Mikä sana lauseessa 'ihminen on tekijä' on subjekti ja mikä predikatiivi, ja miksi näin? Muuttuuko suhde jos lauseen kääntää muotoon 'tekijä on ihminen'?
Entä lauseessa 'aivot ovat ihmisen tietokeskus' - jos lauseen kääntää, voiko kopulan laittaa yksikköön: 'ihmisen tietokeskus on aivot'. Voiko ensimmäisen lauseen laittaa näin: 'aivot on ihmisen tietokeskus', jolloin 'aivot' olisi predikatiivi joka edeltää yksikkömuotoista subjektia, jonka mukaan kopula kongruoi?
Vai kumman kanssa kopula kongruoi jos toinen on monikollinen ja toinen yksiköllinen?
Käsittääkseni se riippuu predikatiivin paikasta - jos edeltää subjektia, voi vapaasti päättää, onko kopula monikossa vai yksikössä. Mutta entä toisin päin? Ja mistä tietää, kumpi on predikatiivi ja kumpi subjekti?
Subjekti vai predikatiivi, missä kuka, missä mikä?
11
422
Vastaukset
- Hakro
Voisin kertoa oman mielipiteeni, mutta koska ilmeisesti olet opiskellut syvällisesti suomea, saat parempia vastauksia asiantuntijoilta, joita onneksi tälläkin palstalla on.
- Hämillään
Jos mielipiteesi on tyyliä 'mitä välii?' niin parempi jättää pois. Mutta jos on jotenkin asiaan liittyvä, niin anna ihmeessä tulla. Kieli ei ole sääntöjärjestelmä - säännöt on tehty kielen mukaan. Joten kai se tavallinen kielen käyttö kertoo eniten merkityssuhteista.
- Hakro
Minulla ei ole "mitä välii" -mielipidettä mistään asiasta, kaikkein vähiten kielikysymyksistä.
Katsotaanpa:
1) Ihminen on tekijä
2) Tekijä on ihminen
Mielestäni subjekti riippuu asiayhteydestä. Esimerkiksi:
1) Ihminen on tekijä. - Ihminen on aina subjekti. En ainakaan löydä luontevaa lausetta, jossa tekijä olisi subjekti, jos sanat ovat tässä järjestyksessä.
mutta
2) Oslon massamurhan tekijä on ihminen. Subjekti = tekijä
2) Ilmastonmuutoksessa tärkein tekijä on ihminen. Subjekti = ihminen.
Tässä vain pari ensiksi mieleen tullutta. Enkä suinkaan väitä olevani oikeassa.
Ymmärtääkseni suomen varsin vapaan sanajärjestyksen takia ei ole aina helppoa määrittää, kumpi on subjekti ja kumpi predikatiivi. Mutta onhan tällä palstalla onneksi parempiakin kieliopin asiantuntijoita kuin yllekirjoittanut. Odotan vastineita.
Lauseessa ”ihminen on tekijä” subjekti on ”ihminen” ja predikaatti on ”tekijä”, koska ”tekijä” määrittää (predikoi), mikä tai millainen ”ihminen” on. Tällainen lause ei toki yksinäisenä ole mielekäs, mutta se voisi olla päälauseena esimerkiksi virkkeessä ”Ihminen on tekijä, joka pitää ottaa huomioon myös tekniikassa”.
Suhde muuttuu, jos sanajärjestys käännetään, koska tällöin ”tekijä” on se, josta lauseessa on puhe ja jota ”ihminen” määrittää. Lause olisi erillisenäkin ajateltavissa esimerkiksi puhuttaessa jostakin tapahtumasta: voidaan sanoa ”tekijä on ihminen” vastakohtana sille, että tekijänä olisi esimerkiksi eläin.
Kopula kongruoi subjektin kanssa. Siis: ”Aivot ovat ihmisen tietokeskus.”
Sanajärjestys itsessään ei ratkaise, mutta normaalipainotteisessa lauseessa suomen kielessä tunnettu edeltää tuntematonta eli se, mistä sanotaan jotain, on ensin. Runokielessä voi sanoa vaikkapa ”niin kaunis on maa” ilman, että ”kaunis” muuttuisi subjektiksi, koska lauseen merkitys ohjaa sen jäsentämistä: sanojen merkityksestä seuraa, että ”maa” on se, johon liitetään ominaisuus ”kainus”.- hämillään
Mahtawaa, kiitos mielipiteestä! Eli siis kopula kongruoi subjektin kanssa.
