Nykyajan kristityt ovat aivan normaaleja ihmisiä.
Suurin osa ei käy kirkossa edes kerran vuodessa,
sillä kiireitä piisaa, mutta miksi pitäisikään?
En omalta kannaltani osaa sanoa, kyllä enkä ei
kysymykseen onko Jumala olemassa. Kukapa
sanoisikaan? Suurin osa nuorista nauraa ja
vastaa: "Ei!" Mutta se taas saattaa johtua siitä,
että ystävät alkaisivat muuten haukkua
uskovaiseksi. Mitä siinä sitten pahaa onkaan. Osa
kristityistä käy kirkossa ainakin kerran
viikossa, mutt jos tehtäisiin kysely nuorilta,
arvelisin vastauksiksi tulleen: Ei koskaan
muulloin, kuin häissä, hautajaisissa tai jossain
muussa kirkollisessa tilaisuudessa. Loppujen
lopuksi, mitä hyötyä on kuulua kirkkoon? Joutuu
maksamaankin, vaikkei summa ehkä päätä
huimaakaan. Sen saa jokainen itse päättää...
Kirkolliset asiat ovat jokaisen oma asia, mutta
läheiset vaikuttavat niihin todella paljon.
Vanhemmathan uskonnosta määräävät, kunnes on
tarpeeksi vanha päättämään itse ja silloin onkin
jo aika turhaa vaihtaa uskontoa. Suomesta saattaa
löytyä joitakin, jotka uskovat vaikkapa Allahiin
tai Buddhaan, mutta suurin osa on kristittyjä.
Uskonnon merkitys vähenee koko ajan, eikä kukaan
kiinnitä siihen huomiota enempää kuin kärpäseen.
Olisikohan aika pistää se merkille? Ei se
loppujen lopuksi ketään kovin paljoa paina. Jos
joku sanoisi olevansa noita, häntä pidettäisiin
luultavasti hulluna tai saatananpalvonaja.
Satanismi on yleistynyt ja jotkut satanistit ovat
jopa tappaneet ihmisiä. Eivät kaikki mustiin
vaatteisiin pukeutuvat kuitenkaan ole
satanisteja. Uskonnostaan saa päättää itse,
vaikka valituksi tullut vaihtoehto ei loppujen
lopuksi kovin järkevä olisikaan...
Suurin osa ei käy kirkossa edes kerran vuodessa,
sillä kiireitä piisaa, mutta miksi pitäisikään?
En omalta kannaltani osaa sanoa, kyllä enkä ei
kysymykseen onko Jumala olemassa. Kukapa
sanoisikaan? Suurin osa nuorista nauraa ja
vastaa: "Ei!" Mutta se taas saattaa johtua siitä,
että ystävät alkaisivat muuten haukkua
uskovaiseksi. Mitä siinä sitten pahaa onkaan. Osa
kristityistä käy kirkossa ainakin kerran
viikossa, mutt jos tehtäisiin kysely nuorilta,
arvelisin vastauksiksi tulleen: Ei koskaan
muulloin, kuin häissä, hautajaisissa tai jossain
muussa kirkollisessa tilaisuudessa. Loppujen
lopuksi, mitä hyötyä on kuulua kirkkoon? Joutuu
maksamaankin, vaikkei summa ehkä päätä
huimaakaan. Sen saa jokainen itse päättää...
Kirkolliset asiat ovat jokaisen oma asia, mutta
läheiset vaikuttavat niihin todella paljon.
Vanhemmathan uskonnosta määräävät, kunnes on
tarpeeksi vanha päättämään itse ja silloin onkin
jo aika turhaa vaihtaa uskontoa. Suomesta saattaa
löytyä joitakin, jotka uskovat vaikkapa Allahiin
tai Buddhaan, mutta suurin osa on kristittyjä.
Uskonnon merkitys vähenee koko ajan, eikä kukaan
kiinnitä siihen huomiota enempää kuin kärpäseen.
Olisikohan aika pistää se merkille? Ei se
loppujen lopuksi ketään kovin paljoa paina. Jos
joku sanoisi olevansa noita, häntä pidettäisiin
luultavasti hulluna tai saatananpalvonaja.
Satanismi on yleistynyt ja jotkut satanistit ovat
jopa tappaneet ihmisiä. Eivät kaikki mustiin
vaatteisiin pukeutuvat kuitenkaan ole
satanisteja. Uskonnostaan saa päättää itse,
vaikka valituksi tullut vaihtoehto ei loppujen
lopuksi kovin järkevä olisikaan...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse en kuulu mihinkään, ei minua ole edes
kastettu.
En usko välttämättä mihinkään jumalaan tai
semmoiseen, mutta useasti olen huomannut, että
jotain "yliluonnollista" kyllä on, tapahtuu
nimittäin joskus niin kummallisia juttuja (joita
joku voi nimittää sattumaksi).
Tiedä häntä, muuta kuin ihmetellä.
Niin uskoa vai ei? Siinä iso kysymys mihin en
osaa vastata kuin omalta osaltani ja vastaus
siihen on että en usko. Kaipaan luotettavampia
todisteita jotain konkreettista jotain mitä voin
nähdä ym.
pyysit saada konkreettisia todisteita. mutta
usko on jotakin abstraktia. usko ei ole tietoa,
se on uskomista johonkin asiaan, minka uskoo
olevan totta.
on fakta, etta jumalasta ja jeesuksesta on
todisteita. on raamattu ja paljon muitakin
asiakirjoja, jotka kertovat kristityista.
jos jostain uskonnosta halutaan todisteita ja
nain todistetaan uskon olevan totta, usko muuttuu
tiedoksi ja nain ollen faktaksi. sielloin
uskominen muuttuu tietamiseksi ja uskontoa ei
olisi enaa olemassa.
>Kaipaan luotettavampia
>todisteita jotain konkreettista jotain mitä voin
>nähdä ym.
Eihän se olisi enää uskoa.
Usko on luja luottamus siihen mikä ei
näy,ojentautumista sen mukaan mitä toivotaan.