Ihmettelen anoppiani.Meillä mieheni kanssa kaksi lasta.Koskaan ei oma-aloitteisesti ole tarjonnut apua lastenhoitoon ym.aina olemme saaneet kysyä, jos lastenhoitajaa olemme tarvinneet mm. että pääsisimme mieheni kanssa jonnekkin kahdestaan pois kotiympyröistä,mutta silloinkin ottaa vain perjantaisin ja illalla ja heti aamusta viimeistään kymmeneltä lapsi takaisin kotiin.Emme ole kertaakaan 17 vuoteen olleet kokonaista viikonloppuaakaan yhdessä kahdestaan.Anoppi päivätöissä ja viikonloput aina vapaita töistä.Vanhempi lapsemme ei hoitoa ole vanhemmiten tarvinnut, on mennyt kavereille yöksi, mutta silloin kun oli pieni, oli sama meininki kuin nyt pienemmän kanssa.Muita hoitajia meillä ei ole.Täytynee ilmeisesti odottaa kunnes toinenkin kasvaa isoksi/menee kaverille yöksi.Olen vain suoraan sanoen kateellinen niille keillä ihanat isovanhemmat, jotka haluaa viettää lastenlastensa kanssa aikaa ym Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Haluton anoppi
28
466
Vastaukset
- Itsenäiset lapset
Eikö se vanhempi jo ole sen ikäinen, että lapset selviytyvät keskenään kotona?
Lapset pitää kasvattaa itsenäisiksi ja toimeentuleviksi, ei heitä tarvitse passata enää toisella kymmenellä.
Ennen kunnallisia perhepäivähoitoja kaikki lapset joutuivat ennemmin tai myöhemmin joko jäämään yksin kotiin tai sitten paimentamaan laumaa pikkusisaruksia päivät pitkät ja joskus viikonloputkin.
Ei pidä kasvattaa lapsia siihen käsitykseen, että aina pitää olla joku aikuinen käsillä.
Selviäväthän he koulun jälkeenkin kotona useita tunteja omillaan.- arg anoppi
Kyllä vanhempi on hoitanutkin ja ollut avuksi , mutta ei ole vielä täysi-ikäinen, emmekä kokonaiseksi viikonlopuksi sellaista vastuuta /uskalla jättää hoitamaan, jos vaikka lähtisimme reissuun.Kyse on vain siitä, että anoppini ei ole halukas eikä kiinnostunut lapsista, aikaa hänellä kuitenkin enemmän on ja on ollut.Itse olen vuorotyössä ja mieheni puolet vuodesta maailmalla, aina 8viikkoa pois kotoa ja muutaman viikon kotona lomilla.Anoppi itse päässyt helpolla, koska hänen lapsensa pienenä oli aina mummolassa viikonloput ja lomat.Mielestäni hän on itsekeskeinen anoppi tai ei pidä lapsista sitten lainkaan.Se siitä anopista.
- Urhoska
arg anoppi kirjoitti:
Kyllä vanhempi on hoitanutkin ja ollut avuksi , mutta ei ole vielä täysi-ikäinen, emmekä kokonaiseksi viikonlopuksi sellaista vastuuta /uskalla jättää hoitamaan, jos vaikka lähtisimme reissuun.Kyse on vain siitä, että anoppini ei ole halukas eikä kiinnostunut lapsista, aikaa hänellä kuitenkin enemmän on ja on ollut.Itse olen vuorotyössä ja mieheni puolet vuodesta maailmalla, aina 8viikkoa pois kotoa ja muutaman viikon kotona lomilla.Anoppi itse päässyt helpolla, koska hänen lapsensa pienenä oli aina mummolassa viikonloput ja lomat.Mielestäni hän on itsekeskeinen anoppi tai ei pidä lapsista sitten lainkaan.Se siitä anopista.
Huonosti on kyllä vanhempi lapsi kasvatettu, jos et uskalla luottaa häneen kun ei ole vielä täysi-ikäinen. Fiksu 13-vuotiaskin pärjää pienten sisarustensa kanssa.
- mietis tätä
Ihanko sä tosissasi olet tuota mieltä? Mun anoppi ei hoitanut myöskään lapsiamme. Emme sitä häneltä edes odottaneet emmekä pyytäneet. Tiedätkö miksi? Ei anopin tai yleensäkään isovanhempien velvollisuus ole kenenkään lapsia hoitaa. He ovat oman osansa siitä jo tehneet. Jos anoppisi käy viikot töissä, niin ymmärrät kai, että hänkin väsyy ja tarvitsee myös lepoa. Ihan niinkuin sinä ja miehesi. Ja jos joskus ottaa lapset yökylään, niin muistat kai kiittää siitä?
Sä et arvosta sun anoppiasi yhtään.
