Ujo naisten suhteen

Eli nuori mies, erittäin urheilullinen ja ystävällinen muita ihmisiä kohtaan sekä löytyy ujoutta mutta olen silti sosiaalinen ihminen. :)) Pohdin tässä vain et naisten suhteen oon hieman ujo, varsinkin ku uusiin naisiin on tutustunut ja haluis kaveripohjalta kattoa et onko kyseinen nainen sellainen kenet haluis. :))

Naisten lähestyminen on vaikeeta, jos siihen ei oo mitään aihetta elikkä ei tulis mieleen kadulla mennä vaan puhumaan jollekkin vastaantulijalle, joka on naispuoleinen niin siinä käy ajatus et nolais itsensä tai et, jos morjestaisin niin pää löis tyhjää ja en tietäis mitään aihetta mitä lähtisin puhumaan naiselle. ==DDD

Parhaiten tutustun naispuoleisiin ihmisiin kavereitteni kautta ja tutustuminen omalla kohdalla sujuu parhaiten, jos on joku syy tai aihe siihen, niin sitten keskusteleminen sujuu ettei väkisin möngerrä jotain tai koita pakonomaisesti keksiä jotain aihetta, vaan puhe ja aiheet luistaa suksen lailla naisen kanssa. =DDD

Itselläni on pari suhdetta takana päin ja suhteet kestänyt sen alle vuoden ja yleensä itseni on isketty enkä koskaan itse ole saanut haluamaani, jos olen yrittänyt saada jotain naista itselleni. : DDDD

Kaava naisten kanssa menee yleensä näin:

1. Tutustun naiseen, saan puhelinnumeron jne. muut medialliset osoitteet.

2. Juttelen faces, meses kaikenlaisilla viestintävälineillä.

3. Tapaan naista kaveriporukassa ja välillä olen kahdestaan naisen kanssa

4. Rupean ajattelemaan et välillämme synkkaa mut en uskalla lähestyä ja rupean itsekriittiseksi ettei ole mahdollisuuksia naiseen, vaikka teoreettisesti varmaan olisikin.

5. Välillä naisen kanssa tulee sellaisia päiviäkin et on vain hiljaisia hetkiä eikä keksi aina puhuttavaa et tarviiko sitä aina välttämättä ollakkaan mitään puheenaiheita? Aina vaan ei jaksa puhua tai ei huvita, mutta ihastuksen kanssa jaksaa silti olla.

6. Pitkään olla oltu jo kavereina ja tutustumisesta on jo aikaa ja en vieläkään osaa lähestyä naista vaikka tuntisin jo hyvin, koska yhä oon sen verran ujo tekemään aloitteita ja koen sen hyvin vaikeaksi.

7. Ajatuksessa käy et pitäisi alkaa toimia ennenkuin joku muu pokaa naisen, mut ei siltikään saa itsestänsä kiinni ja kertoa tunteistansa naiselle vaikka ei olis mitään menetettäväkään, mut pelkään pilaavani kaverisuhteen paljastamalla naiselle tunteeni.

8. Sit huomaan faces tai kuulen jostain et naisella on mies sekä kadun sitä etten lähtenyt tekemään asialle mitään ym. kertomalla tunteistani/lähestyä naista.

9. Kaverit kannustavat et oisit tehnyt asialle jotain ja koen jälleen pettymyksen, että en saanut sitä kenet halusin.

10. Jatkan sinkkuelämääni ja mietin uusia taktiikoita mitä olisi tarvinnut tehdä toisin et oisin päässy tavoitteeseeni.


Ihmisiin tutustuessani osaan paremmin tietyistä aiheista puhua ja laajemmalta kaarelta, ku taas tuntemattomien kanssa jutustelussa aiheet ovat rajalliset, niin olisi kiva tuntemattomien naistenki kanssa oppia puhumaan laajasti et ajatus puhumisesta luistais hyvin ja saisin naisen kiinnostumaan itsestäni.

Olen siis mies, joka on melko perus ujohko, joka kuitenkin huolehtii itsestänsä ja ei juo eikä polta sekä koulumenestys hyvä sekä työpaikka on tai toimin oikeastaan osa-aikatyöntekijänä tällä hetkellä.

Mitä katon et oonko sit puheistani liian tylsää seuraa naisille ja et oonko liian perus vaikka olen oma itseni, että naiset haluu vaan pitää ystävyyspohjan.

Olis kiva sentäs saada vaihtelua arjen keskellekkin, ku harrastan liikuntaa kuitenkin melko paljon ja teen kaikki velvollisuudet sekä perusasiat minkä jokainen ihminen elämässään tekee. Niin naisille tuntuu ettei sellainen taas käy tai sit en oo kohdannut arvoisiani naisia.

Katon paljon et naiset ovat näiden sanottujen ¨renttujen¨ perään. Tietyllä tasolla ne ilmaisevat ja koittavat erottua joukosta, mutta onko niistä tulevaisuudessa mitään iloa?

Neuvoja tähän tilanteeseen et alkaa pännimään tää et aina saa pettyä ihastuksiin, että aina saa pakit tai et haluu pitää kaveripohjana vaan ettei mitään vakavempaa...

What should i do?