Keskuselu meni hieman eteenpäin, joten laitan sen, minkä aioin tähän vastata, tuonne seuraavan viestin jälkeen.
- zsiba
"Ihminen on tekijä" on lauseena mielestäni selkein tapaus, koska siinä sanasta ihminen predikoidaan, silloin 'ihminen' on subjekti ja 'tekijä' (subjektista jotain predikoiva nomini) on predikatiivi.
"Tekijä on ihminen" -lauseen taas rinnastan sen tyyppisiin lauseisiin kuin "Hän on sisareni" tai tuohon esimerkkiin "Ihmisen tietokeskus on aivot". Eli mielestäni kyseessä on ekvatiivilause, josta katsotaan, ettei voida määritellä, kumpi on subjekti ja kumpi predikatiivi. Mielestäni siis ekvatiivilauseessa ei voi erottaa, kummasta nominista predikoidaan jotain, toki se riippuu lauseiden tulkinnasta. Visk antaa esimerkiksi ekvatiivilauseesta lauseen "Ranska on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa." Mielestäni lause olisi mahdollista tulkita siten, että 'Ranska' on subjekti, josta predikoidaan jotain.
Tässä lisää:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=950”Ekvatiivilause” vaikuttaa turhalta käsitteeltä, joka pikemminkin hämärtää kuin selventää. Lause ”Ranska on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa” on tästä hyvä esimerkki: ellet olisi lukenut ekvatiivilauseen ”teoriaa”, pitäisit luultavasti selvänä, että siinä ”Ranska” on subjekti, josta sanotaan jotakin.
Ekvatiiviselitys hämärtää lausetta ”Tekijä on ihminen” pahasti, koska ei lauseessa todellakaan tarkoiteta, että ”tekijä” ja ”ihminen” tarkoittavat samaa. Siinä tarkoitetaan, että tietyn kontekstin tekijä (jonkin aiemmin mainitun teon tekijä) on ihminen, kuuluu ihmisten joukkoon. Myös ”Hän on sisareni” on predikoiva eikä ekvatiivinen jo siksi, että ”sisareni” ei itsessään ole yksilöivä (sisaria voi olla useita).- zsiba
Yucca kirjoitti:
”Ekvatiivilause” vaikuttaa turhalta käsitteeltä, joka pikemminkin hämärtää kuin selventää. Lause ”Ranska on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa” on tästä hyvä esimerkki: ellet olisi lukenut ekvatiivilauseen ”teoriaa”, pitäisit luultavasti selvänä, että siinä ”Ranska” on subjekti, josta sanotaan jotakin.
Ekvatiiviselitys hämärtää lausetta ”Tekijä on ihminen” pahasti, koska ei lauseessa todellakaan tarkoiteta, että ”tekijä” ja ”ihminen” tarkoittavat samaa. Siinä tarkoitetaan, että tietyn kontekstin tekijä (jonkin aiemmin mainitun teon tekijä) on ihminen, kuuluu ihmisten joukkoon. Myös ”Hän on sisareni” on predikoiva eikä ekvatiivinen jo siksi, että ”sisareni” ei itsessään ole yksilöivä (sisaria voi olla useita).Kallistutko siis sille ajatukselle, että 'ekvatiivilause' käsitteenä pitäisi heivata huitsiin ja määritellä lauseen "Ranska on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa" siten, että tuolla sanajärjestyksellä 'Ranska' analysoidaan subjektiksi ja lause "EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa on Ranska" taas analysoidaan siten, että ensimmäinen nominilauseke on subjekti? (Ja sanajärjestys määrää sen, kumpi on subjekti, kumpi predikatiivi.
Entäpä jos vaihdetaan lause ”Hän on sisareni” lauseeseen "Hän on isäni." Löydätkö silloin käyttöä ekvatiivilauseelle? Nojaan siis Visk:in selityksiin eikä minulla ole kummempaa henkilökohtaista fiksaatiota asiasta.
Jos nyt voidaankin ajatella, että ekvatiivilause on löyhä käsite, niin kuinka kuvaisit teoreettisesti sitä, että nominit ovat saman asian ekstensioita, eikä toinen lauseen nomini predikoi toisesta nominista mitään? Vai siis oletko sitä mieltä, lause, joka muodoltaan on predikatiivilauseen näköinen voi merkitykseltään olla sellainen, että subjekti ja predikaatti on vaikea erottaa? - hämillään
Kiitos vastauksesta, tässä miete:
Lueskelin ketjua ja aloin miettiä tuota ekvatiivilauseen käsitettä esimerkkilauseen "Aivot ovat ihmisen tietokeskus" asiayhteyteen sen näkemyksen valossa, että kopula kongruoi subjektin kanssa.