Esim. Mannerheimin lastensuojeluliitolla on koulutettuja lastenhoitajia. Pirautahan joskus heille ja pyydä hoitajaa teille. Toki se maksaa, mutta mitä sitten. Pääset miehesi kanssa viettämään yhteistä aikaa. - jkl12
Kyllä monesti isovanhemmat haluaa nähdä lapsenlapsiaan. Meillä omat vanhempani hoitavat lasta ihan tarpeesta aina välillä ja silti itse haluavat hoitoon ihan vain omaksi iloksi myös muulloinkin kuin olisi tarvetta. Appivanhemmat haluavat hoitoon, mutta eivät suostu hoitamaan jos on tarvetta hoitajalle, vaikkei heillä menoa olisikaan.
Ja vaikka ovat omat lapset joutuneetkin hoitamaan, kuten joku jo huomautti ovat vanhempani sanoneet, että lapsenlapsi on kuitenkin aivan eri asia. Sitä ei kuitenkaan joudu olemaan yhtä tiukka joka asiassa, ja välillä kun on hoidossa saa lähinnä ne parhaat palat ja huonot palat saa jättää vanhemmille. :) Kyllä lapsenlapsista voi olla muutakin kuin riesaa.
On tuo minusta hieman outoa ettei halua lapsenlapsiaan hoitoon. Luulisi muistelevan millaista itsellä oli ja ehkä olisi halunnut itsekin omaa aikaa miehensä kanssa. Täytyy parisuhdettakin hoitaa.- Lapset kotonaan
Uusi ajatus toi parisuhteen hoitaminen. Onko nykyajan parisuhteet heikommassa jamassa kuin ennen, vai mikä on syynä?
Edellisellä sukupolvella oli rahat tiukassa ja viikonloppulomia ei tunnettukaan.
Ei kylpylöitä, ei laskettelukeskusksia, ei risteilyjä. Asuntovelkaa, lapset avain kaulassa, työviikko 6-päiväinen.
Muistelkaapa vain, millaisia kahdenkeskisiä parisuhdelomia vanhempanne viettivät ja kertokaa meillekin, miten niihin lapsina suhtauduitte. - arg
Lapset kotonaan kirjoitti:
Uusi ajatus toi parisuhteen hoitaminen. Onko nykyajan parisuhteet heikommassa jamassa kuin ennen, vai mikä on syynä?
Edellisellä sukupolvella oli rahat tiukassa ja viikonloppulomia ei tunnettukaan.
Ei kylpylöitä, ei laskettelukeskusksia, ei risteilyjä. Asuntovelkaa, lapset avain kaulassa, työviikko 6-päiväinen.
Muistelkaapa vain, millaisia kahdenkeskisiä parisuhdelomia vanhempanne viettivät ja kertokaa meillekin, miten niihin lapsina suhtauduitte.Ennen oli ennen, nyt on nyt.Nykyään erotaan heti pienemmästäkin vastoinkäymisestä, mutta ennen eroamista katsottiin paheksuvasti.Elämä oli toisenlaista ja ihmiset sen mukana.Aina on vaikeuksia ollut ja tulee olemaan, vaikeudet ovat vain erilaisia.Ei pidä verrata entiseen aikaan, koska ihmiset muuttuvat ajan kanssa samoin vaikeudet.Hyvää voisin entiajasta sanoa sen verran sanoa että perhe ja suku pitivät huolta, tänäpäivänä asiat toisin.Ennen asuttiin pienessä asunnossa monta henkeä, nykypäivänä jokaiselle pitää löytyä oma tila.Ehkä se kuuluu tähän päivään, ettei sukulaiset merkitse yhtäpaljon kuin ennen, joten isovanhempienkin rooli alkaa hiipua Tässä asiassa ollaan menossa huonompaan suuntaan, sosiaalinen normaali kanssakäyminen ja lähimmäisestä huolehtiminen väistymässä, ollaan itsekkäämpiä omaa napaa tuijottavia, eristäytyneitä omaan kotiin.
- Lapset kotonaan
arg kirjoitti:
Ennen oli ennen, nyt on nyt.Nykyään erotaan heti pienemmästäkin vastoinkäymisestä, mutta ennen eroamista katsottiin paheksuvasti.Elämä oli toisenlaista ja ihmiset sen mukana.Aina on vaikeuksia ollut ja tulee olemaan, vaikeudet ovat vain erilaisia.Ei pidä verrata entiseen aikaan, koska ihmiset muuttuvat ajan kanssa samoin vaikeudet.Hyvää voisin entiajasta sanoa sen verran sanoa että perhe ja suku pitivät huolta, tänäpäivänä asiat toisin.Ennen asuttiin pienessä asunnossa monta henkeä, nykypäivänä jokaiselle pitää löytyä oma tila.Ehkä se kuuluu tähän päivään, ettei sukulaiset merkitse yhtäpaljon kuin ennen, joten isovanhempienkin rooli alkaa hiipua Tässä asiassa ollaan menossa huonompaan suuntaan, sosiaalinen normaali kanssakäyminen ja lähimmäisestä huolehtiminen väistymässä, ollaan itsekkäämpiä omaa napaa tuijottavia, eristäytyneitä omaan kotiin.
