Mielenvikaisten horinaa

Uskovaisten ja skitsofreenikkojen ainoa ero on harhojen sisällössä. Sama koskee suurta osaa filosofeista. Hekin toistavat papukaijoina houruja, joita heitä aiemmat "filosofit" ovat hourailleet. Fisofit laativat teorioita TOISTENSA teorioista ja sanojen merkityksistä ja merkitysten vivahde-eroista. Sellainen on ainoastaan älyllistä noppologiaa, ei sen kummempaa. Se ei johda mihinkään. Juuri yksikään ihminen ei ole tullut autetuksi filofisen merkityskikkailun avulla. No, Nietzsche on ehkä harvoja totuutta edes hieman oivaltaneita poikkeuksia filosofeiksi ylennettyjen pölvästien joukossa.
42151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

Kirjoituksesi on oiva todiste sivistyksesi korkeasta tasosta.

Äänestä
  • Määrittele sivistys, niin katson onko sillä (määrittelemälläsi) minulle käyttöä. Mainitse myös muutama sivistynyt ihminen, niin voin arvioida ovatko he sitä.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    Määrittele sivistys, niin katson onko sillä (määrittelemälläsi) minulle käyttöä. Mainitse myös muutama sivistynyt ihminen, niin voin arvioida ovatko he sitä.

    Ainakaan se ei ole tarvetta julistaa ainoata oikeata totuutta, eikä myöskään sellaisten ihmisten pilkkaamista jotka ovat eri mieltä asioista kuin itse.

    Äänestä

  • Arrakis kirjoitti:

    Ainakaan se ei ole tarvetta julistaa ainoata oikeata totuutta, eikä myöskään sellaisten ihmisten pilkkaamista jotka ovat eri mieltä asioista kuin itse.

    Etkö sinä, Arrakis, itse juuri edellä pilkannut aloittajaa sivistymättömäksi toteamuksellasi "Kirjoituksesi on oiva todiste sivistyksesi korkeasta tasosta"? Onko tämankaltainen halpamainen toteamus, joka ei ole edes todellinen argumentti, sitä "sivistystä" sitten? Tavallaanhan me kaikki aina omalla tavallamme julistamme itse "oikeaa totuutta".

    On ymmärrettävää, että filosofian pilkka täällä voi osua niin pahasti nilkkaan, että sitä rupeaa näitä sivistymättömyyskortteja tiedostamattaan tuolta jostain syvältä tunnekeskuksen syövereistä vetelemään esiin, mutta koetetaan olla sivistyneitä, eikös? :) Samaan halpamaisuuteen sorrun itsekin aika ajoin, mutta yritetään! Subliimisti ontologian objektiivisesta abduktiosta premissein ja aksioomin argumentoiden, vai miten tuolla alla joku runoili... Eli yritetäänkö myös pitäytyä yleiskielessä, jottei kävisi niin köpelösti, että tulee samassa lauseessa sekä kiellettyä filosofian kielikikkailuluonne että todistettua se. :)

    Äänestä

  • Cantorin joukko kirjoitti:

    Etkö sinä, Arrakis, itse juuri edellä pilkannut aloittajaa sivistymättömäksi toteamuksellasi "Kirjoituksesi on oiva todiste sivistyksesi korkeasta tasosta"? Onko tämankaltainen halpamainen toteamus, joka ei ole edes todellinen argumentti, sitä "sivistystä" sitten? Tavallaanhan me kaikki aina omalla tavallamme julistamme itse "oikeaa totuutta".

    On ymmärrettävää, että filosofian pilkka täällä voi osua niin pahasti nilkkaan, että sitä rupeaa näitä sivistymättömyyskortteja tiedostamattaan tuolta jostain syvältä tunnekeskuksen syövereistä vetelemään esiin, mutta koetetaan olla sivistyneitä, eikös? :) Samaan halpamaisuuteen sorrun itsekin aika ajoin, mutta yritetään! Subliimisti ontologian objektiivisesta abduktiosta premissein ja aksioomin argumentoiden, vai miten tuolla alla joku runoili... Eli yritetäänkö myös pitäytyä yleiskielessä, jottei kävisi niin köpelösti, että tulee samassa lauseessa sekä kiellettyä filosofian kielikikkailuluonne että todistettua se. :)

    Toki toki, kaikkihan olemme epätäydellisiä ihmisiä. En kuitenkaan rinnastanut tiedemiehiä harhojensa vallassa oleviksi skitsofreenikoiksi, kuten aloittaja.

    Äänestä

  • Arrakis kirjoitti:

    Toki toki, kaikkihan olemme epätäydellisiä ihmisiä. En kuitenkaan rinnastanut tiedemiehiä harhojensa vallassa oleviksi skitsofreenikoiksi, kuten aloittaja.

    Ja sivistymättömäksi leimaaminenhan on sitten sivistynempää...? Kaikki täällä saarnaavat omaa totuuttaan, eikä siinä suhteessa pekkaa pahempi ole aloittajakaan.

    Äänestä

  • Cantorin joukko kirjoitti:

    Etkö sinä, Arrakis, itse juuri edellä pilkannut aloittajaa sivistymättömäksi toteamuksellasi "Kirjoituksesi on oiva todiste sivistyksesi korkeasta tasosta"? Onko tämankaltainen halpamainen toteamus, joka ei ole edes todellinen argumentti, sitä "sivistystä" sitten? Tavallaanhan me kaikki aina omalla tavallamme julistamme itse "oikeaa totuutta".

    On ymmärrettävää, että filosofian pilkka täällä voi osua niin pahasti nilkkaan, että sitä rupeaa näitä sivistymättömyyskortteja tiedostamattaan tuolta jostain syvältä tunnekeskuksen syövereistä vetelemään esiin, mutta koetetaan olla sivistyneitä, eikös? :) Samaan halpamaisuuteen sorrun itsekin aika ajoin, mutta yritetään! Subliimisti ontologian objektiivisesta abduktiosta premissein ja aksioomin argumentoiden, vai miten tuolla alla joku runoili... Eli yritetäänkö myös pitäytyä yleiskielessä, jottei kävisi niin köpelösti, että tulee samassa lauseessa sekä kiellettyä filosofian kielikikkailuluonne että todistettua se. :)

    Oikeastaan en pyrkinyt kieltämään, vaan vastasin lähinnä sarkastisesti. Mutta olet kyllä osittain oikeassa, sillä onhan sivullistenkin helpompi lukea kun käytetään vain yleiskieltä. Termeillä on vain helpompi tiivistää asiaansa.

