Minuapa rassaa hervottomasti sellainen asia että mies ei ole koskaan valmis jakamaan omastaan, mutta on kyllä hyvin valmis ottamaan minun omaani.
Esim ärsyttävintä on se, että jos olen vienyt hänen luokseen itselleni ruokaa, siideriä, makeisia jne niin yleensä ne on syöty ja juotu ennen kun menen seuraavan kerran käymään. Jos vaikka ostan sinne itselleni muutaman siiderin, jotka ajattelen nauttivani sitten kun olen luonaan yötä niin ei huolta, ei tarvitse juoda sillä ne on hävinnyt jääkaapista. Samoin esimerkiksi ruuassa, tuon vaikka jonkin paketin jotain hyvää mitä olen ajatellut että syödään vaikka yhdessä. Sitten kun aletaan viikon päästä vaikkapa katsomaan leffaa niin huomaan että paketti on hävinnyt tai vähintään syöty puoliksi.
Mies ei ole koskaan halunnut tarjota minulle vaikkapa illallista tai yhtään mitään. Jos hän on ostanut jotkut ruoka-aineet, joista minä teen meille ruuan niin hän vaatii minulta ostoksista puolet hinnasta pankkitililleen. Eikä toki ole maksamassa minun tuomista ruuista mitään, syö kuin omiaan. Mutta kavereilleen jne on kyllä valmis baarissa tarjoamaan juotavia jne.
Onpa hän joskus minun ostamastani herkkupaketista syönyt puolet, sitten kun itse olen ottanut ensin yhden on mies katsonut pahasti. Kun olen sitten ottanut toisen niin hän avaa suunsa ja sanoo "ai sä syöt oikein 2". Sanoin takaisin että "Kyllä, minun ostamiahan nämä ovat. Ja muuten aika hyviä. Sinullekin on maistunut näitä jo kymmenen". Murhaavia katseita...
Ei tämä minua normaalisti rassaisi, mutta kun olen kaiken lisäksi erittäin pienituloinen ja maksan näkemisestämme aina bussilipun hinnankin sillä emme näe muualla kuin hänen luonaan. Ei minua haittaisi tämmöiset jutut jos mies joskus vuorostaan tulisi hieman vastaan. Olen jo ottanut taktiikakseni viedä sinne juomia, ruokia, herkkuja joista mies ei pidä niin saan sitten itsekin syödä niitä... Mutta kyllä se rassaa... Joka kerta kun mietin vieväni sinne jotain niin katselen hintalappuja että jos en saakaan syödä sitä itse, niin ei tule kalliiksi...
Esim ärsyttävintä on se, että jos olen vienyt hänen luokseen itselleni ruokaa, siideriä, makeisia jne niin yleensä ne on syöty ja juotu ennen kun menen seuraavan kerran käymään. Jos vaikka ostan sinne itselleni muutaman siiderin, jotka ajattelen nauttivani sitten kun olen luonaan yötä niin ei huolta, ei tarvitse juoda sillä ne on hävinnyt jääkaapista. Samoin esimerkiksi ruuassa, tuon vaikka jonkin paketin jotain hyvää mitä olen ajatellut että syödään vaikka yhdessä. Sitten kun aletaan viikon päästä vaikkapa katsomaan leffaa niin huomaan että paketti on hävinnyt tai vähintään syöty puoliksi.
Mies ei ole koskaan halunnut tarjota minulle vaikkapa illallista tai yhtään mitään. Jos hän on ostanut jotkut ruoka-aineet, joista minä teen meille ruuan niin hän vaatii minulta ostoksista puolet hinnasta pankkitililleen. Eikä toki ole maksamassa minun tuomista ruuista mitään, syö kuin omiaan. Mutta kavereilleen jne on kyllä valmis baarissa tarjoamaan juotavia jne.
Onpa hän joskus minun ostamastani herkkupaketista syönyt puolet, sitten kun itse olen ottanut ensin yhden on mies katsonut pahasti. Kun olen sitten ottanut toisen niin hän avaa suunsa ja sanoo "ai sä syöt oikein 2". Sanoin takaisin että "Kyllä, minun ostamiahan nämä ovat. Ja muuten aika hyviä. Sinullekin on maistunut näitä jo kymmenen". Murhaavia katseita...