Oletko pannut merkille, että apua toivotaan miehen vanhemmilta?
Miniän vanhemmat eivät ole kuvioissa mukana.
Mitä se kertoo?
Menneessä ajassa eläneet eivät ole tottunet lasten yökyläilyyn ja likottamiseen, jotta lapsen vanhemmat pääsisivät viihteelle. He ovat sen ajan kasvatuksen saaneet ja sen ajan asenteilla.
Miksi heidän pitää edistyä tälle ajalle, mutta heitä ei ole tarpeen ymmärtää. - 1949
Lapset kotonaan kirjoitti:
Oletko pannut merkille, että apua toivotaan miehen vanhemmilta?
Miniän vanhemmat eivät ole kuvioissa mukana.
Mitä se kertoo?
Menneessä ajassa eläneet eivät ole tottunet lasten yökyläilyyn ja likottamiseen, jotta lapsen vanhemmat pääsisivät viihteelle. He ovat sen ajan kasvatuksen saaneet ja sen ajan asenteilla.
Miksi heidän pitää edistyä tälle ajalle, mutta heitä ei ole tarpeen ymmärtää.Miniän vanhemmat ehkä eivät elossa?
- Lapset kotonaan
1949 kirjoitti:
Miniän vanhemmat ehkä eivät elossa?
Luepas vain näitä palstoja. KAIKKI miniät ovat orpoja.
- laki ja järjästys
Lue nyt saateri lakia sille anopille.
Kaikilla edellisillä sukupovilla on täydellinen velvollisuus hoitaa lapsenlapsi ikäisiä lapsia aina kun pyydetään ja vähintäin kerran viikossa. - No huh huh.
Kuulostaa kovin tutulta. Nimittäin tuo itsekkyytesi.
Kerroit, että ette miehesi kanssa ole päässet 17(!) vuoteen yhdessä viikonlopun viettoon. Tästä voisi nopeasti laskea, että te olette miehesi kanssa noin 40-vuotiaita ja anoppisi on noin 60-vuotias. Hän on viikot töissä eli viikonlopun pitäisi olla hänen lepohetkensä, jotta hän jaksaa sitten taas seuraavan viikon töissä. Et puhu mitään apesta, joten oletan että appea ei ole. Näin ollen anopillasi lienee yhden hengen talous. Tällöin hänelle on todennäköisesti erittäin tärkeää, että hän pystyy pitämään työnsä ja mahdollisesti olemaan työssä vanhuuseläkeikään asti.
Entä muuten, mikä on anoppisi terveys? Onko hän sellaisessa kunnossa, että hän voi jättää viikottaiset lepotaukkonsa väliin ja hoitaa sinun lapsiasi viikonloput? Hänellä lienee myös oma sosiaalinen verkostonsa, jota tapaa mielellään ja joka pitää hänen mielensä vireänä. Pitäisikö hänen luopua omasta elämästään sinun lastesi takia?
Ja kuten joku jo totesikin, anoppisi on hoitanut oman osuutensa lastenhoidossa kasvattaessaan miehesi ja hänen mahdolliset sisaruksensa.
Eräällä työkaverillani on valitettavasti samanlainen tilanne. Hän on mummo ja hänen tyttärensä vaatii, että hänen pitäisi jatkuvasti ottaa kaksi alle kouluikäistä lastenlastaan hoitoon viikonlopuiksi ja mielellään viikoiksikin. Ikää on vielä reippaasti alle 60-vuotta, mutta terveys ei ole kovin hyvä. Olemme työkavereiden kanssa pohtineet, että toivottavasti tämä tytär jossain vaiheessa tajuaa, että hän ajaa äitinsä hautaan lastenhoitovaatimuksillaan.
Surullista, mutta tällaisia itsekkäitä lapsiaikuisia on. Lapset tehdään, mutta isovanhempien pitäisi sitten hoitaa se lastenhoito.
Ja aina tosiaan voitis palkata jonkun joko Mannerheimin lastensuojeluliitosta tai vaikka jonkun tuttavasi tyttären lapsenvahdiksi, jos ette kerran uskalla jättää nuorempaa lastasi vanhemman lapsesi hoitoon.