    Äänestä

Muuten mihin sen tieteen jota ilmeisesti puolustat tulee johtaa, kun kerran filosofia ei johda mihinkään?

Äänestä
  • Tieteellä on paikkansa fyysisten, aistien kautta tietoisuuteen tulevien, kaikkeuden osatekijöiden hahmottamisessa ja selittämisessä. Sillä on paikkansa harhaluulojen poistajana. Sillä on paikkansa ihmiselämän helpottamisessa. Ihmisenä olemisen todellisuudesta se ei osaa sanoa mitään.

    Filosofia ei VÄLTTÄMÄTTÄ ja YLEENSÄ johda mihinkään, paitsi hyvin usein vain kauemmaksi siitä mikä on. Fiosofit ovat usein oppineita ja älykkäitä, hyvin harvoin viisaita. Enimmäkseen filosofia on lörpöttelyä. Simpanssilauman loputonta rupattamista.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    Tieteellä on paikkansa fyysisten, aistien kautta tietoisuuteen tulevien, kaikkeuden osatekijöiden hahmottamisessa ja selittämisessä. Sillä on paikkansa harhaluulojen poistajana. Sillä on paikkansa ihmiselämän helpottamisessa. Ihmisenä olemisen todellisuudesta se ei osaa sanoa mitään.

    Filosofia ei VÄLTTÄMÄTTÄ ja YLEENSÄ johda mihinkään, paitsi hyvin usein vain kauemmaksi siitä mikä on. Fiosofit ovat usein oppineita ja älykkäitä, hyvin harvoin viisaita. Enimmäkseen filosofia on lörpöttelyä. Simpanssilauman loputonta rupattamista.

    Väität siis että filosofit eivät ole viisaita, mutta tiedemiehet sitten muka ovat!

    No millä tavalla tiedemiehet ovat viisaita? Mitä he ovat saaneet aikaa? Mielestäni tiede ei ole saanut aikaa juuri muuta kuin luonut ihmisille tarpeita joita heillä luonnostaan ei ole. Luonnostaan ihminen pyrkii vain tulemaan onnelliseksi ja menestymään elämässään. Tiede on luonut tarpeen selittämiselle ja totuudelle. Tiede vain mutkistaa asioita, ilman luonnontiedettä en olisi tippaakaan huolissani globaaleista ympäristöongelmista, pyrkisin vain menestymään.

    Äänestä

  • Arrakis kirjoitti:

    Väität siis että filosofit eivät ole viisaita, mutta tiedemiehet sitten muka ovat!

    No millä tavalla tiedemiehet ovat viisaita? Mitä he ovat saaneet aikaa? Mielestäni tiede ei ole saanut aikaa juuri muuta kuin luonut ihmisille tarpeita joita heillä luonnostaan ei ole. Luonnostaan ihminen pyrkii vain tulemaan onnelliseksi ja menestymään elämässään. Tiede on luonut tarpeen selittämiselle ja totuudelle. Tiede vain mutkistaa asioita, ilman luonnontiedettä en olisi tippaakaan huolissani globaaleista ympäristöongelmista, pyrkisin vain menestymään.

    "Väität siis että filosofit eivät ole viisaita, mutta tiedemiehet sitten muka ovat!"

    Enpä tainnut väittää, että tiedemiehet ovat viisaita, vai väitinkö. Voitko osoittaa kohdan missä moiseen syyllistyin? Kysyn ihan sen vuoksi, että on kiintoisaa havaita, missä OMA tulkintasi minun tekstistäni tekee sinulle tepposet.

    Mieli toimii juuri noin. Se luo oman maailmansa, joka eroaa todelisuudesta, eli SIITÄ MIKÄ ON. Sinulle kävi juuri niin.
    Siitä syystä filosofia on enimmäkseen plörinää. Se ei kerro todellisuudesta mitään, vaan ainoastaan julistaa "filosofin" omia tulkintoja.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "Väität siis että filosofit eivät ole viisaita, mutta tiedemiehet sitten muka ovat!"

    Enpä tainnut väittää, että tiedemiehet ovat viisaita, vai väitinkö. Voitko osoittaa kohdan missä moiseen syyllistyin? Kysyn ihan sen vuoksi, että on kiintoisaa havaita, missä OMA tulkintasi minun tekstistäni tekee sinulle tepposet.

    Mieli toimii juuri noin. Se luo oman maailmansa, joka eroaa todelisuudesta, eli SIITÄ MIKÄ ON. Sinulle kävi juuri niin.
    Siitä syystä filosofia on enimmäkseen plörinää. Se ei kerro todellisuudesta mitään, vaan ainoastaan julistaa "filosofin" omia tulkintoja.

    No luuletko, että ihmiset noin yleensä välittävät mitään siitä mikä on ehdoton totuus?

    Et taida huomata, että ns. tieteellinen menetelmä tekee ihmisistä eräänlaisia tieteen orjia, joilla ei enään ole vapaata tahtoa. On vain sokeasti heitettävä omat aivot narikkaan ja alettava uskomaan johonkin tieteelliseen metodiin. Filosofia on ennenkaikkea omien aivojen käyttöä, ei sokeaa uskoa johonkin metodiin.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "Väität siis että filosofit eivät ole viisaita, mutta tiedemiehet sitten muka ovat!"

    Enpä tainnut väittää, että tiedemiehet ovat viisaita, vai väitinkö. Voitko osoittaa kohdan missä moiseen syyllistyin? Kysyn ihan sen vuoksi, että on kiintoisaa havaita, missä OMA tulkintasi minun tekstistäni tekee sinulle tepposet.