Ei tämä minua normaalisti rassaisi, mutta kun olen kaiken lisäksi erittäin pienituloinen ja maksan näkemisestämme aina bussilipun hinnankin sillä emme näe muualla kuin hänen luonaan. Ei minua haittaisi tämmöiset jutut jos mies joskus vuorostaan tulisi hieman vastaan. Olen jo ottanut taktiikakseni viedä sinne juomia, ruokia, herkkuja joista mies ei pidä niin saan sitten itsekin syödä niitä... Mutta kyllä se rassaa... Joka kerta kun mietin vieväni sinne jotain niin katselen hintalappuja että jos en saakaan syödä sitä itse, niin ei tule kalliiksi...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei kukaan viikkoa ruokia säilytä kaapeissaan. Mikset osta ruokaa ja siideria just silloin vähän ennen kun menet käymään ja sit nautit siellä. Tottakai miehes syö sun ILMAISET ruuat jotka kannat sille kaappiin. Ja älä vaan maksa sille tilille mitään rahaa jos kerran olet tuonut sille ruokaa ja se on syönyt ne ja se sitten ostaa mut niistä ei tarvii maksaa todellakaan. Se vie sua kuin pässiä narussa ja sun pitää alkaa vaatimaan tasa-arvoa. sun pitää olla myös tiukempi! Se siis käyttää sua hyväksi ja sun ystävällisyyttään. Voisit myös erota siitä ja ottaa parempi mies.
Tuntuis olevan aika lapsellinen jannu kyseessä. Äiti on kantanut pienestä asti ruoat naaman eteen. Turha kai sun on odottaa mitään jouluksikaan.
Anna hyvä lahja: ota ero.
Kuulostaapa tutulta..
Onko ihan aikuinen mies kyseessä, 40?
Heivaa moinen sniidu, voin kertoa että käytös vain pahenee ajan mittaan.
Siis miksi et veloita miestä sen syömisistä ja juomisista, kuten mies veloittaa sinua? Miksi tapaatte vain miehen luona?
Ei tuo ihan terveeltä suhteelta kuulosta.
Meidän ratkaisumme samaan ongelmaan.
Kuunneltuani muutaman kerran moitteita kehoitin kumppaniani täyttämään jääkaapin haluamillaan tarvikkeilla.
Minun laskuuni.
En jukopliuta ryhdy erittelemään mitä saan syödä, mitä en!!!
Olen kyllä huomauttanut, ja kovaa ääneen, että onpas ruuat kadonnut jääkaapista. Eipä minulla olisikaan ollut nälkä ja maksoivat vain 10euroa. Mutta ei se tehoa. Ei mitään vaikutusta. Olen jopa kirjoittanut joskus ruokiin oman nimeni, mutta ei sekään mitään estä. Ensinnäkin voin tunnustaa että olen melko rahaton, joten ei tunnu kivalta kun viimeisillä roposilla on ostanut ruokaa ja sitten toinen vain syö ne eikä edes pahoittele eikä tee sitä vahingossa vaan ihan tahallaan.
Ymmärrän että voi kuulostaa oudolta että vien sinne ruokaa valmiiksi, mutta kun kuljen linja-autolla niin joudun kävelemään aika pitkän matkan marketilta hänen asunnolleen tai sitten vastaavasti omalta asunnoltani marketille, jotta pääsen sieltä sitten linja-autoon. Joten en viitsi joka kerta kävellä kyseisiä matkoja, jos voin vaikka vain joka toinen kerta sen välttää sillä että vien ruokaa valmiiksi sinne että saisin pitkän päivän jälkee syödäkin jotain. Kun kuitenkin yksi reitti menee melkein oveltani hänen ovelleen, kaupassa käynti vain aiheuttaa mutkaa matkaan.
Tapaamme miehen luona siksi, että hän on liian laiska hyppäämään uuteen autoonsa ja ajamaan minun luokseni. Ja hän töiden jälkeen nukkuu kaiket päivät, ja yleensä kun menen sinne niin hän on ollut nukkumassa. Olemme seurustelleen 3 vuotta ja mies on käynyt minun luonani noin 5 kertaa. Eli jos minä en vaivaudu niin emme näkisi koskaan ja saisin siitä sitten syyt niskoilleni koko hänen suvultaan. Ja kyllä, äitinsä on passannut pojan täysin piloille.
Otan osaa. Minä en katselisi tuollaista miestä kovi kauaa, saati sitten kolmea vuotta! Kuulostaa varsin uusavuttomalta vässykältä. Mamman kultapoju, joka ei varmaan äitinsä mielestä tee koskaan mitään väärin.
Sinä uhraat aivan liian paljon aikaa, energiaa, ja rahaa suhteenne vuoksi, verrattuna tuon miehenkuvatuksen antamaan panokseen. Parisuhteen kuitenkin kuuluisi olla suunnilleen tasapuolista.
Sinähän sen jo itsekin sanoit: jos sinä et vaivautuisi, ette näkisi koskaan. Olisi pitänyt jo vuosia sitten hälytyskellot soida??