Mutta muuten vinkkaisin katsomaan peiliin ja miettimään aika tarkkaan, mitä olet vaatimassa! - Anoppiko vain?
Missä ovat äidit?
Inhoittavat ja laiskat isoäidit ovat aina anoppeja.
On se ihmeellistä, että miniöiden äidit ovat kaikki niin saamattomia, ettei heiltä edes pyydetä apua lastenhoitoon.
Tai ehkä he ovat jo kaikki haudan rauhassa, ja siitä voi päätellä, että tyttärien vaatimukset ovat lyhentäneet äitiparkojen elämää monella vuosikymmenellä. - Itsekästä elämää
Muistathan sitten kun itse olet isoäiti hoitaa lapsenlapsisi. Ja varsinkin tarjota apuasi. Eihän sinulla kuulu olla mitään omaa elämää....
On ne mukulat ennenkin hoidettu itse. Ja otettu mukaan reissuun. Kahdenkymmnen vuoden aikana oltiin miehen kanssa kaksistaan noin viisi viikonloppua ja silloin palkattiin joko sukulaistäti hoitamaan tai vietiin jommankumman vanhemman luo ruokineen päivineen. Murrosikäisenä olivat keskenään. Jo alakouluikäisenä osasivat vahtia toinen toisiaan muutaman tunnin pientä korvausta vastaan. Puhelin oli silloinkin jo keksitty, joten soittivat jos oli ikävä tai jotain hämminkiä.
Missä se sinun äitisi on? Vaadit anoppia hommiin, mutta omasta suvustasi et puhu mitään. Ja aika epäsosiaalisia olette, jos ei ole ketään tuttavaa, kummivanhempia tai vaikkapa nuoria babysittereitä, joita saa vaikkapa seurakunnan kautta. - Hoidan anoppisi
Hoitakaa pentunne ihan ite, vai anoppia vartenko ne hommasitte, voittehan tehdä valituksen vaikka sos-toimistoon...
- liljankukka
Aika muuttuu, ennen äidit oli kotona lapsia hoitamassa ja muut sisaukset olivat apuna kotitöissä ja lastenhoidossa.Jätäppä tänä päivänä alaikäinen katsomaan pienempää, lastensuojelulakikin sen kieltää, ollaanhan sitä tänä päivänä nähty miten lapsia heitteille jätetään.Ennen oli ennen nyt on nyt, vanhemmat tekevät ehkä 5 päivää viikossa töitä, mutta nykyään samoihin menee kun joutuu töissä venymään 12-16 tuntisia päiviä yötä päivää.Saako lapsikaan olla enään lapsi tänä päivänä, lapsillakin erittäin rankkaa vanhempien työssä ollessa, hoitopäivät päiväkodissa venyvät pitkään, eikä juuri kotona saa olla lainkaan.Tässäkin kohdin isovanhemmat olisivat kullanarvoisia.Itse ollessani pieni, isovanhempani hoitivat minua.Onhan se näin että isovanhempien rooli on muuttunut entisestä;käydään teattereissa, zumbassa ym, pidetään parempaa huolta itsestä, koska 60-vuotias"entisaikaan" verraten on nuori, kertoohan sen eläkeikäkin, keski-ikä nousee vain.Lapsenlapien olisi kuitenkin hyvä tuntea isovanhepansa, luulisi heillä jotain kerrottavaa ja opetettavaa olevan jälkipolville.Jotka anoppejaan puolustelevat ja pitävät itseään super äiteinä olkoon se teidän tyyli, mutta uskon että joskus hekin lasten isovanhempien apua kaipaisivat, mieluummin heidän apuja itsekkin vastaan ottaisin kuin jonkun ulkopuolisen.Eikös sitä "ennenvanhaan" kaikki sukulaiset toisiaan keskenään tukeneet????Nykypäivänä hyvä että tunnetaan sukulaisia, saati että käydään kyläilemässä, mutta se on se kiireinen elämä.
- Rusinat pullasta
"Ennen oli ennen".
Kun halutaan isovanhemmat lastenhoitajiksi vedotaan siihen, että kun isoäidit olivat nuoria, he veivät lapsensa omille vanhemmilleen, jotka hoivasivat lapsenlapsiaan jopa kesäkaudet maaseudun rauhassa.
Eipä muisteta ollenkaan sitä, että tarhapaikkoja ei kerta kaikkiaan ollut kuin kaikkein vähävaraisimmille yksinhuoltajille, asunnot olivat pienia ja velkaisia, ja sinne olisi pitänyt palkata kotiapulainen, jos äiti meni töihin ruhtinaallisen 6 viikon äitiysloman jälkeen.
Mitäpä niitä seikkoja muistelemaan!
Korostetaan vain sitä kuinka avuliaita isovanhemmat "ennen" olivat, ja nyt sitten isovanhempien uhrautuvaisuuden unohtaneet ihmiset eivät täytä omaa velvollisuuttaan omien lapsenlapsiensa hoitamisessa.
Ihmisen ajatusmaailma on valikoiva. Unohdetaan, että "ennen" koko yhteiskunta oli erilainen kuin nyt. Palkat olivat pieniä, monilla oli 6-päiväinen työviikko. Ei ollut autoja kuin varakkailla, ja monet ompelivat itse vaatteensa ja lastensa vaatteet.
Käytiin kansakoulu, ja enemmän oppia vaativat kävivät keskikoulun. Sillä opilla jo selvisi moneen työpaikkaan, mutta palkka oli sen mukainen ja työ rutiinia, jonka nykyisin hoitaa tietokone.
Lapsia saattoi olla perheissä paljon enemmän kuin näinä päivinä, ehkäisystä ei edes tiedetty. Isovanhemmat olivat pakoitetut avustamaan voimiensa mukaan, sillä muuten lapset olisivat olleet aivan heitteillä keskenään avaimet kaulassa. Toisella kymmenellä olevat isot sisarukset paimensivat pienempiä.
Jos äiti joutui jäämään kotiin lapsien kanssa, ei hänellä ollut penniäkään tuloja eikä avustuksia, ja yhteiskunta katsoi, että tuollainen naisihminen elää muiden siivelllä ja pelkästään laiskottelee. Lastenhoitohan ei ollut missään arvossa. Silloinkin isovanhempien pienikin tuki oli tervetullutta.
Ei nyt olla enää niin tukalissa tilanteissa. Tarhapaikat riittävät, iltapäiväkerhot toimivat. Äideillä on mahdollisuus olla kotona vuosia hoitovapaalla ja kodinhoidontuki on luotu.
Nyt vain on niin raskasta tämä elämä, että pitää päästä välillä vapaalle parisuhdetta hoitamaan. Lapset tuntuvat olevan hurja taakka, sillä heillehän pitää hankkia kaikki se minkä naapurikin hankkii. Lapsen menot ovat isommat kuin vanhempiensa, kaikkien vaatteiden tulee olla merkkivaatteita, ettei lasta aleta kiusata koulussa. Minnekään ei voi lähteä, koska curling-lapsoset eivät selviä itse yhtä vuorokautta. Isovanhemmat apuun!
Miten sitten voidaan vedota siihen, että vastavuoroisesti nämä lapsenlapset aikanaan auttavat huonokuntoisiksi kääntyneitä isovanhempiaan myöhemmin? Miten he ehtisivät ja osaisivat, kun eivät heidän vanhempansakaan siihen pysty yksin?
- rilla--milla
Ymmärrän kun sanot olevasi kateellinen , minäkin olin aikoinaan ja tunnustin , että se oli ainoa asia , mistä tunsin kateutta, siis ettei lapsillani ollut isovanhempia .
Oikeasti he olivat olemassa , mutta iäkkäitä ja sairaita ja näkivät lapsiamme , kun kävimme siellä pari kertaa kuussa siivoamassa ja pyykkäämässä , teimme ruuat ja ostimme jääkaapit täyteen , joka pvä soitimme ,miten tulevat toimeen .
No , tuli mieleen, että miten itse kohtelet anoppia , pyydätkö joskus vaan kyläilemään tai johonkin tapahtumaan , suhteet luodaan keskinäisellä kunnioituksella . Voi olla, että anoppi pitää hajurakoa , eikä halua tuppautua , oletko joskus antanut viestin tähän suuntaan.
Lapsista on paljon vastuuta, sen huomaa vasta kun on toisen lapset hoidossa , on silti hyvä päästä kaksin olemaan vaikka pari kertaa kk ssa , siitä olen samaa mieltä .
Vanhempi lapsesi lienee jo siinä iässä, että hän voisi jossain jo auttaa anoppiasi , vai .. Kun ei ole aina yhteydessä vain pyytääkseen jotain , suhteet paranevat ja anopista ei tunnu , että hänestä vain halutaan hyöty , ei seuraa , ei aikuista näkökulmaa .
Mieti ihan , miksi näin olisi .
Mikä on anopin elämänhistoria oman anoppinsa kanssa, se vaikuttaa myös , ehkä hän on jotain siitä suhteesta pelästynyt ja pelkää rooliansa . - oppeliini
Aivan varmasti saatte lastenhoitajan jos haluatte maksaa siitä. Aloita vaikka haastattelemalla noin kymmentä ja sitten valitset heistä teille sopivimman.
Anoppisi ei todellakaan kuulu hoitaa lapsianne, hän on jo tyonsä lastenhoitoon tehnyt.
Sen sijaan jos haluat etta anoppisi saa laatuaikaa lastesi kanssa, kutsu hänet kotiinne vierailulle - silloin kun itse olet myos paikalla- ja anna hänelle tilaisuus viettää aikaa lastenne kanssa.
Sinä ja miehesi olette huolellisesti ja harkiten hankkinut vaativat tyopaikkanne ja siihen lapset. Teillä on myos oikeus ja kohtuus järjestää lastehoitonne vyoryttämättä syyllisyyskiveä anoppinne hartioille. - äppänen*
Kyllähän se nyt aika normaalia on itse pyytää apua kuin odottaa mummon laukkaavan paikalle valkealla ratsullaan kuin satujen prinssi. Tarkkaan ottaen mummo saattaisi saada aika kyylän maineen, jos kaiken aikaa ramppaisi kylässä ja pikku hiljaa siitäkin tulisi sanomista "kun ei ikinä saada olla perheen kanssa oloissamme". Senpä vuoksi työssäkäyvä, omaa elämäänsä elävä mummo vaikuttaa suorastaan kivalta. Ja alkaa mietityttämään miten uusavutonta elämää ap viettää, jos odotukset mummoa ja muuta ympäristöä kohtaan perustuvat sanattomiin toiveisiin ja sen myötä mielensä pahoittamiseen. Alkaa olemaan kuin se vitsi tunkkia lainaavasta autoilijasta!
- tyui
kyllä taas riittää näitä anopin ymmärtäjiä, minä ymmärrän myös ap:ta. hänen lapsensakin ovat "isoja", eli ei heistä olisi mummolle samalla tavalla vaivaa kuin pienistä vikkelistä taaperoista.
Meillä sekä omat vanhemmat että appivanhemmat eivät kummatkaan ole apuansa tyrkyttäneet, ja tähän ollaan nyt jouduttu tottumaan. Itse olin lapsena todella paljon isovanhemmilla hoidossa ja mieheni on myös kertonut olleensa paljon mummolassa hoidossa tai yksinään kotona jo tosi pienenä. nyt nämä "osansa jo hoitaneet" ihmiset keskittyvät pääasiassa itseensä. Välimme ovat ihan ok molempien vanhempiin, mutta kyllä tietynlainen kiinnostuksen puute ihmetyttää. Ja se 100% tarve omille töille, harrastuksille ja matkoille ym ym. Toivon, että joskus tulevaisuudessa jaksaisin olla läsnäolevampi isoäiti, mutta sen aika näyttää.- Passatun sisko
Miksi isovanhempien pitäisi olla valmiita hoitamaan TEIDÄN lapsianne? Mikä sopimus tämä on? Aivan sama kuin olettaisin, että jos haluan rakentaa talon, tulee vanha isäni apuun. Miksi tietty vanhempien apu on oletus? En minäkään oleta vanhempieni hoitavan koiriamme, vaikka ystävieni vanhemmat näin tekevät. Koirien hankinta on ollut oma päätökseni, aivan kuten lasten hankinta teidän.
Kumma kyllä, että kahdesta normaalista aikuisesta voi lasten myötä tulla itsekeskeisiä, toisia ja heidän apuaan itsestään selvinä pitäviä, omaan etuunsa tuijottelevia uusavuttomia. Voi, teitä on lähisuvun lapsiperheet täynnä! Onko tämä joku uusi trendi 70-luvulla syntyneiden keskuudessa? Passatut lapset tekee lapsia passattavaksi, jottei vanhemmilla totuus unohtuisi edes eläkkeellä?
- tuulianne
Mitäs te sitten tekisitte, jos tätä anoppiakaan ei olisi, jos hän olisi jo vaikka kuollut? Kenelle sitten narisisitte, kun ei saa olla viikonloppuja kahdestaan?
Miksi sen pitää olla se mummo, jonka on venyttävä ja vanuttava? Työssäkäyvä ihminen ei ole se paras mahdollinen viikonloppuhoitaja, ottakaa nyt vaan huomioon se, että se viikonloppu on mummon kallista vapaa-aikaa työstä. Sen hän tarvitsee jaksaakseen.
Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän jaksaa, ja sitä enemmän väsyy pienemmästäkin. Ei sitä vain haluaisi aina olla passurina.
Ne, jotka on olleet lapsena paljon mummolassa, ovat todennäköisesti siis olleet siellä maalaistalomummolassa, eikä mummo ole käynyt ansiotyössä. Siellä on saattanut olla monta muutakin ihmistä paikalla ja siellä on ollut enemmän lapsellakin tekemistä, kun on ollut tilaa temmeltää. Olin minäkin lapsena kesäisin paljon mummolassa, mutta siellä oli naapurissa iso serkkulauma, jonka kanssa oltiin kaikki päivät pitkin pihoja ja pientareita, vaelleltiin metsissä, leikittiin ja uitiin aamusta iltaan. Mummo teki omia hommiaan ihan rauhassa, hyvä jos näkikään minua muulloin kuin aamulla ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Se on hieman eri asia kuin nykyään jossain kerrostalossa tai kaupungissa olevassa omakotitalossa, jossa sitä tekemistä ja seuraa ei ole muuta kuin se mummo ja hänen kimpussaan sitten ollaan koko ajan.
