Näkyy olevan kohtalaisesti palstalla kysymyksiä ihan peruskoulutehtävien ratkaisemiseksi. Syytä voi vain arvailla, mutta ehkä pienestä pikakurssista on apua?
Termi ainemäärä koostuu kahdesta aika yleisestä osasanasta, aine ja määrä, jolloin esimerkiksi minulla assosiaatio massaan (grammoina) tapahtuu herkästi. Jos sanottaisiin ainemäärä mooleina, silloin ei tuota "nyrjähdystä" tapahtuisi. Tai jos puhutaan moolimäärästä, niin etuosa yhdyssanasta on sikseen spesifinen, ettei samanlaista väärinkäsitystä tapahdu.
Kemiassa ainetta siis mitataan/ilmaistaan tavallisesti mm. massoina (grammoina) ja kappaleina (mooleina). Esimerkiksi reaktioyhtälö on juurikin kappalepohjainen esitys. Mitään yleistä muunnoskerrointa kappaleista massoiksi ei ole, vaan kullakin yhdisteellä käytetään sen omaa moolimassa (vanha nimitys molekyylipaino). Eihän kenkienkään kappalemäärää voi muuntaa suoraan tarkasti kiloiksi, jos kengät ovat erilaisia.
Jos siis ymmärtää, että aineet reagoivat keskenään kappaleittain ja isojen kappalemäärien yksikkö on mooli, jolloin reaktioyhtälössä:
2Mg O2 --> 2MgO
voidaan ajatella kahden Mg-atomin (molekyyli) reagoivan yhden happimolekyylin kanssa ja muodostuu kaksi molekyyliä magnesiumoksidia. Ja tuo on sama kuin:
voidaan ajatella kahden Mg-moolin reagoivan yhden happikaasumoolin kanssa ja muodostuu kaksi moolia magnesiumoksidia.
Reaktioyhtälön molekyylin ja moolin ero on vain lukumääräkerroin. Se mikä tapahtuu yhdelle molekyylille, tapahtuu sitten n. biljoona kertaa biljoonalle molekyylillekin, eli moolille.
Yksityiskohtaisten vastausten antaminen koulutehtäviin on minusta oppimista vähentävää. Mutta jos yllä olevasta on jollekin apua, niin hyvä niin.
Termi ainemäärä koostuu kahdesta aika yleisestä osasanasta, aine ja määrä, jolloin esimerkiksi minulla assosiaatio massaan (grammoina) tapahtuu herkästi. Jos sanottaisiin ainemäärä mooleina, silloin ei tuota "nyrjähdystä" tapahtuisi. Tai jos puhutaan moolimäärästä, niin etuosa yhdyssanasta on sikseen spesifinen, ettei samanlaista väärinkäsitystä tapahdu.
Kemiassa ainetta siis mitataan/ilmaistaan tavallisesti mm. massoina (grammoina) ja kappaleina (mooleina). Esimerkiksi reaktioyhtälö on juurikin kappalepohjainen esitys. Mitään yleistä muunnoskerrointa kappaleista massoiksi ei ole, vaan kullakin yhdisteellä käytetään sen omaa moolimassa (vanha nimitys molekyylipaino). Eihän kenkienkään kappalemäärää voi muuntaa suoraan tarkasti kiloiksi, jos kengät ovat erilaisia.
Jos siis ymmärtää, että aineet reagoivat keskenään kappaleittain ja isojen kappalemäärien yksikkö on mooli, jolloin reaktioyhtälössä:
2Mg O2 --> 2MgO
voidaan ajatella kahden Mg-atomin (molekyyli) reagoivan yhden happimolekyylin kanssa ja muodostuu kaksi molekyyliä magnesiumoksidia. Ja tuo on sama kuin:
voidaan ajatella kahden Mg-moolin reagoivan yhden happikaasumoolin kanssa ja muodostuu kaksi moolia magnesiumoksidia.
Reaktioyhtälön molekyylin ja moolin ero on vain lukumääräkerroin. Se mikä tapahtuu yhdelle molekyylille, tapahtuu sitten n. biljoona kertaa biljoonalle molekyylillekin, eli moolille.
Yksityiskohtaisten vastausten antaminen koulutehtäviin on minusta oppimista vähentävää. Mutta jos yllä olevasta on jollekin apua, niin hyvä niin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"voidaan ajatella kahden Mg-atomin (molekyyli) reagoivan yhden happimolekyylin kanssa"
Jos kyseessä olisi molekyyli, eikö silloin merkittäisi Mg2? Jos kaksi erillistä magnesiumatomia reagoi hapen kanssa niin silloin merkitään 2 Mg, EIKÄ kyseessä ole molekyyli. Oikaise jos olen vääräss.
Englanniksi ainemäärä muuten on amount of substance, joka on vielä epämääräisempi. Ainemäärä sentään on sana, jota ei yleiskielessä käytetä, mutta amount of substance voi tarkoittaa vaikka hillon määrää purkissa millilitroina. Ja ei se magnesium tosiaan molekyylinä ole.
Tarkkana kuin porkkana on lukija, ja hyvä niin (-;
Kirjoitin: "kahden Mg-atomin (molekyyli) reagoivan..."
Mitä yritin sanoa, oli lähinnä tämä:
"kahden Mg-atomin (molekyylin) reagoivan"
Pieni virhe tekstissä tekee asiasta väärän. Tarkoitushan oli kertoa, että molekyylit ja moolit ovat lukumääräisesti samassa suhteessa reaktioyhtälössä. Jos kyse olisi Mg2-molekyyli, niin tämä ei olisi kohdallaan.
Näin siis lisäselvennys aiheutti lisää epäselvyyttä. Inhimillistä, annan sen itselleni anteeksi (-;
Metallimaisen Mg-kiteen kaikki atomit voitaisiin kaiketi lukea samaan molekyyliin (yhteinen orbitaali), mutta tässä siis yritin ajatella aineita enempi kaasumaisena, mikä onkin reaktioyhtälöiden kohdalla yleensä sopiva kuvitelma, vaikka sulkeissa olisi (s).