Mistähän pitäisi etsiä käännösapua kun olisi yksi sivun pituinen juttu 1700-luvun ruotsiksi, toki nykykirjaimille käännettynä? Ei liene edes hankala, vaan kun minä en saanut aikanaan oppia ulkomaan kieliä niin ei käänny kuin muutama irtosana.
Ei tarvitse olla viimeisen päälle virallinen käännös. Pääasia on, että itse asia selviää.
Joku ruotsia osaava on sen siis saanut käännettyä nykykirjaimille, mutta haluaa elvistellä hankkimallaan kielitaidolla.
Asun rantaruåtsalaisten asuttamalla paikkakunnalla, mutta heiltä on turha kysyä mitään. Sanovat aina, etteivät muka osaa...
Ropleema
Joosepin jälkikasvua
15
282
Vastaukset
- Jotain kääntänyt
Onko tuo "sivun pituinen juttu nykykirjaimilla" olemassa pelkästään paperilla vai onko siitä tehty tekstitiedosto, jonka voisi siirtää tänne palstalaisten ihmeteltäväksi? Vai onko kyseessä jokin suvun luottamuksellinen tarina, jota ei haluta kaiken kansan näkyville?
En lupaa mitään, mutta olisihan tuollaista vanhaa ruotsia soma lukea ja miettiä, jaksaako ottaa haasteen vastaan.
Tänne Suomi24:ään tuskin kukaan itseään kunnioittava kääntäjä tohtii nimeään tai yhteystietojaan laittaa. Tällaisessa rupuisessa Allers-likasankojournalismikustantamon omistamassa keskustelupaikassa viihtyväksi tunnustautuessaan alentaa itsensä pahanlaisesti, joten anonyymiteetin säilyttäminen on tuikitärkeää.- tietenkin
anonymiteetin
- Joosepin jälkikasvua
Kokeilenpa panna tähän:
Anno 1697 d 22 och 23 Februarij höltz Ordl Häradz winter Ting medh menige man och Allmogen af Ijå och Pudasjärfwi Sochnar uthi dess wahnl. Länsmansgårdh,närwarande Cronones Befallningsman wälbetrodde Jacob Frosterus och desse sittiande i Nembden
Johan Junninen Michell Hapalachti
Jacob Thomasson Jöran Simonsson Jacku
Jacob Runti Matz Källckäjä
Matts Näyhä Joseph Höckö
Christer Mursu Markus Kondio
Oloff Sijra ifrån Pudasjärfwi Sochn och Jongubyy förebrachte Rätten huruledes Joseph Mursu i Pudasjärfwibyy och Sochn i desse Åhren inquieterat honom och dess Grannar uthi Giäddfiskerietz idkande i Jonguträsk, der till han ingen rättigheet förmeente honom hafwa, anhållandes fördenskull det Mursu med sin präjudicerl. åwärckan afståå måtte, Mursu tillstodh sigh wähl i ber:d träsk fiskeriet bruukat, men förmeente förmedellst någon gammal häfdh der till rättigheet hafwa, Sijra producerade här emoot, föruthan det han bewijste Mursu uthi een annan Byy boo och der sitt särskillte fiskewattn innehafwa, een gammal ährl. Boofast bonde Henrich Parckinen, hwilcken effter aflagd eedh intygade fiskeriet i ben:de träsk Sijra medh dess grannar eenskijlt tillhöra och Mursus antecessorer i forna tijder der till ej någon rättigheet pretendera kunnat,detta allt som Parckinen berättade verificierade Nämbdeman Christian Mursu eedel. sandt wara: uthi detta till föllie af bibrachte Skiähl och twenne wittnens eedl. intygan dömbdes Sijra jämpte dess Consorter, uthan Joseph Mursus präjudice och förfång ofwanbemt Jonguträsk fiskewattn nyttia och bruuka, skolandes Josep Mursu medh wijdare fiskerietz farande i detta förbudit, som och för åwärckan effter det 25 Cap i Byggninga B: L.L. till 3 mkr S.M.T. fallen wara ./.
