Vaparia uidessa tulee pyörryttävä/huimaava tunne. Liittyy pään liikkeeseen hengittäessä.
Ennen ei ollut tätä ongelmaa. Hengitän vain toiselta puolen.
Sama ongelma käännöksissä.
Ennen ei ollut tätä ongelmaa. Hengitän vain toiselta puolen.
Sama ongelma käännöksissä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
minulla oli sama ongelma kun aloitin uinnin, ja se lähti vain totuttelemalla. lopulta ei enään huimannut. joskus huimaus meni siihen että pakko pysähtyä ja ottaa rataköydestä kiinni.
Oletko varma, että huimaava tunne tulee pään liikkeestä, eikä esimerkiksi vajaasta hengityksestä?
Ehkä hieman rajuhko harjoitus pään liikkeeseen on hengittää joka veto. Siis joka ikinen veto. Tässä ideana on seurata pään liikettä, ja pyrkiä löytämään sellainen ryhti uintiin, missä pää on paikallaan.
Helpompi on tietysti harjoitella pelkkää uintiasentoa ja vetoa hengittämättä (niin pitkään kuin jaksaa ja sitten vaikka pysähtyä hengittämään), jolloin keskitytään hyvään suoritukseen, jotta saadaan oikeaa liikerataa lihasmuistiin.
Hengitystä voi myös harjoitella. Perusharjoitteita ovat kuplien puhaltaminen ja vastaavat. Jos tuntuu, että eihän nyt lasten harjoitteita kehtaa isompi immeinen tehdä, niin helppo vastaava on päädyssä levätessä pitää alaleuka vedessä. Tavoitteena on totuttaa hermosto siihen, että kasvojen edessä on vettä. Tällöin hengittäminen alhaalta veden rajasta helpottuu aikanaan.
Ja vajaasta hengityksestä: Varsinkin, jos vaparin tempo on nopea, joka toisella vedolla (vain toiselta puolen) hengittäminen on melkoista huohotusta: Kaikilla eivät keuhkot tyhjene täysin, ja sillon pyöritetään pääosin samaa vanhaa ilmaa keuhkoissa. Kannattaa kokeilla joka neljännellä hengitystä, tai unohtaa vetojen laskeminen kokonaan ja keskittyä hengittämään rauhallisesti ulos veden alle, ja hengittämään sisään sitten, kun keuhkot ovat lähes tyhjät.
"Kammon" tunteesta: Happi tuskin loppuu kesken pinnassa uidessa. "Happi loppuu" -tunne perustuu aistiin, jossa veren happamuus muuttuu. Tämä johtuu siitä, että hapen kuluttaminen lihaksissa tuottaa hiilidioksidia, ja hiilidioksidin ja veden reaktio tuottaa hiilihappoa. Kun veden alle hengittää ulospäin, osa hiilidioksidista poistuu hengitysilman mukana, ja näin uloshengitys helpottaa tuota "ilman loppumisen" tunnetta. Jolloin on taas helpompi hengittää sisään haukkomatta. (Happea riittää ihmisellä hyvällä, syvällä hengityksellä keskimäärin kahdeksi minuutiksi. Tuota ei tosin kannata väkisin kokeilla...)
Sama murhe, ei tule rintauinnissa.