Saattaa olla ninkin, että se mummo pelkää, että jos hän lupautuu liian hanakasti hoitajaksi, siitä kierteestä ei eroon pääsekään. On niitä sellaisiakin nuoria vanhempia, jotka ei edes kysy mitään, tulevat vaan ja tuovat lapsensa hoitoon. Ja sitten selaiset tapaukset, jossa ollaan kaikki viikonloput ja lomat mummolassa koko perhe, mutta heti kun astutaan ovesta sisään, alkaa vanhempien "vapaa-aika" eli mummon oletetaan hoitavan lapset. Mieheni kotona näin tätä ihan riittävästi. Miehen veli tuli aina pesueineen "maalle," ja samalla saamaan lomaa lastenhoidosta. Lapset riippui mummossa ja vanhemmat laiskottelivat tahollaan. Perjantai-iltaisin lähtivät istumaan iltaa rantasaunalle, lapset ei saaneet tulla mukaan. Lauantai-aamuna nukkuivat puolille päivin, mummo hoiti lapset aamuseitsemästä. Illalla vanhemmat lähti paikalliseen kapakkaan ja taas mummo lapsenhoitajana. Syötti, juotti, nukutti, leikitti ja viihdytti, koko ajan, aamusta iltaan. Päivällä vanhemmat otti aurinkoa ja luki lehtiä. Tai lähtivät jonnekin käymään, lapset jäi mummolle. Tätä ei edes kyseenalaistettu mitenkään. Lapset oli täysin mummon hoteissa ja helmoissa, siinä samalla kun tämä teki pakollisia töitään. Mutta täytyihän niiden kaupunkilaislasten päästä maalle, niinpä niin. Anoppi oli kyllä usein aika väsyneen näköinen, varsinkin kun hän ei enää mikään nuori ollut eikä terve. Ja lapset villeimmässä iässä. Päätin, että jos meille tulee lapsia, en heitä anopilla hoidata, enkä ole hoidattanut. - Mummo vm.-46
Näyttää olevan muotia tämä mummojenn väärinkäyttö. Kun lukee näitä juttuja, tulee mieleen, että ne narisijavanhemmat ovat syntyneet noin 70-luvun jälkeen. Kasvatimmeko lapsistamme itsekkäitä ja avuttomia antaessamme kaiken sen mitä itse emme saaneet?
Itse en ollut kummallakaan mummolla hoidossa. Toinen asui kaukana maalla, siellä käytiin kesällä, mutta ei mummo meitä lapsia hoitanut, oltiin kyläilemässä. Kaupunkimummon luona olin yhden ainoan yön, kun sekä äiti että sisar sairastuivat ja isän oli mentävä työmatkalle. Muuten sielläkin käytiin kylässä, vaikka bussimatkan päässä asuttiin. Ehkä juuri oman auton puuttuminen esti mummojen väärinkäytön. Sitäpaitsi äiti oli kotona.
Omat lapseni ovat saaneet hiukan enemmän mummomaistiaisia. Auto oli joka perheessä ja sillähän sujautettiin nopeasti apuun. Mutta ei niitä kertoja ole kuin kymmenkunta kun se tapahtui. Palasin töihin vasta kun lapset osasivat olla iltapäivän omillaan.
Ikätoverini lähes järjestään ovat uponneet tähän mummosuohon. Jokainen on jatkanut sitä oman lapsen ikuista tukemista parempaan elämään. Niinpä ne kullannuput ovat lähes joka viikonloppu mummolassa hoidossa. Jos mummo on jo eläkkeellä, on hän se, joka hoitaa sairaan lapsen joko lapsen luona tai se tuodaan hänelle. Ja niinhän se mummo saa luontaista vastustuskykyä jokaisen tarhaflunssan muodossa, kunnes alkaa olla enemmän sairaana kuin lapsi. Siinä vaiheessa (muutaman vuoden jälkeen) alkaa oman itsen kunnioittaminen ja napanuoran katkaisu. Mutta eihän aikuiset lapset tätä tajua, "miten se nyt jättää meidät pulaan, eihän lapsenlapset ole edes täysi-ikäisiä".