S.387 ES 2042
ANNO 1702 d.27.28 Februarij och d.1 Martij Höltz Ord n Häradz winter TING med Allmogen och Meenige Man af Ijå och Pudasjärfwi Sochnar uthi Hifwala Länsmans Gård,
s.419
Mattz Pijra medh dess consort Mattz Sijra ifrån Pudasjärfwi Sochn och Sottkajärfwiby klagade öfwer Joseph Mursu och Olof Wätäläin ibm för det dhe oskiähl:- willia inträngia sig uthi ett fiskeställe Matinsallmi Kurenniskasta opåth på i Norra sijdan Åån belägen, som dhe föregifwa sig hafwa af ålder häfdat och nyttiat, anhållandes att blifwa wid dess POSSESSION maintinerade och bijbehåldne, Swaranderne påstodo fullan häremoot, att dhe äfwen så wähl som dheras contraparter af ålder der sammastädes fiskiat, förmenandes sig så mycket mehra der till wara befogade, som att dhe ifrån Juonguträsks häfdande medelst denna Rättz d 22 etc febr 1697 afsagde domb blifwit dömbde, då dhe medh Oloff Sijra härom twistat, Men Käranderne producerade och beropade sig åter på Nembdeman Jacob Räisänen, hwilcken efter aflagd Eedh bekände, att detta omtwistige fiskestället eenskijllt af ållder warit Mattz Pijra tillhörigt och sedermera är Sijra kommen att efter hans godtfinnande däruthi interessera, hwilcket han så mycket mera sade sig kunna betyga, som att han Pijra der under äger sine Bohl Engiar, een half mihl ifrån hans gårdh belägne, elliest berättande han att Pijras Antecessorer för beqwämblighetens skull flytt sitt Booställe ofwanföre, som tillförenne när inwid detta Matinsallmi fiske belägit, så skall och detta fiskewattn wara ett Inlopp uthi Juonguträsk; Och emedan Swaranderne emoot allt detta ej hade skiähl;- att inwända; Alltså afsades, Att alldenstundh Mursu och Wätäläin medh intet skiähl kunnat bewijsa sig wara berättigade till Matinsallmi fiske, hwaremoot deras contraparter Sijra och Pijra medh ett Eedel;- wittne bewijst sig äga derå een gl;- häfdh, Alltså conserveres desse senare wid dess possession orubbat att förblifwa, till dess deras contraparter medh bättre skiähl bewijsa sig äga dertill någon rättigheet, hwarmed dhe sedan denne gången i detta måhl skohla åtskillde wara.
Olof Veteläinen ylösotti Pirin Autiotilan. - Jotan kääntänyt
Joosepin jälkikasvua kirjoitti:
Kokeilenpa panna tähän:
Anno 1697 d 22 och 23 Februarij höltz Ordl Häradz winter Ting medh menige man och Allmogen af Ijå och Pudasjärfwi Sochnar uthi dess wahnl. Länsmansgårdh,närwarande Cronones Befallningsman wälbetrodde Jacob Frosterus och desse sittiande i Nembden
Johan Junninen Michell Hapalachti
Jacob Thomasson Jöran Simonsson Jacku
Jacob Runti Matz Källckäjä
Matts Näyhä Joseph Höckö
Christer Mursu Markus Kondio
Oloff Sijra ifrån Pudasjärfwi Sochn och Jongubyy förebrachte Rätten huruledes Joseph Mursu i Pudasjärfwibyy och Sochn i desse Åhren inquieterat honom och dess Grannar uthi Giäddfiskerietz idkande i Jonguträsk, der till han ingen rättigheet förmeente honom hafwa, anhållandes fördenskull det Mursu med sin präjudicerl. åwärckan afståå måtte, Mursu tillstodh sigh wähl i ber:d träsk fiskeriet bruukat, men förmeente förmedellst någon gammal häfdh der till rättigheet hafwa, Sijra producerade här emoot, föruthan det han bewijste Mursu uthi een annan Byy boo och der sitt särskillte fiskewattn innehafwa, een gammal ährl. Boofast bonde Henrich Parckinen, hwilcken effter aflagd eedh intygade fiskeriet i ben:de träsk Sijra medh dess grannar eenskijlt tillhöra och Mursus antecessorer i forna tijder der till ej någon rättigheet pretendera kunnat,detta allt som Parckinen berättade verificierade Nämbdeman Christian Mursu eedel. sandt wara: uthi detta till föllie af bibrachte Skiähl och twenne wittnens eedl. intygan dömbdes Sijra jämpte dess Consorter, uthan Joseph Mursus präjudice och förfång ofwanbemt Jonguträsk fiskewattn nyttia och bruuka, skolandes Josep Mursu medh wijdare fiskerietz farande i detta förbudit, som och för åwärckan effter det 25 Cap i Byggninga B: L.L. till 3 mkr S.M.T. fallen wara ./.
