenee takan tuottaman lämmön verran.

Yllä olevan numeroina voisi tarkoittaa pakkasilla esim. 10kW:n tehontarvetta. Paluuveden korkean lämpötilan seurauksena pelkällä VILPillä lämmitys muuttuu suorasähköksi, jolloin tarvitaan 240kWh energiaa vuorokaudessa. Takan avustamana itse takasta saadaan vaikka 2kW x 24 = 48kWh, jolloin kokonaistarve kutistuu 192kWh:iin ja VILP pystyy toimimaan (vaikkakin huonolla) kertoimella 1,3, jolloin IVOlta otetaan 192kWh/1,3 = 148kWh.

Tai sitten voi antaa suroasähkön lämmittää noina parina päivän kun pakkasta on reilusti vuoden aikana.

Oliko TM, vai Rakennusmaailma joka testaili VILPppejä tuossa pari vuotta sitten ja sai kertoimeksi 1,8, jos oikein muistelen. Tarkemmin juttua en muista.

Tuo on aivan totta. Kun on tarkoitus perustella itselleen oman investointinsa erinomaisuutta, niin noihan se menee.

Jos tarkoituksena on otsikon mukainen VILP vs. MPL, niin kyseisillä numeroilla ei tee juurikaan mitään.

Jos olet aloittaja, niin kerrotko kumpi oli tarkoituksesi.