Osaako joku kertoa, mitkä syyt saavat ihmispolon pyrkimään aina täydellisyyteen ja muiden yläpuolelle? Ihmetykseni kohteena vuosia ollut mies pyrkii olemaan täydellinen kaikessa. Hän on erittäin etevä työssään, mutta kadehtii, vähättelee ja järjestää vaikeuksiin niitä, jotka eivät suostu hänen alentuvaan ohjaukseensa. Hän johtaa muita harhaan ja valehteleekin tarpeen vaatiessa. Uusille työntekijöille hän esiintyy hurmaavan miellyttävänä opettajana. Esimiesten kanssa hän on taitava kaveeraamaan, ja on näin hankkinutkin ns. näkymätöntä valtaa, palkankorotuksia, saanut mieleisensä projektit. Hän vaihtelee salasanoja yhteiskäytössä oleviin laitteisiin, lukitsee toisten työasemia, ymv. Tietenkin hän lennähtää sopivasti paikalle selvittämään luomaansa ongelmaan. Hän esittää neroa, joka tietää, mitä pitää tehdä... Jos kysytään motiivia moiselle toiminnalle, miekkonen esittää täysin viatonta ja kertoo, että hänhän teki ystävällisen palveluksen. Ilveily on niin lapsellista, ettei siitä nykyään kukaan edes jaksa huomauttaa, eikä hän sitä edes kestäisi. Jäädessään kiinni pikkuvirheestä, tyyppi alkaa naama punaisena paasata, ettei ollut hänen mokansa.
Tyyppi on rasittava, mutta toisaalta häntä käy sääliksi. Työ on hänen koko elämänsä. Ystäviä tai ystävätärtä ei ole, vain pari "tasokasta" harrastusta. Tiedän, että häntä on aikoinaan kiusattu koulussa. Voiko ylenmääräinen päteminen olla kompensaatiota käsittelemättömille traumoille? Vai onko narsistinen isottelu olemattoman yksityiselämän syy tai seuraus? Näitä samalla tavoin oirehtivia tyyppejähän tuntuu löytyvän nykyisin jokaiselta työpaikalta. Systeemi nähtävästi tuottaa heitä.
Tyyppi on rasittava, mutta toisaalta häntä käy sääliksi. Työ on hänen koko elämänsä. Ystäviä tai ystävätärtä ei ole, vain pari "tasokasta" harrastusta. Tiedän, että häntä on aikoinaan kiusattu koulussa. Voiko ylenmääräinen päteminen olla kompensaatiota käsittelemättömille traumoille? Vai onko narsistinen isottelu olemattoman yksityiselämän syy tai seuraus? Näitä samalla tavoin oirehtivia tyyppejähän tuntuu löytyvän nykyisin jokaiselta työpaikalta. Systeemi nähtävästi tuottaa heitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
psykologiassa tuota ilmiötä nimitetään narsistiseksi häiriöksi kuten kuvasitkin tai osaltaan vaativaksi persoonaksi, jolle on ominaista vain täydellisyys johon vain ITSE voi parhaimmillaan yltää.
Itsetunnon vaikea haavoittuvuus pukeutuu täydellisyyden tavoittelun valepukuun. Tämä on yhteisössä todella vaikea ongelma, johon ei tahdo löytyä positiivisia ratkaisuja. Nimittäin nämä ihmiset hakeutuvat tehtäviin jossa voi saada valtaa toisiin ihmisiin ja heillä on kohta oma hovinsa hännystelijöineen. Politiikassa tästä on surullisia esimerkkejä.
Ne tulevat kotoa.
Ja tämä viesti EI ole herjaa.
Luulen, että he kaipaavat samanlaisia ihmisiä ympärilleen muuallakin kuin minkälaisia kotona on. Arvostavia, jopa hämmentyneenä ihailevia. Ja, niin, ehkä myös kateellisia, kaunaisia...
Kyllä tässä paljon on nielty, mutta tosiaankin vuosien mittaan kauna ja kateus ovat kasvaneet! Varmaan liki kaikki kuviteltavissa olevat negatiiviset tunnot on käyty läpi useaan kertaan.