Olen laskeskellut viime syksyn yo-kemian tehtäviä ja pari ihan peruskohtaa on jäänyt askarruttamaan. Nämä ovat ihan helppoja juttuja, en vaan jotenkin nyt tajua. Vääntäkää siis rautalangasta.
Vastaukset ovat osoitteessa http://edu.fi/download/135910_Kemia_S2011_ratkaisut.pdf
Tehtävässä 2 (kohta b) kysytään, että miten reaktion alkuaineiden hapetusluvut muuttuvat. Vastauksessa ei mainita ollenkaan vetyä tai happea. Miksi?
Miten hapetuslukumuutokset voi tässä tehtävässä laskea, kun muuttujia on useita? Kokeilemallako vain, ja luottamalla "oletussääntöihin", eli tietyn alkuaineen hapetusluku yhdisteessä on aina sejase (esim. alkuaine aina 0, happi aina -II)?
Tehtävässä 3 (kohta a) selvitetään "erään hiilivedyn" suhdekaavaa. Oon nyt pähkäillyt tätä asiaa pari päivää ja ajatus karkaa aina, kun olen pääsemässä finaaliin. SIIS, laskettuani n:n saan ainemääriksi n(C)=7,80 mol ja n(H)=6,25 mol. Miten saan näistä suhdeluvut 5:4? Olen pyöritellyt lukuja joka suuntaan ja kertonut ja jakanut ja selvästikin olen jo ytimen ympärillä. En vain nyt jotenkin saa piuhoja yhdistettyä.
B-kohdassa kysytään saman hiilivedyn molekyylikaavaa ja laskemisessa käytetään edellisen tehtävän suhdekaavaa C5H4. Koko lasku moolisine kaasuvakioineen menee ihan yli hilseen, mutta lukiessani laskua kohta kohdalta jäi ihmetyttämään, että miten laskussa voidaan käyttää suhdekaavan moolimassaa; mitä se muka kertoo yhtään mistään?
Vastaukset ovat osoitteessa http://edu.fi/download/135910_Kemia_S2011_ratkaisut.pdf
Tehtävässä 2 (kohta b) kysytään, että miten reaktion alkuaineiden hapetusluvut muuttuvat. Vastauksessa ei mainita ollenkaan vetyä tai happea. Miksi?
Miten hapetuslukumuutokset voi tässä tehtävässä laskea, kun muuttujia on useita? Kokeilemallako vain, ja luottamalla "oletussääntöihin", eli tietyn alkuaineen hapetusluku yhdisteessä on aina sejase (esim. alkuaine aina 0, happi aina -II)?
Tehtävässä 3 (kohta a) selvitetään "erään hiilivedyn" suhdekaavaa. Oon nyt pähkäillyt tätä asiaa pari päivää ja ajatus karkaa aina, kun olen pääsemässä finaaliin. SIIS, laskettuani n:n saan ainemääriksi n(C)=7,80 mol ja n(H)=6,25 mol. Miten saan näistä suhdeluvut 5:4? Olen pyöritellyt lukuja joka suuntaan ja kertonut ja jakanut ja selvästikin olen jo ytimen ympärillä. En vain nyt jotenkin saa piuhoja yhdistettyä.
B-kohdassa kysytään saman hiilivedyn molekyylikaavaa ja laskemisessa käytetään edellisen tehtävän suhdekaavaa C5H4. Koko lasku moolisine kaasuvakioineen menee ihan yli hilseen, mutta lukiessani laskua kohta kohdalta jäi ihmetyttämään, että miten laskussa voidaan käyttää suhdekaavan moolimassaa; mitä se muka kertoo yhtään mistään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
huhuh, onnea kirjoituksiin, mikäli niihin reenailet.
7,80/6,25= 1,248 eli pyöristettynä 1,25 kuten 5/4=1,25. Koska ei ole olemassa 0,25 kokoista H-atomia, on suhdeluvut tällöin pyöristettävä tasaluvuiksi oikeassa suhteessa. (pyöristetään alaspäin koska voidaan käyttää kerrointa n)
b-kohdan moolimassa, M liittyy siten, että ideaalitilassa kaasun ainemäärä on vakio. (kun tiedetään tila, paine ja lämpötila, voidaan laskea kyseseisessä tilassa oleva ainemäärä, -jos siellä jotain tunnetta ainetta kaasuna on. eli n. ) ja se n=m/M
Joku muu saa auttaa sinua noiden hapetuslukujen kanssa, niitä en ole ikinä oikein sisäistänyt, ja hyvin olen pärjännyt ilmankin mokomia. Pitäis olla ne kysymykset esillä kans :)
Vau, kiitos avusta. Hieman on nyt valaistuneempi olo. :) Ajattelinkin, että ei voi olla kovin vaikeita juttuja.