    Mieli toimii juuri noin. Se luo oman maailmansa, joka eroaa todelisuudesta, eli SIITÄ MIKÄ ON. Sinulle kävi juuri niin.
    Siitä syystä filosofia on enimmäkseen plörinää. Se ei kerro todellisuudesta mitään, vaan ainoastaan julistaa "filosofin" omia tulkintoja.

    Muistuttaisin myös siitä, että tälläinen lähtökohta: Tieteellinen metodi johtaa aina oikeaan todelliseen tietoon joka paljastaa meidän psykologisten harhojen taustalla olevan todellisen maailman on tavallaan ristiriidassa tieteen itsensä kanssa. Tieteen perusta on empiirisessä tutkimuksessa ja havainnoinnissa. Tietomme maailmasta perustuvat lopulta kokemukseen ja havaintoihin. Nykytiede on jollain tapaa hylkäämässä sen kokemuksen ja havainnoinnin ja nostamassa teoriat kaiken yläpuolelle, näin se lopulta lähestyy filosofian puhdasta järkeilyä.

    Äänestä

  • Arrakis kirjoitti:

    Muistuttaisin myös siitä, että tälläinen lähtökohta: Tieteellinen metodi johtaa aina oikeaan todelliseen tietoon joka paljastaa meidän psykologisten harhojen taustalla olevan todellisen maailman on tavallaan ristiriidassa tieteen itsensä kanssa. Tieteen perusta on empiirisessä tutkimuksessa ja havainnoinnissa. Tietomme maailmasta perustuvat lopulta kokemukseen ja havaintoihin. Nykytiede on jollain tapaa hylkäämässä sen kokemuksen ja havainnoinnin ja nostamassa teoriat kaiken yläpuolelle, näin se lopulta lähestyy filosofian puhdasta järkeilyä.

    Empiirisestä tutkimuksesta, havannoinnista, sitten pääsemmekin kivasti transsendentaaliseen idealismiin :) ...
    havainnot joita teemme, perustuvat aina oman mielemme muodostamiin totuuksin ja näin ollen havaitsemamme tosi onkin oikeasti jotain muuta kuin mitä aistikyky ja ymmärrys on empiiriseksi totuudeksi tulkinnut.
    Intentionaalisuus, noema, epokhe...
    puhdas transsendentaalinen minä, konkreettisen empiirisen egon vastakohtana :)
    Kant, Husserl...

    Äänestä

  • Ebba... kirjoitti:

    Empiirisestä tutkimuksesta, havannoinnista, sitten pääsemmekin kivasti transsendentaaliseen idealismiin :) ...
    havainnot joita teemme, perustuvat aina oman mielemme muodostamiin totuuksin ja näin ollen havaitsemamme tosi onkin oikeasti jotain muuta kuin mitä aistikyky ja ymmärrys on empiiriseksi totuudeksi tulkinnut.
    Intentionaalisuus, noema, epokhe...
    puhdas transsendentaalinen minä, konkreettisen empiirisen egon vastakohtana :)
    Kant, Husserl...

    korjaus :)
    ...havainnot joita teemme, perustuvat aina oman mielemme muodostamiin totuuksin ja näin ollen todellisuus/absoluuttinen totuus onkin oikeasti jotain muuta kuin mitä aistikyky ja ymmärrys on empiiriseksi totuudeksi tulkinnut...

    Äänestä

  • Ebba... kirjoitti:

    korjaus :)
    ...havainnot joita teemme, perustuvat aina oman mielemme muodostamiin totuuksin ja näin ollen todellisuus/absoluuttinen totuus onkin oikeasti jotain muuta kuin mitä aistikyky ja ymmärrys on empiiriseksi totuudeksi tulkinnut...

    Niinpä. Emme havaitse asioita tai "maailmaa", havaitsemme ainoastaan itseämme.

    Äänestä

  • Cantorin joukko kirjoitti:

    Niinpä. Emme havaitse asioita tai "maailmaa", havaitsemme ainoastaan itseämme.

    Jep ja tästä on vain askel Nietzschen yli-ihmismoraaliin jossa ihminen päättää sen mikä on moraalisesti oikein ja väärin. Eli jos toinen ihminen on menestyksesi tiellä, ei muuta kuin niskalaukaus. Ainoa mikä ehkä mahdollisesti estää on kiinnijäämisen riski. Tähänkö muuten perustui ns. kulttuuriradikaalien piirien porvarillisen elämäntavan vastustus? Nietzschen yli-ihmismoraali oli antanut työväenluokalle oikeuden varastaa toisten rahat?

    Äänestä

  • Arrakis kirjoitti:

    Jep ja tästä on vain askel Nietzschen yli-ihmismoraaliin jossa ihminen päättää sen mikä on moraalisesti oikein ja väärin. Eli jos toinen ihminen on menestyksesi tiellä, ei muuta kuin niskalaukaus. Ainoa mikä ehkä mahdollisesti estää on kiinnijäämisen riski. Tähänkö muuten perustui ns. kulttuuriradikaalien piirien porvarillisen elämäntavan vastustus? Nietzschen yli-ihmismoraali oli antanut työväenluokalle oikeuden varastaa toisten rahat?

    Nyt on tähdennettävä, että yli-ihminen ei koskaan toimisi reaktiivisesti, vastaisi väkivallalla johonkin olosuhteeseen tai olotilaan ja hyökkäisi kaunaisesti sitä vastaan. Eihän siinä edes ole mitään esteettistä, se on lähinnä vain tarkoituksenmukainen hajanainen tulkinta asettua yhtäkkiä pahan puolelle, vaikka destruktiivisuudessaan pitäisi nimenomaan pyrkiä luomaan uutta ja asettua kaiken yläpuolelle. Uudella nyt tarkoitan uusien arvojen luomista, siihen ei väkivalta itseasiassa liity millään lailla. Ikävä kyllä monet ovat syyllistyneet virhetulkintaan yli-ihmisestä ja tehneet hirmutekoja Nietzschen nimissä.