Miestä ei kiinnosta tarpeeksi, tai sitten se on vaan kertakaikkiaan omituinen vässykkä. Oli kumpi tahansa, minä olisin häipynyt jo kauan sitten.
Ja miehen suvusta ei tarvitse piitata (eron sattuessa siis), eivät ne sinun sukulaisiasi ole. Turhaa mietit, että mitä sukulaiset sinusta ajattelevat.
Etsi oikea MIES tuon vässykän tilalle, semmoinen mies, jota äitinsä ei ole pitänyt vauvanaan nykypäivään asti.
3 vuotta. Sulla siis ei ole mitään arvostusta itseäsi kohtaan, on surkea itsetunto ja pidät laiskaa pummiakin sopivana vaihtoehtona. Mahtaa se olla hyvä sängyssä! Ihanaa, että jotkut on niin kilttejä tyttöjä että uhrautuu, ettei nuo luuserimiehet tuota pettymystä muille.
3 vuotta. Ei sulla järkikään päätä pakota? Meinasitko kauankin jatkaa? Ei se äiti ole yksin enää sitä poikaa pilalle passannut, näytät sinä osallistuvan siihen vuodesta toiseen. Mitä sillä miehellä on? Iso? En voi käsittää, se ei käy luonasi, syö ruokasi, on täysi pummi ja muutenkin vaikuttaa siltä että parempia löytyy kun astuu ovesta ulos.
Miksi valitat? Sinä olet valinnut tuon tilanteen jo 3 vuotta. Et katso siis muuta ansaitsevasi. Katsot että parempi tuokin, kun olla yksin, nyyh, nyyh, ajatella, jos ei miestä olisi, edes pummia, niin kuka sinäkin olisit. Nyyh. Et kukaan. Sillä mikä tahansa mies on parempi, kun ei ketään. Joten mitä tässä pitäisi sanoa? Etkö tajua jo, että EI mene viestisi ja vinkkisi perille, ei muutu mies ja ei, asiat eivät nyt jotenkin maagisesti muutu sellaisiksi kun sinä unelmissasi ja saduissa toivot. Että ne nyt on näin ja sinä siedät sitä vuodesta toiseen. Miksi vaivaudut enää edes asiasta valittamaan? Ei tämä nyt mitään uutta sinulle ole.
Jos sinä et vaivaudu, ette näkisi koskaan... Niin ja mitä sitten?
Mitä hän on? Kiltti, ihana, huomioiva, hyvä pano, intohimoinen joka vie sut taivaisiin, että siitä jo kannattaa vähän ruokaa kantaa? Antaa aikaa, juttelee, on älykäs, turvaa sun tulevaisuuden tai kannustaa sua elämässä eteenpäin? Vai onko hän muuten vaan niin mukava, mitä ihmettä sä siltä saat?
Lopeta valittaminen, itse tiedät.
vässykältä se tuollainen nainenkin kuulostaa.
"Tapaamme miehen luona siksi, että hän on liian laiska hyppäämään uuteen autoonsa ja ajamaan minun luokseni. Ja hän töiden jälkeen nukkuu kaiket päivät, ja yleensä kun menen sinne niin hän on ollut nukkumassa. Olemme seurustelleen 3 vuotta ja mies on käynyt minun luonani noin 5 kertaa."
Voi hyvät hyssykät! Mitä ihmettä teet tuollaisessa liitossa. Ajattele vähän itseäsi ja lähde kiitämään. KUKA TAHANSA on parempi kuin nykyinen kumppanisi!
Kysymys kuuluu: miksi raahaat sinne mitään, edes itseäsi? Siis ei haittaisi muuten... Kyllä mua haittaisi, jos mä olisin suurituloinen ja mua käytettäisiin hyväksi. Kyllä mua haittaisi, jos mulla olisi lapsellinen ja itsekeskeinen poikaystävä, jolle ihan perusasiat pitäisi selittää, riippumatta rahasta. Kyllä mua häiritsisi, jos mä joutuisin taktikoimaan poikaystäväni luona käydessäni tai tarjoamaan jatkuvasti saamatta mitään takaisin. Vaikka ei olisi rahaakaan. Sä olet sille lypsylehmä ja miksi et olisi? Kannat sinne herkkuja ja ruokaa, maksat itse kaiken, maksat hälle takaisin ja annat seksiä. Siivoatsä siellä myös? Ihme jos et. Mikäs siinä, kiva äitihahmo, johon voi yhdistää pimpin saannin.
Luuletko sä todella että jos sä olisit rikas, sä katselisit kovin kauaa mitään hyötyä etsivää pummia? Et olisi rikas kovin kauaa, niitä meinaan riittää. Mutta tuntuu olevan enemmän köyhien ongelma tuo itsetunnon puute, vaikkei sillä pitäisi olla mitään tekemistä rahan kanssa.