Niin tosiaan, jos joku osaa hapetusluvuissa auttaa, niin yo-kysymykset löytyvät tästä linkistä:
http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/KEMIA-S11.pdf
6 NH4ClO4(s) + 10 Al(s) → Al2O3(s) + N2(g) + HCl(g) + H2O(g)
Ammoniumperkloraatti:
-- vety: annetaan vedyn perusoletus 4 * +1 = +4
-- happi: annetaan hapen perusoletus 4 * -2 = -8
Kyseessä on ammonium- ja perkloraatti-ionien ulospäin varaukseton yhdiste. Ammonium on ioni ja sen varaus tulisi muistaa: ammoniumin muoto ja varaus on NH4+. Koska vedyllä varaus on +1, neljän vedyn varaus on +4 ja siten typelle jää jäljelle -3, jotta ionin ulkoinen varaus olisi +1.
-- typpi: -3
Ammoniumin varaus on +1, joten perkloraatin varauksen on oltava -1. ClO4(-1), jossa hapen "osuus" on -8. Silloin kloorin varauksen on oltava +7, jotta perkloraatti olisi ulospäin varaukseltaan -1.
-- kloori: +7
Alumiini on atominen metalli, joten sen varus on nolla 0.
Alumiinioksidissa hapen hapetusluku on jälleen 3 * -2 = -6. Alumiinioksidi on ulospäin varaukseton, joten yhden alumiinin varausluvun on oltava +3.
Typpi on atominen kaasu, joten sen varaus on nolla 0.
Kloorivetyhapossa vedyn varaus on oletus +1, joten kloorin varauksen on oltava -1.
Vedessä pätevät vedyn ja hapen oletusvaraukset.
Muutokset:
N: -3 --> 0
Cl: +7 --> -1
Al: 0 --> -3
%%%%%%%%%%%%%%%
Osalla alkuaineita on lähes poikkeuksetta samat oletushapetusluvut. Esimerkkeinä happi (-2), vety (+1) ja tietyt raskasmetallit (+2 tai +3). Yleensä perustehtävät on rakennettu sen varaan siten, että happi ja vety ainakin ovat vakiot. Sen lisäksi tulisi muistaa muutama perusioni, kuten yllä ammonium +1.
Mm. peroksidit ja metallihydridit ovat poikkeuksia ja siten harvinaisia.
No jopas, tässäpä mulle pureskeltavaa. Kiitos vaivannäöstä!
Vielä olisi yksi tehtävä, joka ei oikein jysähdä tajuntaan. Vaikeusaste jälleen "helppo", mutta ajattelen asiaa varmaankin liian vaikeasti.
Eli, kevään 2006 yo-kemiassa ensimmäisenä tehtävänä on taulukko, mihin pitää täyttää tiedot käyttäen jaksollista järjestelmää. Simppeliä sinänsä. Täyttelin taulukon ja taaskaan en ymmärrä kaikkia vastauksia. Kysymys löytyy tuolta:
http://www.kemi.fi/lukio/MirjaKarjalainen/yokemia/yo06kt.html
ja vastaus täältä:
http://www.kemi.fi/lukio/MirjaKarjalainen/yokemia/yo06k.html
Mitä tarkoittaa ekassa vastauslokerossa (18-3)? Tajuan, että siitä tulee vastaus 15, mutta miksi protonien ja elektronien määrät eroavat? Sama juttu rautasarakkeessa neutronien ja elektronien kohdalla.
Minäkään en ymmärrä tuota laskua 18-3, sillä protonien määränhän saa suoraan järjestysluvusta. Protonien ja elektronien määrä on sama vain atomeissa, tuo on varaukseltaan -3 eli siinä on kolme elektronia enemmän. Neutronien määrä taas ei oikeastaan korreloi elektronien määrän kanssa. Neutroneita on aina massaluku miinus järjestysluku. Elektronien määrä on järjestysluku miinus varaus (etumerkin kanssa).
Suhdekaava saadaan näppärästi sillä, että jaetaan ainemäärien suhde pienimmällä ainemäärällä ja lavennetaan kokonaisluvuiksi. Eli kun meillä on 7,80 : 6,25, jaetaan molemmat 6,25:llä ja saadaan noin 1,25 : 1, josta saadaan kokonaisluku kertomalla neljällä. Tämä esimerkki nyt meni muutenkin päättelemällä, mutta jos on vaikka useampia alkuaineita, neuvo on hyvä.
Elektronien ja protonien määrät eroavat, koska kokonaisvaraus on -3. Se tarkoittaa siis että elektroneja on kolme enemmän kuin protoneja (kyseessä on ioni, eikä alkuaine). Sen takia siis protoneita on 18-3.
Nämähän on aivan perusasioita... Hakekaa kunnon kirja ja opetelkaa prusasiat... hyvä että ihmiset ovat jaksaneet auttaa teitä! ei ollu tärkee mun asia, mut itteä säälittää teidän puolesta...