    Äänestä

  • gdgd kirjoitti:

    Nyt on tähdennettävä, että yli-ihminen ei koskaan toimisi reaktiivisesti, vastaisi väkivallalla johonkin olosuhteeseen tai olotilaan ja hyökkäisi kaunaisesti sitä vastaan. Eihän siinä edes ole mitään esteettistä, se on lähinnä vain tarkoituksenmukainen hajanainen tulkinta asettua yhtäkkiä pahan puolelle, vaikka destruktiivisuudessaan pitäisi nimenomaan pyrkiä luomaan uutta ja asettua kaiken yläpuolelle. Uudella nyt tarkoitan uusien arvojen luomista, siihen ei väkivalta itseasiassa liity millään lailla. Ikävä kyllä monet ovat syyllistyneet virhetulkintaan yli-ihmisestä ja tehneet hirmutekoja Nietzschen nimissä.

    No joo myönnän, että Nietzsche on minulle aika vieras filosofi. Hänen yli-ihmismoraalinsa jossa ihminen voi päättää mikä on oikein ja mikä väärin on kuulostanut minusta aina jokseenkin kamalalta ja tuonut jollain tapaa mieleeni Natsi-saksan ja tuhoamisleirit ja sen aikakauden Euroopassa jossa ihminen oli muuttunut hirviöksi ja ihmisen irvikuvaksi.

    Äänestä

  • Arrakis kirjoitti:

    No joo myönnän, että Nietzsche on minulle aika vieras filosofi. Hänen yli-ihmismoraalinsa jossa ihminen voi päättää mikä on oikein ja mikä väärin on kuulostanut minusta aina jokseenkin kamalalta ja tuonut jollain tapaa mieleeni Natsi-saksan ja tuhoamisleirit ja sen aikakauden Euroopassa jossa ihminen oli muuttunut hirviöksi ja ihmisen irvikuvaksi.

    Nietzschen filosofiasta...
    se on mielestäni elämisen ylistys, autenttisen ja aistimellisen, rehellisen sekä totuudellisen...se on tahtoa rehellisestä olemisesta...

    Harmillista, että kaunis voidaan niin köykäisesti muuttaa rumaksi...

    Äänestä

Hienoa abduktiivista päättelyä. Keskittymällä transsendentaaliseen maailmaan meiltä jäisi syyt toimintoihin pohtimatta. Mikä on hyödyllistä ja miksi pitäisi tavoitella hyödyllisyyttä, ovat kysymyksiä mitä filosofialla selvitellään. Olet nähtävästi selvittänyt jo ontologian salat ja saavuttanut ultimaattisen objektiivisen tilan, kun noin varmuudella tulkitset asioita harhoiksi.

Äänestä

Samaa mieltä aloittajan kanssa. Yllä gdgd juuri todistaa, miten turhaa sanakikkailua filosofia on.

Äänestä
  • "Sanakikkailullani" yritin osoittaa, että esimerkiksi arvot ovat filosofisen pohdinnan tulosta. Siitä on sitten johdettu ideologioita politiikkaankin asti, lisäksi normit ja sitä kautta lait. Tämä siitä moraalisesta osuudesta, joka sekään ei vielä ole selvää mikä oikeasti on hyvää.

    Entäs sitten ontologinen osuus? Onko sinullekin sitten itsestäänselvää, että miksi olemme olemassa? Juurikin tuo on kaikkein kysymysten äiti: miksi on olemassa mitään, ennemminkin kuin ei-mitään? Lisäksi on hyvä pohtia millä tavalla tietoa voidaan saada, ja voidaanko ylipäänsä päästä aina rationaaliseen ratkaisuun.

    Aloittajan abduktiivinen asenne on valitettavan yleinen nykyään, eli en ihmettele että monikin samaistuu tähän nihilismiin. "Ei kiinnosta, mitä väliä silläkin on." Kaikki on tavallaan itsestäänselvää sillä tavalla, että siihen ei jakseta/haluta kiinnittää huomiota. Voidaanhan sitä keskittyä vain konkreettiseen toimintaan, mutta silloin unohtuu se syy, että miksi ylipäänsä suorittaa juuri kyseistä toimintaa.

    Tässä vaiheessa voisi myös huomauttaa, että kaikenlainen ihmettely on filosofista. Filosofiaan kovasti perehtyneet haluavat viedä ihmettelyn mahdollisimman pitkälle ja siinä samassa voidaan vaikka huomata kyseenalaistaa jokin tietty asia. Mutta siis, kieltämättä tämä filosofiointi on monesti kritisoitua, koska asiaa on mietitty vain pintapuolisesti ja ei olla huomattu että kritisoidessaan tulee jo ihmetelleeksi jotain..

    Äänestä

  • No, nuo käsitteet, teoreettiset termit auttavat ennemminkin ymmärtämään pohdittavaa asiaa kuin, että olisivat sanakikkailua ;)
    No, mutta eihän se haittaa vaikka tämmöisiä mietteitä herää, jokainenhan oman ymmärryksensä mukaan on asioita kykenevä tulkitsemaan...

    Äänestä

  • gdgd kirjoitti:

    "Sanakikkailullani" yritin osoittaa, että esimerkiksi arvot ovat filosofisen pohdinnan tulosta. Siitä on sitten johdettu ideologioita politiikkaankin asti, lisäksi normit ja sitä kautta lait. Tämä siitä moraalisesta osuudesta, joka sekään ei vielä ole selvää mikä oikeasti on hyvää.

    Entäs sitten ontologinen osuus? Onko sinullekin sitten itsestäänselvää, että miksi olemme olemassa? Juurikin tuo on kaikkein kysymysten äiti: miksi on olemassa mitään, ennemminkin kuin ei-mitään? Lisäksi on hyvä pohtia millä tavalla tietoa voidaan saada, ja voidaanko ylipäänsä päästä aina rationaaliseen ratkaisuun.

    Aloittajan abduktiivinen asenne on valitettavan yleinen nykyään, eli en ihmettele että monikin samaistuu tähän nihilismiin. "Ei kiinnosta, mitä väliä silläkin on." Kaikki on tavallaan itsestäänselvää sillä tavalla, että siihen ei jakseta/haluta kiinnittää huomiota. Voidaanhan sitä keskittyä vain konkreettiseen toimintaan, mutta silloin unohtuu se syy, että miksi ylipäänsä suorittaa juuri kyseistä toimintaa.

    Tässä vaiheessa voisi myös huomauttaa, että kaikenlainen ihmettely on filosofista. Filosofiaan kovasti perehtyneet haluavat viedä ihmettelyn mahdollisimman pitkälle ja siinä samassa voidaan vaikka huomata kyseenalaistaa jokin tietty asia. Mutta siis, kieltämättä tämä filosofiointi on monesti kritisoitua, koska asiaa on mietitty vain pintapuolisesti ja ei olla huomattu että kritisoidessaan tulee jo ihmetelleeksi jotain..

    "...että esimerkiksi arvot ovat filosofisen pohdinnan tulosta. Siitä on sitten johdettu ideologioita..."

    Aivan. Juuri tuollaisia vahinkoja filosofia saa aikaan. Filosofit (nuo viisaiksi ylennetyt pölvästit) määrittelevät arvot, joista johdetaan ideologioita.

    Voitko millään ajatella niin päin, että juuri yleisesti "pyhinä" tai "loukkamattomina" pidetyt arvot ja varsinkin niistä johdetut ideologiat ovatkin ihmiskunnan suurin vitsaus, eivät siunaus?

    "...lisäksi normit..."

    Nekin vielä! Voiko ihmisen itsensä etsimisen tiellä olla SUUREMPAA estettä kuin omaksutut normit?

    "että miksi olemme olemassa? Juurikin tuo on kaikkein kysymysten äiti: miksi on olemassa mitään, ennemminkin kuin ei-mitään? "

    Joskus ehkä pääset pohdinnassasi niin pitkälle, että huomaat noiden kysymysten olevan tuhat kertaa vähemmän tärkeitä kuin kysymys: KUKA KYSYY?

    "monikin samaistuu tähän nihilismiin"

    Sanoudun nihilismistä irti vähintään yhtä jyrkästi kuin Nietzsche!

    "Tässä vaiheessa voisi myös huomauttaa, että kaikenlainen ihmettely on filosofista"

    Eikä ole.
    Jos aamulla ihmettelen, minne yöllä hukkasin kalsarini, kysymys on todennäköisesti joko dementiasta tai krapulasta, ei filosofiasta.

    Toki suurin osa "filosofeista" käytännössä etsii kalsareitaan, jotka heidän tapauksessaan ovat jo jalassa.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "...että esimerkiksi arvot ovat filosofisen pohdinnan tulosta. Siitä on sitten johdettu ideologioita..."

    Aivan. Juuri tuollaisia vahinkoja filosofia saa aikaan. Filosofit (nuo viisaiksi ylennetyt pölvästit) määrittelevät arvot, joista johdetaan ideologioita.

    Voitko millään ajatella niin päin, että juuri yleisesti "pyhinä" tai "loukkamattomina" pidetyt arvot ja varsinkin niistä johdetut ideologiat ovatkin ihmiskunnan suurin vitsaus, eivät siunaus?

    "...lisäksi normit..."

    Nekin vielä! Voiko ihmisen itsensä etsimisen tiellä olla SUUREMPAA estettä kuin omaksutut normit?

    "että miksi olemme olemassa? Juurikin tuo on kaikkein kysymysten äiti: miksi on olemassa mitään, ennemminkin kuin ei-mitään? "

    Joskus ehkä pääset pohdinnassasi niin pitkälle, että huomaat noiden kysymysten olevan tuhat kertaa vähemmän tärkeitä kuin kysymys: KUKA KYSYY?

    "monikin samaistuu tähän nihilismiin"

    Sanoudun nihilismistä irti vähintään yhtä jyrkästi kuin Nietzsche!

    "Tässä vaiheessa voisi myös huomauttaa, että kaikenlainen ihmettely on filosofista"

    Eikä ole.
    Jos aamulla ihmettelen, minne yöllä hukkasin kalsarini, kysymys on todennäköisesti joko dementiasta tai krapulasta, ei filosofiasta.

    Toki suurin osa "filosofeista" käytännössä etsii kalsareitaan, jotka heidän tapauksessaan ovat jo jalassa.

    Mielestäsi siis nykyiset arvot ovat epäkelpoja? Kerro toki oma aspektisi siitä, että miten tulisi elää, kun kerran noin moitit nykyisiä idealogeja. Onko sinulla antaa jotain uutta käsitystä elämisestä, oi valaistunut.

    "Joskus ehkä pääset pohdinnassasi niin pitkälle, että huomaat noiden kysymysten olevan tuhat kertaa vähemmän tärkeitä kuin kysymys: KUKA KYSYY?"

    Kysymys on objektiivinen, kysyjästä riippumaton. Eihän kysymys muutu kun kysyjä vaihtuu. Se tietenkin kysyy, joka haluaa saada selvyyttä asiaan.

    "Sanoudun nihilismistä irti vähintään yhtä jyrkästi kuin Nietzsche!"

    Vai niin.

    "Eikä ole.
    Jos aamulla ihmettelen, minne yöllä hukkasin kalsarini, kysymys on todennäköisesti joko dementiasta tai krapulasta, ei filosofiasta.

    Toki suurin osa "filosofeista" käytännössä etsii kalsareitaan, jotka heidän tapauksessaan ovat jo jalassa."

    Älä sekoita intuitiivista ajattelemista analyyttiseen pohtimiseen.

    Ihan vinkkinä, että kannattaa tutustua kritisoitavaan aiheeseen ennen kuin alat heittelemään omia yksinkertaisia näkökulmiasi. Äsköisessä kommentissasi jo filosofioit.

    Äänestä

  • gdgd kirjoitti:

    Mielestäsi siis nykyiset arvot ovat epäkelpoja? Kerro toki oma aspektisi siitä, että miten tulisi elää, kun kerran noin moitit nykyisiä idealogeja. Onko sinulla antaa jotain uutta käsitystä elämisestä, oi valaistunut.

    "Joskus ehkä pääset pohdinnassasi niin pitkälle, että huomaat noiden kysymysten olevan tuhat kertaa vähemmän tärkeitä kuin kysymys: KUKA KYSYY?"