Kopula siis kongruoi subjektin kanssa, mutta jos lauseen kopulan laittaisi yksikköön, olisiko lauseen subjekti tällöin "ihmisen tietokeskus". Siis voiko ekvatiivilausesksi tulkittavan lauseen, jossa nominilausekkeet ovat eri luvussa, tulkintaa ohjailla kopulan lukua muuttamalla? Lauseenhan tulkitsee helposti siten, että subjekti on se, jonka luvussa kopula on.
Luontevampaa toki olisi laittaa lause, jossa kopula on yksikössä, muotoon "Ihmisen tietokeskus on aivot", mutten keksi, miksi se olisi mahdotonta toisin päin. zsiba kirjoitti:
Kallistutko siis sille ajatukselle, että 'ekvatiivilause' käsitteenä pitäisi heivata huitsiin ja määritellä lauseen "Ranska on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa" siten, että tuolla sanajärjestyksellä 'Ranska' analysoidaan subjektiksi ja lause "EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa on Ranska" taas analysoidaan siten, että ensimmäinen nominilauseke on subjekti? (Ja sanajärjestys määrää sen, kumpi on subjekti, kumpi predikatiivi.
Entäpä jos vaihdetaan lause ”Hän on sisareni” lauseeseen "Hän on isäni." Löydätkö silloin käyttöä ekvatiivilauseelle? Nojaan siis Visk:in selityksiin eikä minulla ole kummempaa henkilökohtaista fiksaatiota asiasta.
Jos nyt voidaankin ajatella, että ekvatiivilause on löyhä käsite, niin kuinka kuvaisit teoreettisesti sitä, että nominit ovat saman asian ekstensioita, eikä toinen lauseen nomini predikoi toisesta nominista mitään? Vai siis oletko sitä mieltä, lause, joka muodoltaan on predikatiivilauseen näköinen voi merkitykseltään olla sellainen, että subjekti ja predikaatti on vaikea erottaa?Kirjoitin, että ekvatiivilauseen käsite vaikuttaa turhalta. Subjektin ja predikatiivin suhteesta kirjoitin, että olennaista on, kumpi määrittää toista, ja että tavallisesti subjekti on (suomen kielessä) ensin. Mutta varsinkin adjektiivinen predikatiivinen voi olla alussakin, etenkin runokielessä: ”Hiljainen on kylätie” predikoi subjektille ”kylätie” ominaisuuden ”hiljainen”.
”Hän on isäni” on sekin predikaatiota. Siinä sanotaan ”hänestä” jotakin. Jos taas sanottaisiin ”Isäni on Matti Möttönen”, sanottaisiin isästäni jotakin, nimittäin nimi.
Mikä voisi olla esittämäsi sellainen ilmaus, jossa ”nominit ovat saman asian ekstensioita” ja kuitenkin muodostavat lauseen, jossa on predikaattina olla-verbi? ”Vasta on vihta”? Missä tilanteessa niin sanottaisiin? Voisi kuvitella sanottavan ”Vasta on joissakin murteissa ’vihta’”. Mutta silloinkin kyseessä on predikaatio: jotakin sanotaan vastasta.
Jos ns. synonyymeja mainitaan aivan symmetrisesti, käytetään kai muunlaisia ilmauksia, kuten ”’Vasta’ ja ’vihta’ ovat kylpemisvälineen nimityksiä.”
Edes puhtainta ”ekvaatiota” kuten 2 × 2 = 4, puettuna kielen lauseeksi kuten ”kaksi kertaa kaksi on neljä”, ei ole tarpeen jäsentää ”ekvatiivilauseeksi”. Vaikka yhtäläisyysrelaatio on matemaattisesti symmetrinen, sen vastineilla kielessä on kuitenkin ”suunta”, ja esimerkkilause on luonnollista tulkita niin, että subjektina on ”kaksi kertaa kaksi”, jolle predikoidaan se ominaisuus, että laskutoimituksen tulos on neljä.
Jos taas sanotaan ”neljä on kaksi kertaa kaksi”, on luonnollista tulkita se lauseeksi, jossa ”neljä” on subjekti ja predikatiivi kertoo, miten se voidaan jakaa tekijöiksi.
- Mikki Hiiri
http://www.faceplantstatus.com/faceplant-71 heheh aiheeseen osuva linkki
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1221945Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1261852Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101789Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561458Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341390Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5041060Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50970Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115914Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347875