S.387 ES 2042
ANNO 1702 d.27.28 Februarij och d.1 Martij Höltz Ord n Häradz winter TING med Allmogen och Meenige Man af Ijå och Pudasjärfwi Sochnar uthi Hifwala Länsmans Gård,
s.419
Mattz Pijra medh dess consort Mattz Sijra ifrån Pudasjärfwi Sochn och Sottkajärfwiby klagade öfwer Joseph Mursu och Olof Wätäläin ibm för det dhe oskiähl:- willia inträngia sig uthi ett fiskeställe Matinsallmi Kurenniskasta opåth på i Norra sijdan Åån belägen, som dhe föregifwa sig hafwa af ålder häfdat och nyttiat, anhållandes att blifwa wid dess POSSESSION maintinerade och bijbehåldne, Swaranderne påstodo fullan häremoot, att dhe äfwen så wähl som dheras contraparter af ålder der sammastädes fiskiat, förmenandes sig så mycket mehra der till wara befogade, som att dhe ifrån Juonguträsks häfdande medelst denna Rättz d 22 etc febr 1697 afsagde domb blifwit dömbde, då dhe medh Oloff Sijra härom twistat, Men Käranderne producerade och beropade sig åter på Nembdeman Jacob Räisänen, hwilcken efter aflagd Eedh bekände, att detta omtwistige fiskestället eenskijllt af ållder warit Mattz Pijra tillhörigt och sedermera är Sijra kommen att efter hans godtfinnande däruthi interessera, hwilcket han så mycket mera sade sig kunna betyga, som att han Pijra der under äger sine Bohl Engiar, een half mihl ifrån hans gårdh belägne, elliest berättande han att Pijras Antecessorer för beqwämblighetens skull flytt sitt Booställe ofwanföre, som tillförenne när inwid detta Matinsallmi fiske belägit, så skall och detta fiskewattn wara ett Inlopp uthi Juonguträsk; Och emedan Swaranderne emoot allt detta ej hade skiähl;- att inwända; Alltså afsades, Att alldenstundh Mursu och Wätäläin medh intet skiähl kunnat bewijsa sig wara berättigade till Matinsallmi fiske, hwaremoot deras contraparter Sijra och Pijra medh ett Eedel;- wittne bewijst sig äga derå een gl;- häfdh, Alltså conserveres desse senare wid dess possession orubbat att förblifwa, till dess deras contraparter medh bättre skiähl bewijsa sig äga dertill någon rättigheet, hwarmed dhe sedan denne gången i detta måhl skohla åtskillde wara.
Olof Veteläinen ylösotti Pirin Autiotilan.Siitä ensimmäisestä jutusta olin lukevinani rivien välistä jotakin tällaista:
Vuoden 1697 helmikuun 22. ja 23. päivinä pidettiin säännönmukaiset kihlakunnan talvikäräjät, joilla olivat mukana Iijoen ja Pudasjärven rivimiehet ja rahvas, tässä nimismiehen talossa, läsnäolevina Kruunun käskynhaltija, uskottu mies Jacob Frosterus sekä seuraavat lautamiehet:
Jussi Mikko Junninen, Haapalahti
Jaakko Yrjö Simonpoika Tuomaanpoika, Jakku
Jaakko Matti Runti, Kälkäjä
Matti Jooseppi Näyhä, Hökkö
Risto Markus Mursu, Kontio
Olof Siira Pudasjärven pitäjän Jongun kylästä toi oikeuden tiedoksi, että Jooseppi Mursu Pudasjärven kylästä ja pitäjästä on näinä vuosina tuottanut hänelle ja naapureilleen huolta harjoittamalla hauenpyyntiä Jongunjärvessä, mihin hänellä ei ole oikeutta, anoen sen johdosta ennakkopäätöstä että Mursun tulee luopua (kalan) haaskauksesta.
Mursu myönsi harjoittaneensa mainitussa järvessä kalastusta, mutta väitti omaavansa tähän jonkinlaisen vanhan nautintaoikeuden. Siira vastusti tätä ja todisti tämän ohella Mursun asuvan toisessa kylässä, missä hänellä on erityiset kalavedet. Vanha, kunnianarvoisa, vakituisesti (kylässä) asuva talonpoika Heikki Parkkinen todisti valaehtoisesti kalastuksen kyseisessä järvessä kuuluvan yksistään Siiralle ja hänen naapureilleen eivätkä Mursun esi-isät ole menneisyydessä kyenneet esittämään mitään oikeuksia. Lautamies Risto Mursu vahvisti kaiken Parkkisen kertoman olevan totta. Tämän seurauksena ja esitettyjen syiden johdosta sekä kahden todistajan valaehtoisen todistuksen nojalla tuomittiin Siira kumppaneineen hyödyntämään ja käyttämään mainitun Jongunjärven kalavesiä, kun taas Jooseppi Mursulta kalastuksen jatkaminen siinä on kielletty. ...