    Kysymys on objektiivinen, kysyjästä riippumaton. Eihän kysymys muutu kun kysyjä vaihtuu. Se tietenkin kysyy, joka haluaa saada selvyyttä asiaan.

    "Sanoudun nihilismistä irti vähintään yhtä jyrkästi kuin Nietzsche!"

    Vai niin.

    "Eikä ole.
    Jos aamulla ihmettelen, minne yöllä hukkasin kalsarini, kysymys on todennäköisesti joko dementiasta tai krapulasta, ei filosofiasta.

    Toki suurin osa "filosofeista" käytännössä etsii kalsareitaan, jotka heidän tapauksessaan ovat jo jalassa."

    Älä sekoita intuitiivista ajattelemista analyyttiseen pohtimiseen.

    Ihan vinkkinä, että kannattaa tutustua kritisoitavaan aiheeseen ennen kuin alat heittelemään omia yksinkertaisia näkökulmiasi. Äsköisessä kommentissasi jo filosofioit.

    "Mielestäsi siis nykyiset arvot ovat epäkelpoja? "

    Arvoilla on välinearvoa (anteeksi tautofonia). Ne ohjaavat yksilöiden ja yhteisöjen käyttäytymistä yleisesti hyväksyttyyn suuntaan. Ne ovat tarpeellisia samalla tavoin kuin robottien liikkeitä määrittelevä koodi.

    Kysyt miten mielestäni pitäisi elää...

    Ihan ensin pitää löytää rohkeutta kyseenalaistaa KAIKKI valmiina annetut arvot. Samalla kaikki ideologiat täytyy EHDOTTOMASTI hylätä. Yksikään niistä (vielä vähemmän uskonnoista) ei sisällä riittävästi olemisen väljyyden vaatimaa tilaa. Ne estävät läsnäolollaan oivalluksen synnyn.

    Kun on kyseenalaistanut arvot, hylännyt ideologiat, varmuudet, uskonnot ja muut valmiit ajatusrakennelmat, mieleen tulee avaruutta oman olemisen oivaltamista varten. Jos oivallus syntyy, sen jälkeen sellainen mieli luo omat arvonsa ja oman järjestyksensä. Se järjestys ei ole enää ulkoa päin synnytettyä. Sellainen mieli on loputtoman "elastinen". Vasta silloin on mahdollisuutta elää vapaana. Vasta silloin.

    "Älä sekoita intuitiivista ajattelemista analyyttiseen pohtimiseen."

    Pyydän anteeksi heittoani, mutta et tehnyt selväksi, että tarkoitit ihmettelyllä analyyttistä pohtimista.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "Mielestäsi siis nykyiset arvot ovat epäkelpoja? "

    Arvoilla on välinearvoa (anteeksi tautofonia). Ne ohjaavat yksilöiden ja yhteisöjen käyttäytymistä yleisesti hyväksyttyyn suuntaan. Ne ovat tarpeellisia samalla tavoin kuin robottien liikkeitä määrittelevä koodi.

    Kysyt miten mielestäni pitäisi elää...

    Ihan ensin pitää löytää rohkeutta kyseenalaistaa KAIKKI valmiina annetut arvot. Samalla kaikki ideologiat täytyy EHDOTTOMASTI hylätä. Yksikään niistä (vielä vähemmän uskonnoista) ei sisällä riittävästi olemisen väljyyden vaatimaa tilaa. Ne estävät läsnäolollaan oivalluksen synnyn.

    Kun on kyseenalaistanut arvot, hylännyt ideologiat, varmuudet, uskonnot ja muut valmiit ajatusrakennelmat, mieleen tulee avaruutta oman olemisen oivaltamista varten. Jos oivallus syntyy, sen jälkeen sellainen mieli luo omat arvonsa ja oman järjestyksensä. Se järjestys ei ole enää ulkoa päin synnytettyä. Sellainen mieli on loputtoman "elastinen". Vasta silloin on mahdollisuutta elää vapaana. Vasta silloin.

    "Älä sekoita intuitiivista ajattelemista analyyttiseen pohtimiseen."

    Pyydän anteeksi heittoani, mutta et tehnyt selväksi, että tarkoitit ihmettelyllä analyyttistä pohtimista.

    Mielenkiintoinen näkemys, varsinkin siltä osalta että arvot olisivat valmiiksi annettuja. Yleensä ajatellaan, että arvot ovat olemassa subjektiivisesti, objektiivisesti tai luonnollisina ominaisuuksina. Nyt onkin tärkeää kysyä, että millä tavalla ne annetut arvot ovat tulleet julki ja millä tavalla ne ylipäätänsä ovatkaan olemassa. Sillä voinhan kokea arvojen olevan olemassa vain yksilöllisesti omassa subjektiivisessa mielessäni. Voidaan myös ajatella, että arvoihin päädytään rationaalisella ajattelulla. Vaihtoehtona on myös se, että arvoja ei tarvitse hakea tai miettiä, koska ne olisivat jo osa yksilöä.

    Nimittäin itse voin kokea samaistuvani tiettyihin arvoihin tai pitää niitä rationaalisena tuloksena pitkällisen pohdinnan seurauksena. Sinun kantasi keinahtaa vähän subjektiivisuuden puolelle, sillä nähtävästi koet arvojen olevan vain oman pohdinnan tulos. Mutta kuitenkin itse koen löytäväni ne minua koskevat arvot, ne eivät ole täten valmiiksi annettuja. Eihän ideologejakaan/ajatusmalleja tuputeta, että ne pitäisi ehdottomasti hyväksyä, konkreettisimmin tämä näkyy politiikassa, jossa voi itse tukea hyväksi näkemäänsä ajatusta.

    Ajattelutavastasi tulee väkisinkin mieleen Nietzsche, johon oletkin jo viitannut. Nietzschehän harjoitti aktiivista nihilismiä, eli niin ikään kiistetään kaikki arvot ja ei uskota mihinkään. Mitä luultavimmin itsekin tuet tätä näkemystä. Minusta on mielenkiintoista tässä se, että tämä kaiken kiistäminen voidaan määritellä yhdeksi ideologiaksi, koska siinähän toimitaan tietyn ajattelumallin mukaan.

