Israelilais - palestiinalais tiedotussota on
tuonut esiin mielenkiintoisen
filosoofismoraalisen kysymyksen.
Juutalaisten kostoiskuja arvostellaan
epämoraalisiksi erityisesti sen vuoksi, että ne
pyritään kohdistamaan henkilöihin, jotka ovat
osallistuneet terroritekojen suunnitteluun ja
koulutukseen. Nämä henkilöt ovat lähinnä uskonnon
varjolla luvanneet terroriteon tekijäksi
houkutellulle henkilölle kuollessaan
paratiisiosuuden.
Toisen osapuolen iskut taas kohdistuvat useasti
nuorisodiskoihin jonottaviin nuoriin, toreilla
ostoksilla oleviin naisiin ja kauppiaisiin tai
linja-autopysäkeillä odottaviin sivullisiin.
Terrori-iskuja kohdistetaan myös satunnaisesti
maantiellä kulkeviin autoihin jne.
Näyttäisi julksiuudessa siltä, että
ensiksimainittu kostopolitiikka on jotenkin
moraalisesti tuomittavampaa kuin viimeksimainittu
kostomuoto. Asiasta oliskin mielnkiintoista
kuulla kannanottoja.
Joissakin yhteyksissä pyritään panemaan painoa
sille näkökohdalle, että juutalaisten
kostoiskuissa on valtiotoiminnan luonne.
Viimeksimainittu kostomuoto taas tapahtuu
valtiosta erillisten ryhmien toimesta. Tältä osin
kysymys on yksin semanttinen. Palestiinalaiset
terrorijärjestöt ovat osa palestiinalasihallintoa
ja toimii sen luvalla ja suojeluksessa.
tuonut esiin mielenkiintoisen
filosoofismoraalisen kysymyksen.
Juutalaisten kostoiskuja arvostellaan
epämoraalisiksi erityisesti sen vuoksi, että ne
pyritään kohdistamaan henkilöihin, jotka ovat
osallistuneet terroritekojen suunnitteluun ja
koulutukseen. Nämä henkilöt ovat lähinnä uskonnon
varjolla luvanneet terroriteon tekijäksi
houkutellulle henkilölle kuollessaan
paratiisiosuuden.
Toisen osapuolen iskut taas kohdistuvat useasti
nuorisodiskoihin jonottaviin nuoriin, toreilla
ostoksilla oleviin naisiin ja kauppiaisiin tai
linja-autopysäkeillä odottaviin sivullisiin.
Terrori-iskuja kohdistetaan myös satunnaisesti
maantiellä kulkeviin autoihin jne.
Näyttäisi julksiuudessa siltä, että
ensiksimainittu kostopolitiikka on jotenkin
moraalisesti tuomittavampaa kuin viimeksimainittu
kostomuoto. Asiasta oliskin mielnkiintoista
kuulla kannanottoja.
Joissakin yhteyksissä pyritään panemaan painoa
sille näkökohdalle, että juutalaisten
kostoiskuissa on valtiotoiminnan luonne.
Viimeksimainittu kostomuoto taas tapahtuu
valtiosta erillisten ryhmien toimesta. Tältä osin
kysymys on yksin semanttinen. Palestiinalaiset
terrorijärjestöt ovat osa palestiinalasihallintoa
ja toimii sen luvalla ja suojeluksessa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensin täytyy todeta,että tiedoissani on aukkoja.
Käsittääkseni palestiinalaiset ovat niin
alakynnessä israelin armeijan suhteen,ettei
heillä enää ole muuta keinoa kuin
terrorismi.Tietenkin voisi kaatua viimeiseen
mieheen sotilas sotilasta vastaan,mutta ovat
valinneet toisen tien.
Kysymys tässä tapauksessa lienee,kummat ovat
vähemmän roistoja?
Entäpä, jos palestiinassa ei olisi syntynyt ota
tai jätä tilanne, vaan todella pyritty
yhteiselämään. Todennäköisesti Israelin valtion
tarve aseistatua olisi astetta vähäisempi.
Ilmeisesti myös kansainvälinen (Usa) tuki olisi
ollut maltillisempaa. Nyt synnytettiin tilanne
arabimaailma vastaan marttyyrien Israel. Ainakin
kylmän sodan kausi tarvitsi tällaista
vastakkainasettelua.
Jälleen tapahtui itsemurhaisku Israelissa ja joku
sai sankarikuoleman. Jälleen nousee esiin
moraalinen kysymys, onko oikeampaa murhata työhön
ja kouluihin kiirehtiviä koululaisia ja siviilejä
näissä kommadoiskuissa. Israelin pyrkimykset
kohdistaa vastaavat murhaiskut kostona niihin
henkilöihin, jotka juuri tällaisia iskuja
suunnittelevat, näyttävän johdonmukaisesti saavan
moralistien tuomion.
Jospa täälläkin olisi vuonna 1939 olisi pyritty
venäläisten kanssa todella yhteiselämään...
Kansainvälinen tuki = USA = Amerikan juutalaiset
Nousee esiin kysymys,onko oikein käyttää
ylivoimaista maahantunkeutujaa vastaan
moraalisesti tuomittavia keinoja?