Joopa joo, itse itsellesi valitset kuule ja hei: Liian iltin tytön roolista ei palkita. Mieti vähän. Haluatko sä miehen vai hoivattavan? Seurusteletko sä miehen vai oman poikasi kanssa? Nonnii, olette nuoria, päästä irti ja anna sen kasvaa. Ja hei, "ei mua haittaisi tämmöiset jutut..." kyllä kuule jotkut jutut saa haitata. Kuten yltiöitsekeskeisyys, toisen hyväksikäyttö, ja pummiminen. Vinkkinä vaan, että jos törmäät johonkin, joka nimittelee, haukkuu ja alistaa, nekin saa haitata. Jos jatkuvasti on paha mieli, joutuu laskelmoimaan ja taktikoimaan, sekin saa haitata. Ketä tahansa ei tarvitse huolia.
Oliskohan tässä käynyt klassisesti, että kun suhteen suurin intohimovaihe on laantunut, niin alat nähdä miehen realistisemmassa valossa? Miehesihän on selvästi itsekäs ääliö, joka ei osaa ajatella ollenkaan asiaa sinun näkökulmastasi. Tyypillisesti narsistisia piirteitä tulee ihmiseen, jota äiti palvoo niin paljon, että lapsi oikeasti oppii kuvittelemaan, että hän on parempi kuin muut ihmiset ja häntä pitääkin palvoa. Ei tuollaista voi muuttaa millään keinoa paremmaksi ihmiseksi.
Luulen, että olet aikanaan rakastunut siihen, millainen mies voisi olla, jos hän vähän tsemppaisi. Nyt kun tajuat, että mies ei muuksi muutu, vaikka kuinka häntä rakastaisit, niin alat tajuta, että olet onneton, kun mies ei haluakaan muuttua. Moni rakkautta janoava nainen rakastuu lähinnä rakastumisen tunteeseen, koska on niin ihanaa, kun on joku. Valitettavasti vain sinun tapauksessasi tämä rakastumisen kohde ei ole sinun tasoasi, vaan ansaitset paljon parempaa.
Juttele kunnolla miehen kanssa ja vaadi häneltä muutoksia, jotta voitte jatkaa suhdettanne. Älä missään nimessä hommaa lapsia hänen kanssaan, koska joutuisit sen jälkeen hoitamaan lapsen JA miehen, mutta et kuitenkaan saisi tukea lapsen hoitamiseen tai siihen, että olet väsynyt ja kaipaat lohdutusta. Myös rahallisesti sinä olisit köyhä ja mies rikastuisi.
Mies arvostaa enemmän kavereitaan kuin sinua. Senhän jo osoittaa hänen välinpitämätön suhtautuminen ruokiisi, ajankäyttöösi jne. Jos mies olisi todella rakastunut, hän noutaisi sinut autollaan ja tekisi vuorostaan ruokaa sekä vierailisi luonasi.
Ole huoletta, ahneella on *askanen loppu.
jos et sano, että ostin nämä viikonlopupsi älä syö näitä, nii mistä se vois tietää. se mikkää ajatustenlukija oo
Nyt jätkä saa näyttää haluaako se sut . se hakee sinut autollaan ja käytte kaupassa jos tarvis . jos ei tee näin ohita tämä paska.
Voi huoh mikä äijä...:D Deittailetko kompostia, kun tuntuu syövän ja juovan kaiken tarjottavan?
Tuo, että maksat hänelle siitä ruoanlaitosta on jotain käsittämätöntä. Lyöppä hänelle lasku kaikista siidereistä ja ruoasta, mitä olet kantanut hänen luokseen tuhottavaksi...Ehkä sitä diplomatiaa alkaa löytymään.
Sinä olet todella uskomaton! Onko sinunlaisia todellakin olemassa!?
Sinä olet niin miehenkipeä että olet valmis viemään kehosi, ruokasi ja rahasi tuolle itsekeskeiselle, terveelle, ahneelle, laiskalle, ronskille, varakkaammalle,isolle miehelle!!!!!!!!!!
Mistä sinunlaisia naisia oikein syntyy??
Sinunlaiset naiset olisivat aarreaitta aivojen tutkijoille, kenties he loytäisivät ne puuttuvat aivosolut jatka saavat aikaan tuon epänormaalin käytoksesi.
Jos lahjoittaisit nuo rahasi ja energiasi todella arvokkaaseen hyväntekeväisyyteen, sinua voisi jopa kunnioittaa, mutta nyt......olet lähes halveksittava.
Ja tuo mies tietää sen.