    Äänestä

Helpoin tapa erottaa (ainakin toiseen suuntaan) mielenvikainen terveestä, on kysyä, kykeneekö ao henkilö huolehtimaan itsestään ja jopa lähimmäisistään, esim selviytyy ja pärjää työelämässä. Jos kyllä, niin hän ei ole oleellisesti mielenvikainen! Ei ole oleellista minkälaisia esim usonnollisia näkemyksiä hänellä on.

Äänestä

Ehdottomuus ja kielipelit ovat typeryyttä, mutta ajattelu ei ! Päätit sitten ruveta fundamentalismin kannattajaksi sekä ainoan oikean totuuden julistajaksi ;) Et sit kuitenkaan hokannut, että filosofit...Aristoteles, Platon, Fichte, Schelling ja Hegel, Husser, Wittgenstein, Heidegger, Kant, Arthur Schopenhauer ja Friedrich Nietzsche...
ovat tuota vaikeaa transsendentaalista idealismia pikkaisen jo ehtineet funtsia hihhihhii ;)

Äänestä
  • Olen samaa mieltä, varsinkin tuon ehdottomuuden kanssa. Dogmaattisena henkilönä maailma nähdään vain kaksipuolisena: jokin asia on tai ei ole totta. Silloin vain ajaudutaan nojaamaan tiettyyn arvoon osaamatta kyseenalaistaa omaa maailmankuvaansa. Tämä on tietämyksen kaikkein naiivein tapa käsitellä asioita, koska kaikkihan on lopulta vain induktiivisesti pääteltyä. Tällä siis viittaan fallibilismiin ja epäilen, että aloittaja on edes miettinyt tiedettäviä totuuksia.

    Äänestä

  • gdgd kirjoitti:

    Olen samaa mieltä, varsinkin tuon ehdottomuuden kanssa. Dogmaattisena henkilönä maailma nähdään vain kaksipuolisena: jokin asia on tai ei ole totta. Silloin vain ajaudutaan nojaamaan tiettyyn arvoon osaamatta kyseenalaistaa omaa maailmankuvaansa. Tämä on tietämyksen kaikkein naiivein tapa käsitellä asioita, koska kaikkihan on lopulta vain induktiivisesti pääteltyä. Tällä siis viittaan fallibilismiin ja epäilen, että aloittaja on edes miettinyt tiedettäviä totuuksia.

    "Dogmaattisena henkilönä maailma nähdään vain kaksipuolisena: jokin asia on tai ei ole totta."

    Nappiin. Luovu siis dogmaattisuudestasi filosofian, ideologioiden, uskontojen ja muiden ajatusrakennelmien suhteen - ja löydät sinne, missä vapaat ovat - ei-"tietämisen" maahan.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "Dogmaattisena henkilönä maailma nähdään vain kaksipuolisena: jokin asia on tai ei ole totta."

    Nappiin. Luovu siis dogmaattisuudestasi filosofian, ideologioiden, uskontojen ja muiden ajatusrakennelmien suhteen - ja löydät sinne, missä vapaat ovat - ei-"tietämisen" maahan.

    Voin kertoa, että olen dogmaattisten asenteiden syvä vastustaja. Normaalisti myös kyseenalaistan myös sinun näkemyksesi tavasta elää. Yrität olla vapaa pyrkiessäsi rajoittavista asioista eroon, mutta juuri tuo toiminta rajoittaa kausaalisesti myöhempiä tapahtumia. Ellet sitten osaa hetkittäin pohtia ekvivalentisti vaihtoehtoja ja tunnistaa mielen toimintaa tilanteissa.

    Äänestä

  • gdgd kirjoitti:

    Voin kertoa, että olen dogmaattisten asenteiden syvä vastustaja. Normaalisti myös kyseenalaistan myös sinun näkemyksesi tavasta elää. Yrität olla vapaa pyrkiessäsi rajoittavista asioista eroon, mutta juuri tuo toiminta rajoittaa kausaalisesti myöhempiä tapahtumia. Ellet sitten osaa hetkittäin pohtia ekvivalentisti vaihtoehtoja ja tunnistaa mielen toimintaa tilanteissa.

    "Ellet sitten osaa hetkittäin pohtia ekvivalentisti vaihtoehtoja ja tunnistaa mielen toimintaa tilanteissa. "

    Ei mielen toiminnan vaihtoehtoja tarvitse pohtia, riittää kun "näkee" mielen toiminnan juuri NYT. Tässä olevassa hetkessä. Nyt on aina, muuta ei ole. Kun tarkkailet mielen toimintaa puuttumatta siihen, tulkitsematta, tuomitsematta tai arvostelematta sitä, se riittää. Kun tarkkailet, et osallistu, mieli ei pidä sinua enää vankina. Normaalisti juuri oma mieli vangitsee ihmisen. Ihmiset samastuvat oman mielensä sisältöön, oli se millainen tahansa - se on kaiken pahan alku ja juuri.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "Ellet sitten osaa hetkittäin pohtia ekvivalentisti vaihtoehtoja ja tunnistaa mielen toimintaa tilanteissa. "

    Ei mielen toiminnan vaihtoehtoja tarvitse pohtia, riittää kun "näkee" mielen toiminnan juuri NYT. Tässä olevassa hetkessä. Nyt on aina, muuta ei ole. Kun tarkkailet mielen toimintaa puuttumatta siihen, tulkitsematta, tuomitsematta tai arvostelematta sitä, se riittää. Kun tarkkailet, et osallistu, mieli ei pidä sinua enää vankina. Normaalisti juuri oma mieli vangitsee ihmisen. Ihmiset samastuvat oman mielensä sisältöön, oli se millainen tahansa - se on kaiken pahan alku ja juuri.

    Tuota juuri tarkoitinkin hetkittäisellä pohdinnalla. Tästä olen samaa mieltä, eli valintatilanteessa voidaan vaikuttaa tiedostamalla valinnan hetki ja tästä seuraa vapaus, eikä toiminta sido mieltä niin suuresti silloin.

