Hyviä kursseja itsensäkehittämiseen?

Itsetunto on sellainen asia, joka kasvaa ajan ja kokemusten mukana lapsuudessa ja nuoruudessa, jos omistaa tukevat, rajat antavat, kannustavat ja hyväksyvät vanhemmat, jotka rakastavat omaa lastansa sellaisenaan kuin hän on. Tällaisesta kodista tulevat ihmiset kasvavat luonnostaan hyvän itsetunnon omaaviksi aikuisiksi.

Jos joku asia ontuu kotona, eikä saa ihan kaikkea, mitä noista asioista tarvitsisi, itsetunto on yleensä hieman heikompi. Skaala menee sitä matalammaksi, mitä huonommin vanhemmat ovat voineet täyttää lapsensa tarpeet. Ääripäässä ovat ne ihmiset, joita on kohdeltu huonosti kotona, jopa pahoinpidelty henkisesti tai fyysisesti.

Tämän takia itsetuntoa on erittäin vaikea kehittää aikuisena vain lukemalla itsetuntoa käsitteleviä kirjoja tai käydä kurssilla. Jos ne auttaisivat, itsetunto-ongelmia tuskin olisi. Onneksi on kuitenkin olemassa toimivakin keino itsetunnon ja itsetuntemuksen parantamiseen: psykoterapia. Tuo voi kuulostaa oudolta, jos ei ole käynyt terapiassa, mutta tiettävästi se on ainoa tehokas keino asiaan. Luonnollisestikin oleminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät sinut sellaisenaan ja jopa kannustavat, auttaa parantamaan itsetuntoa. Lapsuuden ja nuoruuden kolhut, jotka aiheuttavat itsetunnon ongelmia, eivät kuitenkaan pyyhkiydy pois tuollakaan tavalla.

Suosittelen itsetunnon ongelmiin kognitiivista psykoterapiaa.

Onnea matkaan! kirjoitti:

Itsetunto on sellainen asia, joka kasvaa ajan ja kokemusten mukana lapsuudessa ja nuoruudessa, jos omistaa tukevat, rajat antavat, kannustavat ja hyväksyvät vanhemmat, jotka rakastavat omaa lastansa sellaisenaan kuin hän on. Tällaisesta kodista tulevat ihmiset kasvavat luonnostaan hyvän itsetunnon omaaviksi aikuisiksi.

Jos joku asia ontuu kotona, eikä saa ihan kaikkea, mitä noista asioista tarvitsisi, itsetunto on yleensä hieman heikompi. Skaala menee sitä matalammaksi, mitä huonommin vanhemmat ovat voineet täyttää lapsensa tarpeet. Ääripäässä ovat ne ihmiset, joita on kohdeltu huonosti kotona, jopa pahoinpidelty henkisesti tai fyysisesti.

Tämän takia itsetuntoa on erittäin vaikea kehittää aikuisena vain lukemalla itsetuntoa käsitteleviä kirjoja tai käydä kurssilla. Jos ne auttaisivat, itsetunto-ongelmia tuskin olisi. Onneksi on kuitenkin olemassa toimivakin keino itsetunnon ja itsetuntemuksen parantamiseen: psykoterapia. Tuo voi kuulostaa oudolta, jos ei ole käynyt terapiassa, mutta tiettävästi se on ainoa tehokas keino asiaan. Luonnollisestikin oleminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät sinut sellaisenaan ja jopa kannustavat, auttaa parantamaan itsetuntoa. Lapsuuden ja nuoruuden kolhut, jotka aiheuttavat itsetunnon ongelmia, eivät kuitenkaan pyyhkiydy pois tuollakaan tavalla.

Suosittelen itsetunnon ongelmiin kognitiivista psykoterapiaa.

Henkistä kasvuaan ja tyytyväisyyttä voi parantaa sitten varmasti monella tapaa. Ehkä unelmatyöskentely-kurssi auttaa, tai meditaatiokurssi: meditaation on todettu monissa tieteellisissä tutkimuksissa auttavan monenlaisiin asioihin.

Tyytyväisyyttä auttaa myös hetkessä eläminen. Mindullness-taitojen (hyväksyvä läsnäolo) opetteleminen voisi olla myös hyvä idea.

Onnea matkaan! kirjoitti:

Itsetunto on sellainen asia, joka kasvaa ajan ja kokemusten mukana lapsuudessa ja nuoruudessa, jos omistaa tukevat, rajat antavat, kannustavat ja hyväksyvät vanhemmat, jotka rakastavat omaa lastansa sellaisenaan kuin hän on. Tällaisesta kodista tulevat ihmiset kasvavat luonnostaan hyvän itsetunnon omaaviksi aikuisiksi.

Jos joku asia ontuu kotona, eikä saa ihan kaikkea, mitä noista asioista tarvitsisi, itsetunto on yleensä hieman heikompi. Skaala menee sitä matalammaksi, mitä huonommin vanhemmat ovat voineet täyttää lapsensa tarpeet. Ääripäässä ovat ne ihmiset, joita on kohdeltu huonosti kotona, jopa pahoinpidelty henkisesti tai fyysisesti.

Tämän takia itsetuntoa on erittäin vaikea kehittää aikuisena vain lukemalla itsetuntoa käsitteleviä kirjoja tai käydä kurssilla. Jos ne auttaisivat, itsetunto-ongelmia tuskin olisi. Onneksi on kuitenkin olemassa toimivakin keino itsetunnon ja itsetuntemuksen parantamiseen: psykoterapia. Tuo voi kuulostaa oudolta, jos ei ole käynyt terapiassa, mutta tiettävästi se on ainoa tehokas keino asiaan. Luonnollisestikin oleminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät sinut sellaisenaan ja jopa kannustavat, auttaa parantamaan itsetuntoa. Lapsuuden ja nuoruuden kolhut, jotka aiheuttavat itsetunnon ongelmia, eivät kuitenkaan pyyhkiydy pois tuollakaan tavalla.

Suosittelen itsetunnon ongelmiin kognitiivista psykoterapiaa.

Kyllä hyvän itsetunnon voi saada lapsuudesta huolimatta myöhemmälläkin iällä, vaikka ei kävisi psykoterapiassa. Jos vain itse on kiinnostunut kehittämään itseään, selvittämään mistä tietty käyttäytyminen johtuu ja muokkaamaan ohjelmointiaan mieleisekseen niin kirjoissa ja internetin ihmeellisessä maailmassa on eväät tähän.

kylkyl kirjoitti:

Kyllä hyvän itsetunnon voi saada lapsuudesta huolimatta myöhemmälläkin iällä, vaikka ei kävisi psykoterapiassa. Jos vain itse on kiinnostunut kehittämään itseään, selvittämään mistä tietty käyttäytyminen johtuu ja muokkaamaan ohjelmointiaan mieleisekseen niin kirjoissa ja internetin ihmeellisessä maailmassa on eväät tähän.

Noin moni ajattelee, mutta kyllä omia skeemojaan on sen verran vaikeaa muuttaa, että en nyt ihan kirjan tai netin lukemisella sanoisi onnistuvan. Uskova mieli voi harhauttaa itseään aika rankasti, silloin päätyy elämään harhakuvissaan.