Ne mummot, jotka osaavat oikean luonnonkulun eli poikasten irtipäästämisen, antavat myös oikeanlaista vastuuta jälkeläisilleen. Ihminen on kai ainoa eläin, joka yrittää sotkeentua kaikkeen, mikä ei itselle kuulu. Niin kotona kuin työpaikoillakin. Tietty yhteisöllisyys takaa turvallisuuden, mutta liika toisista huolehtiminen rajoittaa jälkeläisten/kanssaihmisten vastuuntunnon kasvamista. Nämä mummojen perään itkijät ovat usein niitä, jotka eivät selviä muutenkaan elämän arjesta. Voivat tehdä työnsä hyvin (sillähän mitataan ihmisarvo), mutta kaikki muu tapahtuu instant-menetelmällä.
Niin, voidaanhan sitä palata Neukkulaan, jossa babuskat hoitivat lapset ja äidit kävivät töissä. Tai Itä-Saksaan, jossa lapset olivat valtion hoitoloissa. On näitä esimerkkejä ympäri maailmaa. Kumma ettei tässä asiassa kukaan ota mallia Jenkeistä, ei siellä mummot hoida lastenlapsia, vaan nauttivat ansaitsemaansa seniori-ikää. Entä monet kehitysmaat: siellä vanhuksia kunnioitetaan eivätkä he hoida lapsenlapsia kuin aids- tms. hätätilanteissa. Nämä esimerkit ovat monen mielestä yhtä ei-vertailukelpoisia kuin ne entiset hyvät ajat, joihin me mummot vertaamme.
Maailman mittakaavasa nämä mankujat ovat pieni vähemmistö, jotka voisivat todella miettiä, mikä mättää omassa elämässa ja sen aiheuttama paha olo kaadetaan mummon hoidettavaksi. Jotta päästään hoitamaan sitä parisuhdetta. Mitenkähän tämä maailma onkaan päässyt tähän asti ilman parisuhdelomia? Vai onko nämä nykyiset vanhemmat siinäkin asiassa tietävämpiä kuin me vanhemmat? Vaan miksi he sitten tekivät ne lapset, kun eivät osanneetkaan arvata, millainen rumba siitä tulee.
Olen mummo, hoidan lapsenlapsia vain ja ainoastaan hätätilanteessa. Koska lapseni ovat hyväpalkkaisissa töissä, on heillä varaa maksaa lapsenvahti, niin oli minullakin, vaikka olin kotona. Olen tehnyt oman osani elämänketjussa ja nyt on vuoroni nauttia olemattomasta eläkkeestä, kohtuullisesta terveydestä, omasta parisuhteestani, aikuisista itsetuntoisista lapsistani ja reippaista lapsenlapsista. Näin sen elämän kuuluu mennä, turhia valittamatta.
Mummot lastenhoitolakkoon!- oppeliini
halleluja!
- tättähäärä E
Juu terveiset täältä Espanjasta, jossa elän.
Täällä on hyvin tavallista, että isovanhemmat osallistuvat lastenhoitoon viikottain, jopa päivittäin. Mutta tavallista on myös, että he tekevät sen täysin omilla ehdoillaan, ja itse asiassa koko nuorempi polvi elää näiden vanhempien ja isovanhempien sääntöjen ja ehtojen mukaan ja tekee valintojaan suvun takia.
Että silleesti. Moniko suomalainen Neiti Miniä olisi valmis tähän?- tyhjän saanut
Ei varmaan yksikään, mitä kuulee etelän miehen kanssa naimisiin menneistä suomalaisista naisista. Joku jopa valittaa, että miehet ovat mamman poikia kunnioittaessaan äitiään ensin ja vasta sitten vaimoaan. Maassa maan tavalla, mutta Suomessahan ei ole enää mitään kunnioitusta ketään kohtaan. Enkä edes tarkoita vanhaa kulunutta lausetta "vanhoja on kunnioitettava", sillä ikä ei sitä kunnioitusta anna vaan ihminen itse.
- muutmeitävartenko?
Ai...
Oma anoppini ei tarjoudu ottamaan koskaan koiriamme hoitoon, eikä ota vaikka pyydetään. En silti loukkaannu tästä. Kaikki eivät pidä koirista, tai jos pitävätkin, eivät halua ottaa niitä vastuulleen.
Teitä voi varmasti auttaa lastenhoitaja. Niitä saa ihan rahalla, aivan kuten koirien hoitajiakin. Joten turha syyllistää anoppia siitä, ettette osaa ottaa vkonloppua parisuhteellenne. Luulenkin, että ongelma on muualla kun mahdoillisuudessa lomaan.
Onko ihana = palveluksessanne?
Kyllä vaan lapsiperheet on itseään täynnä, ei voi muuta taas todeta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1171869Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101768Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1141766Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561439Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341383Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii4861016Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50962Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115908Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai237902Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347864