Viimeinen lause "som och för åwärckan effter det 25 Cap i Byggninga B: L.L. till 3 mkr S.M.T. fallen wara" jää hämäräksi. Olisikohan siinä mainittu tietyt lakipykälät ja niiden nojalla sakkorangaistus "haaskauksesta"?
Olen kääntänyt nimetkin siihen muotoon, jota kuvittelen asianomaisten itse käyttäneen. Oman isoisäni Jussi Heikki (syntynyt 1870-luvulla) oli ruotsinkielinen kirkkoherra merkinnyt kirkonkirjoihin nimellä Johan Henrik.
En tohtisi lähteä kääntämään tällaisia juttuja maksusta; menee aivan liikaa arvailun puolelle. Nykyruotsissa riittää minulle tarpeeksi haastetta. Äidinkieleni on suomi enkä ole opiskellut ruotsia lukion jälkeen lainkaan.
Olisin kiitollinen, jos joku ruotsia paremmin osaava korjaisi karkeimmat virheeni ja väärinymmärrykseni. - Joosepin jälkikasvua
Jotan kääntänyt kirjoitti:
Siitä ensimmäisestä jutusta olin lukevinani rivien välistä jotakin tällaista:
Vuoden 1697 helmikuun 22. ja 23. päivinä pidettiin säännönmukaiset kihlakunnan talvikäräjät, joilla olivat mukana Iijoen ja Pudasjärven rivimiehet ja rahvas, tässä nimismiehen talossa, läsnäolevina Kruunun käskynhaltija, uskottu mies Jacob Frosterus sekä seuraavat lautamiehet:
Jussi Mikko Junninen, Haapalahti
Jaakko Yrjö Simonpoika Tuomaanpoika, Jakku
Jaakko Matti Runti, Kälkäjä
Matti Jooseppi Näyhä, Hökkö
Risto Markus Mursu, Kontio
Olof Siira Pudasjärven pitäjän Jongun kylästä toi oikeuden tiedoksi, että Jooseppi Mursu Pudasjärven kylästä ja pitäjästä on näinä vuosina tuottanut hänelle ja naapureilleen huolta harjoittamalla hauenpyyntiä Jongunjärvessä, mihin hänellä ei ole oikeutta, anoen sen johdosta ennakkopäätöstä että Mursun tulee luopua (kalan) haaskauksesta.
Mursu myönsi harjoittaneensa mainitussa järvessä kalastusta, mutta väitti omaavansa tähän jonkinlaisen vanhan nautintaoikeuden. Siira vastusti tätä ja todisti tämän ohella Mursun asuvan toisessa kylässä, missä hänellä on erityiset kalavedet. Vanha, kunnianarvoisa, vakituisesti (kylässä) asuva talonpoika Heikki Parkkinen todisti valaehtoisesti kalastuksen kyseisessä järvessä kuuluvan yksistään Siiralle ja hänen naapureilleen eivätkä Mursun esi-isät ole menneisyydessä kyenneet esittämään mitään oikeuksia. Lautamies Risto Mursu vahvisti kaiken Parkkisen kertoman olevan totta. Tämän seurauksena ja esitettyjen syiden johdosta sekä kahden todistajan valaehtoisen todistuksen nojalla tuomittiin Siira kumppaneineen hyödyntämään ja käyttämään mainitun Jongunjärven kalavesiä, kun taas Jooseppi Mursulta kalastuksen jatkaminen siinä on kielletty. ...
Viimeinen lause "som och för åwärckan effter det 25 Cap i Byggninga B: L.L. till 3 mkr S.M.T. fallen wara" jää hämäräksi. Olisikohan siinä mainittu tietyt lakipykälät ja niiden nojalla sakkorangaistus "haaskauksesta"?
Olen kääntänyt nimetkin siihen muotoon, jota kuvittelen asianomaisten itse käyttäneen. Oman isoisäni Jussi Heikki (syntynyt 1870-luvulla) oli ruotsinkielinen kirkkoherra merkinnyt kirkonkirjoihin nimellä Johan Henrik.