Onko sodassa moraalisesti oikein tuhota kouluja,
sairaaloita, koululaisia ja siviiliväestöä
mielinmäärin. Toimenpiteellä ei pyritä
sotilaallisen voiman tuhoamiseen, sitomiseen tai
muuhun eliminointiin.
Sodalla on sodan säännöt. Sotilaat saavat tuhota
sotilaallisesti merkityksellisiä kohteita.
Sotilaallisesti merkityksettömien siiviliväestön
ja siviilikohteitten tuhoaminen on tuomittava
kansanmurha. Samaa on myös naamioituminen
siviilien sekaan, mikä johtaa siviilien
vaarantamiseen ja näyttää olevan nykyisen
sodankäynnin droktiini.
Moraali on hiukan suhteellinen, voittajien asia.
Sakemannit toimivat moraalittomasti monien
suhteen. Liittoutuneiden pommitukset olivat
kauheita siviiliväestön tuhoamislentoja,
moraalista ei paljoa ole puhuttu. Joku juopunut
joskus Saksassa!!!
Maahantunkeutuijista herää kysymys, mihin
israelilaiset poistuvat, kun he
lopettavat "maahantunkeutumisen"? Saavatko
karjalaiset ammuskella luvutetun alueen
siviiliväestöä?
Kun näitä moraalisia kysymyksiä tosiaan nousee
esiin!!!
Lähi-idän kulttuurissa näyttää vaikuttavan
voimakkaasti koston oikeutukseen perustuva
etiikka. Euroopassa on koston oikeutuksesta
tavattu ajatella toisella tavoin. Michel
Foucaultin mukaan muutos moraalisessa ajattelussa
heijastuu mm. vankeinhoitolaitoksen
kehittymisessä rangaistuslaitoksesta
rehabilitointilaitokseksi jo 1700-luvulla.
Koston ajatellaan usein edustavan ihmisen
moraalisen ajattelun alhaisempaa muotoa.
Ylevämpää on pyrkiä ehkäisemään ja parantamaan,
luottamaan ihmisen luontaiseen hyvyyteen, joka
voidaan ihanteellisissa olosuhteissa virvoittaa
eloon ja teroittaa hallitsemaan ihmisen
moraalisia valintoja.
Toisaalta esim. Yhdysvalloissa vaikuttaa
voimakkaasti ajatus, jonka mukaan rikoksen tekijä
sanoo rikoksellaan irti sopimuksensa yhteiskunnan
kanssa ja joutuu näin yhteiskunnan ulkopuolelle.
Immanuel Kantin edustaman "retributionismin"
mukaan esim. murhaaja on murhaamalla osoittanut
hyväksyvänsä murhaamisen. Tähän kaiketi perustuu
kuolemantuomion hyväksyminen USA:ssa.
Länsimaiset oikeuskäsitykset eivät kuitenkaan
istu Lähi-Idän kuvioihin. Kostaminen näyttää
siellä olevan suorastaan moraalinen velvollisuus.
Tältä pohjalta harjoitettua toimintaa onkin
sitten hankalampi perustella länsimaille, joilla
on aivan toisenlainen eettinen koodi.
Onko siis Lännen paheksunta moraalista kulttuuri-
imperialismia, joka näkee Lähi-Idän moraalin
automaattisesti alhaisempana ja tuomittavana?
Onko se sitä muualta kuin länsimaisesta
näkökulmasta katsottuna? Ja onko niin, että
länsimaat liiassa humaaniudessaan kerran jäävät
uusien valtatekijöiden kuten Kiinan jalkoihin?
Geminin retoriseen kysymykseen jonkilainen
vastaus voisi olla: moraalisesti tuomittavat teot
ovat aina moraalisesti tuomittavia, niitä ei voi
kutsua oikeaksi missään olosuhteessa. Ongelma
vain on, että moraaliset arvostelmat vaihtelevat
jonkin verran kultuurista toiseen. Tuskin
tappamista missään hyväksytään, mutta esim. Lähi-
Idän kulttuurissa ja ainakin sen radikaaleimmissa
piirteissä saattaa olla korkeampia arvoja, jotka
tietyissä tapauksissa astuvat elämän suojelemisen
edelle.
Nyt kun nuo ristiretket olisivat teknisesti
aikamoisen helpompia toteuttaa, niin eiköhän
sellaisia voisi alkaa taas tekemään. Niin
saataisiin kristinuskon ihana anteeksianto myös
pakanauskontojen riesaksi, eikä kukaan tahtoisi
enää silmää silmästä. Varmaan jokainen
tosikristitty näkee tämän vaihtoehdon loogisuuden.
Ja jos se on kapitalistille liian kallista, niin
käytetään sitä perusamerikkalaisen
lempimenetelmää. Tämä "pommitetaan siitä
parkkipaikka" - menetelmä on toiminut jokaisessa
sodassa huomattavan hyvin, ja se palestiinan
ympäristö on niin pinta-alaltaan niin pieni...
Jos sieltä löytyisi öljyä, niin eiköhän niitä
investointeja rauhaan löytyisi. (Vrt. Kuwait)
Mutta koska kyse on lähinnä täysin
hedelmättömästä aavikosta, niin eiköhän siellä
saa kinastella vaikka ajan synkkään loppuun asti.