Kun mitataan jonkun komponentit jännitehäviö virtapiirissä ja saadaan tulos, onko saatu tulos
a) jännite, joka häviää komponentissa eli virtapiirissä "jatkava jännite" saataisiin lähdejännite (tai napajännite??) - mittaustulos
b) jännite, joka läpäisee komponentin
Jännitehäviö on minulle käsite, joka todella sekoittaa pään=(
a) jännite, joka häviää komponentissa eli virtapiirissä "jatkava jännite" saataisiin lähdejännite (tai napajännite??) - mittaustulos
b) jännite, joka läpäisee komponentin
Jännitehäviö on minulle käsite, joka todella sekoittaa pään=(
Vastaukset 3
Vanhimmat
vielä sellainen asia, että jos volttimittari on valmistettu siten että sen läpi kulkee mahdollisimman pieni sähkövirta, tarkoittaako tämä sitä että volttimittarilla on todella suuri resistanssi??
Volttimittari kytketään rinnan mitattavan piirin kanssa. Jos sen resistanssi tai paremminkin impedanssi (vaihtosähköllä) ei ole suuri mitattavaan piiriin nähden, kuormittaa mittari piiriä ja tulos on väärä. Jos mitattava piiri tunnetaan, virhe voidaan kompensoida laskemalla korjaus.
Volttimittari mittaa sitä jännitettä, joka on mittapäiden välillä. Se om jännite, jonka mitattavan komponentin läpi kulkeva virta komponentissa aiheuttaa, ts. jännitehäviö. Suljetussa virtapiirissä jännitehäviöiden summa on sama kuin lähdejännite.
Jännitehäviö on hieman tyhmä termi, se on oikeastaan ihan sama asia kuin jännite. Jännitehäviö tarkoittaa usein jännitettä yli itse sähköjohdon kun se syöttää kuormaa.
Sanotaan esimerkiksi, että 230 V jännitelähteeseen on kytketty pitkän johdon päähän isotehoinen lamppu. Nyt johdon vastuksen yli voisi olla 5 V, jolloin lamppuun jää enää 225 V. Se hukkaan mennyt 5V on sitten se jännitehäviö. Piiriteknisesti kyse on vain kahden vastuksen sarjakytkennästä, joista ensimmäisen (johto) yli on 5 V ja toisen (lamppu) 225 V.
Yleisemmin, jos vastuksia on sarjassa jännitelähten kanssa, niin jännite jakaantuu vastusten suhteessa vastusten yli. Nyt voi sanoa, että jännite "kuluu", "häviää" kunkin vastuksen yli.