En tohtisi lähteä kääntämään tällaisia juttuja maksusta; menee aivan liikaa arvailun puolelle. Nykyruotsissa riittää minulle tarpeeksi haastetta. Äidinkieleni on suomi enkä ole opiskellut ruotsia lukion jälkeen lainkaan.
Olisin kiitollinen, jos joku ruotsia paremmin osaava korjaisi karkeimmat virheeni ja väärinymmärrykseni.Kiitoksia!
Osasihan sentään yksi kääntääkin eli ei ole koulunkäynti mennyt hukkaan tällä henkilöllä niinkuin noilla muilla!
Hei Joosepinpoika!
Jopa oli hauska kalastusriita! Ammattikääntäjänä en kuitenkiin ryhdy sitä täällä suomentamaan, mutta kääntäminen tuskin tuottaa ongelmia kenellekään ruotsia äidinkielenään puhuvalle.- hra X
Kyse siis on kaksi eri riitaa kalastusoikeuksista Pudasjärvellä, toisaalta Jongunjärvessä ja toisaalta Sotkajärvessä. Pääosissa ovat Siirat ja Mursut.
Mutta olisiko noissa erityistä hauskaa? Samaan tapaanhan on aina selvitelty kaikenlaisia eturistiriitoja, niistähän luemme lehdistä nykyäänkin. - hra X
hra X kirjoitti:
Kyse siis on kaksi eri riitaa kalastusoikeuksista Pudasjärvellä, toisaalta Jongunjärvessä ja toisaalta Sotkajärvessä. Pääosissa ovat Siirat ja Mursut.
Mutta olisiko noissa erityistä hauskaa? Samaan tapaanhan on aina selvitelty kaikenlaisia eturistiriitoja, niistähän luemme lehdistä nykyäänkin.Kyseessä...
- ..............
1700-luvun ruotsin ei pitäisi olla mahdotonta ymmärtää. Tietenkin jos tekstin aihealue on jokin hyvin spesifinen tai aikaansa sidottu, voi sanojen ymmärtäminen olla haastavaa tai selvitystyötä vaativaa.
- ................
Ah, tuossahan se teksti olikin. No, näkyy siellä olevan esim. sana 'inquieterat' eli silkkaa ranskaa (huolestuttaa), ja ymmärtämistä vaikeuttaa sanojen kirjoitusasu ja vanhahtava sanajärjestys, jotka vaativat vähän aivotyötä.
Ihan helppo tuo olisi kääntää, jos viitsisi.
- Joosepin jälkikasvua
Niinpä.
Samaa puppua saa kuin muiltakin palstoilta.
Kuulemma on hauskaa ja helppoa, mutta eipä vain löydy sitä joka osaisi suomentaa. Eli varsinaiseen asiaan ei ainuttakaan oikeaa vastausta, pelkkää lapsellista löpinää vain. Kuitenkin olette itse valmiina vaatimaan oikeaa tietoa ja oikeita ohjeita omiin kyselyihinne koski se sitten vaikka autoanne, tietokonettanne, perhesuhteitanne tai muuta.
Häpeäisitte, aikaihmiset (?). Vaan ettehä te, kun osaatte ihan kouluRUOTSIA!- hra X
Löpinäpalstahan tämä onkin, ei mikään palvelupalsta.
https://www.google.com/search?hl=fi&q=kielenkääntäjä and ruotsi Ei kai siinä ole mitään hävettävää, ettei ryhdy tekemään palkatonta työtä. Heti kun sovitaan suomennostyölle hinta, teksti alkaa kääntyä. Joku muu voi kääntää harrastuksekseen, mutta minulle se on leipätyötä.
- hra X
Hakro kirjoitti:
Ei kai siinä ole mitään hävettävää, ettei ryhdy tekemään palkatonta työtä. Heti kun sovitaan suomennostyölle hinta, teksti alkaa kääntyä. Joku muu voi kääntää harrastuksekseen, mutta minulle se on leipätyötä.
Mutta huomaa, että suomentaminen on suomennustyötä. Suomennos on vasta se valmis tuote.
hra X kirjoitti:
Mutta huomaa, että suomentaminen on suomennustyötä. Suomennos on vasta se valmis tuote.
Tottakai. Näppäilyvirhe. Ja oikoluku unohtui. Siis oikaisuluku.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h493295- 342945
Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062751Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv402491Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.511945Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151589- 321483
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061297- 1801231
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.731070