    Äänestä

  • Oikea vastaus kirjoitti:

    "Ellet sitten osaa hetkittäin pohtia ekvivalentisti vaihtoehtoja ja tunnistaa mielen toimintaa tilanteissa. "

    Ei mielen toiminnan vaihtoehtoja tarvitse pohtia, riittää kun "näkee" mielen toiminnan juuri NYT. Tässä olevassa hetkessä. Nyt on aina, muuta ei ole. Kun tarkkailet mielen toimintaa puuttumatta siihen, tulkitsematta, tuomitsematta tai arvostelematta sitä, se riittää. Kun tarkkailet, et osallistu, mieli ei pidä sinua enää vankina. Normaalisti juuri oma mieli vangitsee ihmisen. Ihmiset samastuvat oman mielensä sisältöön, oli se millainen tahansa - se on kaiken pahan alku ja juuri.

    Kun on kyseenalaistanut arvot, hylännyt ideologiat, varmuudet, uskonnot ja muut valmiit ajatusrakennelmat, mieleen tulee avaruutta oman olemisen oivaltamista varten. Jos oivallus syntyy, sen jälkeen sellainen mieli luo omat arvonsa ja oman järjestyksensä. Se järjestys ei ole enää ulkoa päin synnytettyä. Sellainen mieli on loputtoman "elastinen". Vasta silloin on mahdollisuutta elää vapaana. Vasta silloin.

    Kiitos tästä, ilmaisit kaiken mitä tarvitsee, olen kanssasi samaa mieltä.

    Äänestä

  • Ebba... kirjoitti:

    Kun on kyseenalaistanut arvot, hylännyt ideologiat, varmuudet, uskonnot ja muut valmiit ajatusrakennelmat, mieleen tulee avaruutta oman olemisen oivaltamista varten. Jos oivallus syntyy, sen jälkeen sellainen mieli luo omat arvonsa ja oman järjestyksensä. Se järjestys ei ole enää ulkoa päin synnytettyä. Sellainen mieli on loputtoman "elastinen". Vasta silloin on mahdollisuutta elää vapaana. Vasta silloin.

    Kiitos tästä, ilmaisit kaiken mitä tarvitsee, olen kanssasi samaa mieltä.

    Arvostan kuitenkin ajattelua sekä filosofeja, mielestäni asioiden kyseenalaistaminen, kysyminen, pohtiminen on merkityksellistä elämässä.

    Äänestä

Arthur Schopenhauer on kirjoittanut itsenäisen ajattelun tärkeydestä (apinoimisen sijaan) teoksessa "Parerga und Paralipomena II" otsikolla "Selbstdenken". Se löytyy myös englanninkielisenä "On thinking for yourself". Ajatukset mukailevat melkolailla nimimerkin "Oikea Vastaus" alkukirjoitusta.
Tosin aivan kuten Nietzsche sai vaikutteita Schopenhauerilta, myös Schopi omaksui vaikutteita idän uskonnoista.
Mahtaako Arthurkin sitten kuulua pellejen joukkoon? Omasta mielestäni hänen filosofiansa on puhdasta itsenäistä ajattelua.

Äänestä
  • Aivan varmasti kuuluu. Kaikki filosofia on omaksuttu jonkin pohjalta, ja tähän kuuluu myös arvojen kyseenalaistava filosofia, sillä miten muuten voidaan kyseenalaistaa ellei arvoja ole jo luotu ja omaksuttu. Ihminen on kulttuurieläin, eli on kehittynyt ryhmissä, joissa erityyppiset asenteet on sitten omaksuttu kuten myös arvot. Näin ajatellen aidosti itsenäisesti ajattelevaa ihmistä ei ole kuin täysin eristyksissä eläneellä. Määritelmäsi "pelleistä" siis kohdistuu kaikkiin ihmisiin jotka ovat koskaan olleet sosiaalisessa kontaktissa toisen kanssa.

    Äänestä

Tämä nyt oli kyllä varmasti provokaatiota. Toisaalta mitätöit esipuhujan väitteet p4skaksi.

Äänestä
  • Huomioin vain sen ristiriidan, eli kun kerran kyseinen ajatus on saatu aikaa vain filosofian avulla, niin mikä tolkku on alkaa kritisoimaan sitä? Eihän hänen ideologiassaan edes ole tätä tarkoitusta, vaan tarkoituksenahan on vain hylätä kaikki arvot ja asenteet eikä tuomita niitä. Minun mielestäni tässä on siis tapahtunut tulkinnallinen virhe.

    Äänestä

Anteeksi,olen 14-vuotias miespuolinen henkilö.Olen ollut jo pari vuotta,aikana jona olen ollut tällain...enemmän älyn kuin empaattisen luonteeni armoilla,kiinnostunut siitä,mikä on todellinen järki tällaisessa käyttäytymisessä(ajattelussa eritooteeen....)?Onko logiikkana vain olla sellainen,jonka jokainen ymmärtää eli teidän kutsumanne "sivistynyt" henkilö tjms.,joka on jotenkin inhimmillinen eli idiotos.Siis idiootilla voin itsekin suoranaisesti viitata käytännössä siten,että jos saa liikaa ässiä(aivot päähän matemaattisloogisin äö:n yli 100),on inhimmillinen eli psykologinen henkilö?Ellen ole ihan ymmärtänyt tällain...tuntemuksellani väärin,että filosofia todella merkitsee viisauden rakastamista,eikä suinkaan itse sosiologista massaa jne.? noh.... huoh :DDD

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Oikea vastaus kirjoitti:

Uskovaisten ja skitsofreenikkojen ainoa ero on harhojen sisällössä. Sama koskee suurta osaa filosofeista. Hekin toistavat papukaijoina houruja, joita heitä aiemmat "filosofit" ovat hourailleet. Fisofit laativat teorioita TOISTENSA teorioista ja sanojen merkityksistä ja merkitysten vivahde-eroista. Sellainen on ainoastaan älyllistä noppologiaa, ei sen kummempaa. Se ei johda mihinkään. Juuri yksikään ihminen ei ole tullut autetuksi filofisen merkityskikkailun avulla. No, Nietzsche on ehkä harvoja totuutta edes hieman oivaltaneita poikkeuksia filosofeiksi ylennettyjen pölvästien joukossa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu