Ainainen kiire älypäällä..

eli luomakunnan kruunulla. Mihin ihminen kuvittelee olevansa matkalla, siis mitä täällä tekemässä? Aina ajattelee, että huomenna minä teen, ja kyllä minä sitten, kun pääsen eläkkelle/koulusta pois/olen valmistunut Insinööriksi. Pitäsikö vähän ehkä miettiä, että mikä tässä elämässä on sellaista tärkeää (itse kullekin)? Onkos se se auto, jonka ostan ensi vuonna, tai tänään se uusi pusero.
6275
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Osuit naulan kantaan! Ihmisille ei enää riitä mikään. Kaikki on saatava ja heti, mutta sitten vielä pikkuisen lisää. Miten käy "yksinkertaisille" ihmisille, jotka haluavat vain asua rauhassa eivätkä välttämättä tuhlaa kaikkea energiaansa tuottojensa parantamiseen.

Miten käy taiteille ja kulttuurille, kun alkaa pahasti näyttää että nekin alkavat olla jo liiankin tuloshakuisia. Pitäisikö taiteilijoiden tehdä vain sellaisia teoksia, jotka varmasti menevät kaupaksi ja unohtaa kokonaan oma luomiskyky.

Tätähän tämä nykyaika on. Jokainen haluaa olla jotain, mutta kukaan (ilmeisesti nyt kuitenkin joku.) ei tajua ettei meistä kaikista voi tulla sitä "ihanaa" ja "sika rikasta" maailmantähteä.

Kyllä oli hyvä viesti "Omppu".

Kiitos.

Äänestä
  • Näyttää tosiaan vähän siltä, että "taidekin" ja tiede alkaa olla nykyään vähän liian laskelmoitua. Kaikkien pitää päästä julkisuuteen toitottamaan omaa "taiteellista"/ tieteellistä erinomaisuuttaan jo ennen kuin ovat mitään juurikaan tehneet. Sitten kun ollaan julkisuudessa muutaman kerran pyörähdetty, niin ollaan vakavasti otettavia ammattinsa edustajia. Kun se raha menee kaiken edelle, niin mistään todella tärkeästä ei voi olla kysymys.

    Äänestä

  • Omppu kirjoitti:

    Näyttää tosiaan vähän siltä, että "taidekin" ja tiede alkaa olla nykyään vähän liian laskelmoitua. Kaikkien pitää päästä julkisuuteen toitottamaan omaa "taiteellista"/ tieteellistä erinomaisuuttaan jo ennen kuin ovat mitään juurikaan tehneet. Sitten kun ollaan julkisuudessa muutaman kerran pyörähdetty, niin ollaan vakavasti otettavia ammattinsa edustajia. Kun se raha menee kaiken edelle, niin mistään todella tärkeästä ei voi olla kysymys.

    Mutta miksi asiat ovat sitten päässeet kallistumaan tälläiseksi? Vanhempieni nuoruudessa ei ollut puhettakaan mistään julkisuudesta. Ei ei, lainaten isäni sanoja "Kun olin lapsi, olin onnellinen kun sai aina päivittäisen ruoan."

    Nykyään ollaan ilmeisestikkin niin ahneita, että kaikki pitää saada ja mieluummin vielä heti!

    Ei auta kuin ihmetellä tätä maailman menoa. Eihän maapallon resurssitkaan kestä loputtomasti, vaikka eipä ihminen siitä näytä olevan kiinnostunut.

    Äänestä

  • Ihminen kirjoitti:

    Mutta miksi asiat ovat sitten päässeet kallistumaan tälläiseksi? Vanhempieni nuoruudessa ei ollut puhettakaan mistään julkisuudesta. Ei ei, lainaten isäni sanoja "Kun olin lapsi, olin onnellinen kun sai aina päivittäisen ruoan."

    Nykyään ollaan ilmeisestikkin niin ahneita, että kaikki pitää saada ja mieluummin vielä heti!

    Ei auta kuin ihmetellä tätä maailman menoa. Eihän maapallon resurssitkaan kestä loputtomasti, vaikka eipä ihminen siitä näytä olevan kiinnostunut.

    Ja kaikkien pitäisi ola kiinnostuneita pörssikursseista sun muusta epäolennaisesta. On se kumma kun nykyään tulee telkkarista jatkuvasti jotain talousuutisia, ihan niinkuin tavallisella pulliaisella olisi jotain tekemistä niitten kanssa.

    Äänestä

  • Omppu kirjoitti:

    Ja kaikkien pitäisi ola kiinnostuneita pörssikursseista sun muusta epäolennaisesta. On se kumma kun nykyään tulee telkkarista jatkuvasti jotain talousuutisia, ihan niinkuin tavallisella pulliaisella olisi jotain tekemistä niitten kanssa.

    Niinpä.

    Mediat olettavat että kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita pörssikursseista, nasdaqista, hex-indeksistä ja sen sellasesta. Mutta niistä kiinnostuneet ovat kuitenkin vain pieni vähemmistä.

    Satuitko muuten katsomaan neloselta 60 -minuuttia? Siinä oli kyseessä öljynporaus, no eihän siinä sinänsä juuri mitään. Mutta kun tämä öljynporauskohde sattui olemaan sellaisessa paikassa, jossa asui harvinaisia jääkarhuja ja muita harvinaisia eläimiä. Heräsi kysymys saako/kannaattaako öljyä porata?

    Mielestäni ei tietenkään! Kun ajattelee, että jos tälläiselle hankkeelle annetaan lupa niin seuraavana porataan varmaan kansallispuistoista. Ärsyttävää.

    Ihminen ei ajattele muita. Se haluaa vain omia tarpeitaan. Ihmisillä sentään pitäisi olla suurimmat ja kehittyneimmät aivot, eipä kyllä siltä näytä.

    Äänestä

ahdistun kuoliaaks jos alan miettiin tätä maailmaa (enkä oo enää aivan teini-iässäkään, jolloin se on kuulemma sallittua).
Repee pää ja olo on toivoton. Mä oonkin siis sanonut itseni irti muiden ihmisten teoista, siinä määrin kun se on mahdollista, ja pyrin elämään omien hatarien arvojeni (on niin vaikee tietää mikä on oikein, kun kaikesta ei voi tietää tarpeeksi) mukaisesti ja pyrkiä tekemään omia ratkaisujani, oman onneni mukaisesti (mutta oma onni koostuu myös siitä ettei haavoittaisi muita, maailmaa...)
Kiire ja raha.
Ihmiset puhuu niin paljon ja kuitenkin loppuviimein eivät juurikaan välitä. Tarkotan just sitä että öljyä porataan siellä missä jäänallejen pitäs asua ja teuraseläimiä kiskotaan (ei tosin suomessa) auton perässä, kun kyytiin ei mahdu, onnettomimmat ihmiset jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja kun niillä repee pää ja ne ampuu, ne telotetaan. -ihmiset (ja minä olen ihminen) sanoo voivoi. Ja siinä se. Mitään ei tehdä ja mitä voitais tehdä?
Vastuun kantaminen on ihan eri asia kuin se että sanotaan että "minä kannan vastuun"
Mikä pyörää pyörittää? Jos raha ja valta niin mikä pyörittää rahaa ja valtaa...?
Kuten sanoin, mun on ainakin pakko olla pohtimatta, muuten olisin raunio. Oon kai sit liian lapsellinen, naivi ja herkkä. Onkohan kaikki muut niin kovia kun miltä näyttää?
Taas niin paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Omppu kirjoitti:

eli luomakunnan kruunulla. Mihin ihminen kuvittelee olevansa matkalla, siis mitä täällä tekemässä? Aina ajattelee, että huomenna minä teen, ja kyllä minä sitten, kun pääsen eläkkelle/koulusta pois/olen valmistunut Insinööriksi. Pitäsikö vähän ehkä miettiä, että mikä tässä elämässä on sellaista tärkeää (itse kullekin)? Onkos se se auto, jonka ostan ensi vuonna, tai tänään se uusi pusero.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu