Olen tässä pohtinut. Ihan omien kokemuksien pohjalta ja olen tullut tähän lopputulokseen.
Naisesta tulee ihan sietämätön jos mies menettää "vallan" parisuhteessa. En tarkoita että nainen pitäisi hakata kuriin ja nuhteeseen. En kannata väkivaltaa tippaakaan.
Lyödä ei saa.
Mutta kuri se pitää olla naisellakin. Äläkä usko niitä itkuvollotuksia joka yleensä syntyy siitä kun otat valtaa itsellesi takaisin. Vollotus on vain naisten ase jolla pyrkivät ottamaan valtaa itselleen.
Nainen on kumma otus. Oikeasti ei halua valtaa, mutta ottaa sitä jos on otettavissa ja sitä saadessaan tulee ihan mahdottomaksi.
Jos nainen liian pitkälle, niin pitää laittaa nuhteeseen. Vollotuksen jälkeen voikin tunnustaa hieman herkkyyttään, rakkauttaan ja naida naiselta aivot pellolle.
Sopivasti kuria, pikkasen julmuutta, sopivasti herkkyyttä ja hyvää seksiä. Siinä resepti.
Naisesta tulee ihan sietämätön jos mies menettää "vallan" parisuhteessa. En tarkoita että nainen pitäisi hakata kuriin ja nuhteeseen. En kannata väkivaltaa tippaakaan.
Lyödä ei saa.
Mutta kuri se pitää olla naisellakin. Äläkä usko niitä itkuvollotuksia joka yleensä syntyy siitä kun otat valtaa itsellesi takaisin. Vollotus on vain naisten ase jolla pyrkivät ottamaan valtaa itselleen.
Nainen on kumma otus. Oikeasti ei halua valtaa, mutta ottaa sitä jos on otettavissa ja sitä saadessaan tulee ihan mahdottomaksi.
Jos nainen liian pitkälle, niin pitää laittaa nuhteeseen. Vollotuksen jälkeen voikin tunnustaa hieman herkkyyttään, rakkauttaan ja naida naiselta aivot pellolle.
Sopivasti kuria, pikkasen julmuutta, sopivasti herkkyyttä ja hyvää seksiä. Siinä resepti.
Vastaukset 63
Vanhimmat
että pehmeä mies on ennenpitkää vain aisankannattaja
..naista ei saa jättää huomiotta. Jos se riehuu, se riehuu siksi, että ajattelee, ettei mies sitä rakasta.
Miehen pitää saada nainen uskomaan, että rakastaa naista, ja "pitää" huolta. On iso ja vahva.
Ja jos se nainen kiukuttelee vähän väliä, se tosiaan saa yleensä ihan liian vähän seksiä.
Eli juuri sitä herkkyyttä tajuta, mistä kenkä puristaa. Paras olisi miehellä olla oikein tarkka peili.
Tyhjän natkutus jää varmasti, kun nai ne aivot pellolle vaimolta.
nalkuttavien naisten miehet ovat vähemmän viriilejä ja huonoja sängyssä ))
yksinkertainen selitys..
mutta totta. Sellaisen havainnon olen itse tehnyt. Usein ns. nalkuttanvat naiset valittavat miehensä heikkoa mieskuntoa jopa kapakoissa täysin vieraille ihmisille.
Olen täysin samaa mieltä tämän ketjun kirjoittajien kanssa. Naiset nalkuttavat, koska petihommat eivät suju heidän toiveidensa mukaan, yleensä syy ei ole laadussa vaan määrässä.
Olen omalle miehelleni sanonut kymmeniä kertoja, että syy minun nalkutukseeni ja vitutukseeni on vähäinen seksielämä. No, se siitä korjaantuu sitten muutamaksi viikoksi, kunnes taas on sama tilanne. En käsitä, eikö se mies muista muutamaa viikkoa kauempaa!
Miehet säästyisivät monelta nalkutukselta, kun keskittyisivät iltatv:n sijasta vaimoonsa!!!
Niin. Pitääkö miehen tehdä aina aloite?
Naisillakin on lupa tehdä aloite seksiin. Minä jopa kannustaisin siihen.
Niin ja se TV. Siitä voi myös luopua. En ole kaivannut.
Tiiätkö et voisi olla lähempänä oikeata...itse olen oikein superepäonnistuja parisuhteissani!!Mutta nyt olen tuntenut 2kk sellaisen miehen joka laittaa mut kuriin,en halua enkä tarvitse enää pompotettavia miehiä,koska nyt tiedän mitä on kun mies "laittaa naisen"kuriin ja se käy luonnostaan,koska saan hänestä niin paljon voimaa!!Ja hän myös nai multa aivot pellolle,ei jää paljon aikaa ihmetellä!!;)
Täällä taas nykynaiset itse todistavat olevansa henkisesti lapsen tasolla ja odottavat, että "iso mies tulee ja laittaa kuriin".
Tasa-arvoa vaaditaan, mutta kuitenkaan sitä ei kestetä, jos mies on "liian" pehmeä, tunteellinen ja mukava.
Mikä pakko naisen on olla "hallitesevana" parisuhteessa, jos mies ei halua/pysty siihen? Miksi ei voi yrittää elää oikeasti tasa-arvoisessa suhteessa miehen kanssa?
Aivan, nainen ahdistuu, jos "mies ei ole Mies".
Kaikki naiset toivovat miehensä olevan vahva ja turvallinen, mut kuriin laittamista en ymmärrä minkäänlaisessa parisuhteessa puolin enkä toisin!?
Parisuhde on toisen kunnioittamista, rakastamista ja uskollisuutta! Ehkä olen vanhanaikainen, mutta en aio lopettaa ennen kuin löydän sellaisen suhteen! Olen ennemmin yksin kun otan suhteen jossa en saa olla oma itseni vaan joku pompottaa mua tai mun pitää määräillä toista! Lapsellista!
Kuriin laittamisella ei poista toisen kunnioittamista, rakastamista tai uskollisuutta.
Se on sitä, että osaa laittaa sut liekaan ja vetää narusta kun menet liian pitkälle.
...jos nainen on jäänyt vaille kunnon isäsuhdetta ja haluaa miehestään nyt sitä vaillejäänyttä kuria,hellyyttä ja rakkautta?Tämä mies täyttää silloin sen vajaaksi jääneen isänsylin ja molemmat ovat tyytyväisiä!!Meitä kaltaisiani naisia joilta on puuttunut isänsyli on paljon tässäkin maassa!!Kyllä se on niin että yksi ja sama mies voi täyttää monia tarpeita naisensa tyytyväisenä pitämiseksi,ei tarvitse muita katsella,kun hän huomioi ja rakastaa rajusti!!!Ja isot lihakset pitää olla ja vahva itsetunto,siinä sitä joka olen jo 3 miestä heittänyt pihalle!!
Allekirjoitan mielipiteesi täysin. Minäkään en halua "nörttiä" miestä enkä halua itseäni pompottelevan. Olen aikuinen nainen ja haluan tasa-arvoisen suhteen jossa on nuo mainitsevasi asiat. Olen tullut siihen tulokseen paria ystäväni suhdetta sivusta seuranneena että on todellakin parempi olla yksin kuin toisen kynnysmattona oleminen.Ystäväni yritti selittää suhdettaansa ja sanoi että minä en ymmärrä häntä koska en ole (mukamas) rakastunut koskaan niin syvästi kuin hän.... Miten minä voisin rakastua ihmiseen joka haukkuu, hakkaa ja alistaa? Niin epätoivoinen en ole. Ystäväni miesystävä on mielestäni alusta asti ollut tuollainen kammotus, siinä ei hyvä ulkonäkö auta. Miehet jotka hakevat vaikka kuun taivaalta, jos sitä pyytäisin, eivät myöskään saa minua syttymään. Jos minä olisin se joka joutuu päättämään/määräämään suhteessa jatkuvasti, ei sillä suhteella olisi kovin pitkää tulevaisuutta. Hyvän ja pitkän parisuhteen avainsanat ovat myös minunkin mielestäni nuo kunnioitus, rakkaus, uskollisuus ja tasa-arvoisuus. Tietysti tähän riittää varmasti monia mielipiteitä, mutta tämä olikin minun mielipiteeni ja ajon myöskin jatkaa sielunkumppanini etsimistä :)
Meitä on sitten moneksi.... ja varmaan ihan hyvä niin, löytyy jokaiselle vakalle se kansi. Itselläni ei ole ollut juuri minkäänlaista isä suhdetta, mutta en kuitenkaan kaipaa mitään kurinpitoa ja liekassa pitämistä, se vain alistaisi enkä pitäisi siitä (en omaa alistusfantasioita) Omasta mielestäni osaan olla aikuinen ja käyttäytyä ihmiseksi ilman miehen "valvontaa". Rakas äiti on kasvattanut minut mm. itsenäiseksi ja toisia kunnioittavaksi. Äitini opeilla ja esimerkillä, olen pärjännyt hyvin tässä maailmassa, onnellisena, kiitos siitä hänelle!
Lyödä ei saa, ei kukaan autoonsakaan potki. Muuten pitää olla jämpti ja jämäkkä. Joskus pitää naiselle myös antaa omaa rahaa, tosin kannattaa valvoa mihin se sen rahan käyttää.
Vaimo kannattaa ottaa läheisriippuvaisesta naisesta, siitä saa hyvän ja työteliään eukon, hyvin pidettynä.Pienissä asioissa kannattaa antaa senkin joskus päättää, että se tuntee omaavansa jotain valtaa.Siivous ja sen tyyppiset asiat pitää jättää kokonaan naisen haltuun, tasa-arvon nimissä myös ruohonleikkuu. Lapsia pitää laittaa muutama, jotta hoivavietti toteutuu. Eikä saa liialla kotityöllä rasittaa, jos on vähän siivous kesken, saa sellainen jäädä vaikka seuraavaan päivään, mikäli on jo iltauutisten aika.
Tässä on alistussävytteinen kanta, jota en ole valmis allekirjoittamaan, mutta mikäs siinä jos homma toimii ja molemmat on tyytyväisiä.
Samaa olen miettinyt. Olen lukenut koirankasvatus kirjoja ja todennut, että niiden antamat vinkit ovat suoraan sovellettavissa parisuhteeseen.
Pitää paikkansa toi. Itse olen aika henkisesti vahva tyyppi jonka ei tarvi yrittää näytellä mitään. Naiset aistii vahvan itseluottamuksen. Vahvalla itseluottamuksella tarkoitan vaikka sitä että pystyy katsomaan toista silmiin ja pyytämään anteeksi tai kertomaan että rakastan sinua. Mutta se on kyllä niin että naisille ei kannata antaa periksi asioissa kuin tietty määrä. En minäkään pidä jos naisella ei ole omia mielipiteitä vaan kaikki menee aina kuin minä haluan.
Eli voihan sitä ajatella myös käänteisesti.
Parisuhteessahan tulee olla kaksi tasa-arvoista ihmistä (Yllätys!).
Liika kouhotus pitää karsia molemmilta pois pikkuisella kurilla.
Näin se menee. On vaan hyvä sen kurituksen suhteen huomioida Suomen lainsäädäntö ettei tule jälkipyykkiä. Itse olen havainnut hyväksi koulutuskeinoksi toisen käsienpäälle ilmaan nostamisen ja pudottamisen lattialle. Siitä ei jää pahoinpitelelly ominaisia jälkiä.
En kannata fyysistä kuritusta. Mutta kiitos (?)neuvosta.
Onhan niitä lievempiäkin konsteja. Esim. paastoaminen "...ja nyt ämmä alat dieetille" sekä valvottaminen. Jokin fyysinen rasitus, esim. mattopyykki (olen kerran pesettänyt äitini 180 neliön huoneiston kaikki matot) saa aikaan hiljentymistä ja nöyrtymistä tosiasioiden edessä.
Puhut mielenkiintoisia!
Varmasti valta sairastuttaa niin naisen kuin miehenkin. Turmelee ja pilaa.
Mutta lääke juttuun löytyy käsittääkseni toisen kunnioittamisesta.
Silloin ei tunne tarvetta alistaa.
Tuo resepti...hmmm...minuun ainakin tehoaa, mutta molemminpuolisen kunnioituksen kanssa.
Se johtuu siitä, että olen niin älyttömän mielenkiintoinen muutenkin ;-)
Toiset naiset pitävät älyttömistä. Se on sitä vallakäyttöä. Helppoja tapauksia ja jujutettavissa kotiorjiksi.
mies taikka nainen ja tekee asioita kuten itse haluaa ja josta itse nauttii, ei kai voida sentään puhua orjuudesta?
Kun suhde antaa molemmin puolin paljon, ei ole syytä alistaa.
herra herttainen pohdiskelija.. tuolta logiikka puolelta "käskystäsi" pompanneena.. mitäköhän sitten tarkoitat ihan käytännön toimina sillä, että naisella on oikeus olla komennettavana - ja että naiset ovat niin naiveja, että reseptisi on takuu varmasti käypää valuuttaa?
Ei tämä ole mikään lentokoneen flight check list.
Se on asenne. Toimintafilosofia.
Parisuhde pitkässä juoksussa koostuu arjesta; pienistä asioista. Pienistä päätöksistä. Pienet päätökset muuttuvat isoksi virraksi jos nainen saa päättää kaikesta. Naisen luontainen epävarmuus alkaa toimia siten, ettei nainen enää tunne kykenevänsä hallita tilannetta. Tai miestä. Nainen ei voi tietää mitä mieltä mies on asioista jos mies ei tee pieniä päätöksiä hänen puolestaan. Loppujen lopuksi se menee siihen, ettei nainen enää edes anna miehen tehdä pieniä asioita. Tällöin mies on menettänyt jo kaiken vallan. Nainen on silloin sitä mieltä, että miehestä ei ole "vastusta" hänelle.
Niin ja lyön vetoa että reseptini on varmasti parempaa valuuttaa kuin se, että leikitään jotain yltiö tasa-arvoista systeemiä jossa ei mukamas ole vallankäyttäjiä ollenkaan. Koiratkin tappelevat oman nokkimisjärjestyksensä. Ja ihminen jos joku on laumaeläin.
en ole siis tasapäistämisen - joka on eri asia kuin moni muu tasa-alkuinen asia - kannalla, eikä tietenkään tarvitse ruksia joka kohtaa listassa.. Olin vain lähinnä kiinnostunut siitä, että useaan kommenttiin vastasit, ettei se ole mitä tarkoitat ja näkemyksenä ymmärrettävissä. Jos kyse on toimintafilosofiasta, niin juuri se toiminnan muoto oli mitä kyselin - miten ilmenee ja miten olet toteuttanut käytännöntasolla reseptiäsi?
Ei noin vakuuttavasti voi puhua kuin mies, jolla on vankka kokemus asiasta. Hyvä kun saat sitä jaettua muille kärsiville tossunalusmiehille. Toivon sydämestäni ettei vaimosi pääse terrosisoimaan surfaustasi.
esimerkki päätös jonka olet tehnyt naisen puolesta? ja mitä tarkoitat, että mieheltä kielletään asioita, jos nainen alkaa muuttua epävarmaksi?
Sillä hetkellä kun alkaa tuntua siltä, että nainen alkaa mennä liian pitkälle niin vedän pelin poikki. Kiskon hihnasta kunnes ei enää rimpuile. Jos tulee vollotusta, niin tulkoon. Hiukan muistutusta rajoituksista. Pikkuisen julmistelua. Rakkaudenosoituksia ja hyvää seksiä.
Ratkaisevaa on se, että tarttuu kiinni siihen hetkeen jolloin tuntee sisimmässään että nyt nainen menee liian pitkälle. Asia voi olla mikä hyvänsä. Vaikkapa naisen juuri makuuhuoneeseen asentamat vaaleanpunaiset verhot tai vaikkapa riekkuminen turhan julkeasti baarissa.
Äläkä nyt tule kysymään milloin se tunne tulee. Näiltäkin keskusteluareenoilta löytyy sankoin joukoin valittajia jotka valittavat kun miehensä sitä ja naisensa tätä. Tarttuisivat kiinni asioihin. Hihnasta kiinni ja nainen/mies ruotuun.
Tämä juttu on varmaan niinkuin uskonto. Jumalasta voisi kirjoittaa tuhansia sivuja kuitenkaan kuvaamatta mitään. Voi vain antaa pointterin oikeaan suuntaan.
Pahimmassa tilanteessa juttu menee siihen, että mies ei enää uskalla tehdä kotona mitään kun tulee koko ajan nalkutusta. Ja lopulta johtaa siihen, että jos aikookin tehdä jotain niin nainen kieltää.
Aikoinaan itselleni kävi näin, että nainen kielsi vaihtamasta rikkinäistä hehkulamppua katosta. Noudatin kilttinä miehenä. 10 minuuttia myöhemmin nainen vaihtoi sen itse.
Yhtäkkiä vain tajusin koko homman juonen. Se oli klassinen esimerkki valtapelistä jolla haluttiin osoittaa tarpeettomuuteni. Tavallaan naisen pesänrakennusvietti kasvoi niin voimakkaaksi, ettei se hyväksynyt mitään minun tekemääni muutosta.
nyt oli helpomi ymmärtää käytännönpuolikin :)
Kyllä tässä onkin jo liikaa kuunneltukin kaikkien nynnyjen höpinöitä, mutta tässä on nyt selkeästi totuudenjyvänen. Totuus nimittäin on se, että nainen on luotu miehelle työkaluksi. Naisen tehtävä on huolehtia kodista, jälkikasvusta ja pimpulasta.
Toki naiselle pitää olla reilu ja antaa vaikka vähän viikkorahaa, että saa meikkejä ja joskus naistenlehden kaupasta, mutta kurissa se täytyy pitää.
Siivouksessa olisi hyvä olla hyvät apuvälineet, samoin keittiöhommissa. Jos nämä eivät ole kunnossa, niin karseeta nalkutusta seuraa. Jos ei akka taas osaa noita hommiaan, niin eikun vaihtoon.
Älkää kuunnelko miehet kaikenmaailman hippien ja feministien urvelluksia. Koko feminismi on loistava esimerkki aivottomuudesta, joka syntyy kun naisella ei ole vahvaa miestä komentamassa.
Tuommoiset äijät kuriin ja potku persauksiin sen jälkeen kun ovat täyttäneet tehtävänsä eli naineet keskinkertaisesti, koska parempaan eivät ikinä pystykään. Tilalle herkkä, hempeä, hierontataitoinen, runoudesta ja filosofiasta sujuvasti jutusteleva nuorukainen, joka kiltisti tiskaa, siivoaa ja kokkaa kun käsketään. Ei jumalauta kurista paasaavilla äijänkuvatuksilla mitään tee kukaan täysjärkinen kypsä nainen. Onhan se nyt päivänselvää kenellä se valta on syytä olla: tietenkin sillä viisaammalla. Ja viisautensa nainen osoittaa monottomalla ilman epäröintejä käytävään äijän, joka rupeaa suhteessa liikaa kukkoilemaan ja vielä rehentelee sillä nettipalstoilla.
Olen ihan oman kokemuksen pohjalta tullut tähän erittäin toimivaan lopputulokseen.
Nainen jota ei ole koskaan pidetty kurissa ja nuhteessa oikealla tavalla!
Nainen jota ei todennäköisesti ole koskaan naitu kunnolla.
Soli vaan sanoi kiinalainen.
..kuulostaa siltä, että olisit hyvin maskuliininen nainen ja haluaisit itsellesi naismaisen miehen?
Älä äijä tärise, koska se ei nyt tähän kohteeseen onnistu eikä iske. En kerkiä vastailla sun kireäpipoisiin juttuihin, koska on kiire naimaan kunnolla kahden komean, isokaluisen runollisen miehen kanssa, joilla on avarampi aivotoiminta ja pienepi maha kuin sinulla. Kurittele sie vaan siellä muijaasi ja julistele sitä näillä palstoilla. Siinä hukkaat tosin hyvää naintiaikaa.
Saanko esitellä teille muillekin tyyppitapauksen :Diagnoosi: pienen pippelin kompleksi!
Tästähän alkaa tulla oikeasti hauskaa.
Oi Raaka Täti, olisitpa lukenut kaikki artikkelini niin voisit EHKÄ ymmärtää, että KURI ei ole sama asia kuin KURITUS.
Ikävä juttu jos isäsi/miehesi hakkasi sinua. Se ei ole koskaan kuitenkaan ollut artikkelini pointti.
Noihin teinikommentteihin en vaivaudu edes vastaamaan.
Etsiskelen tässä mallia. Naista. Hänessä pitäisi olla näköä ja särmää. Voitaisiin joku ilta neuvotella asiasta epävirallisesti kahden kesken. Otettaisiin viintä ja tuijoteltaisiin tulta. Katseltas tuleeko se inspis maalaamiseen tai muunlaiseen sutimiseen.
Taisit ehtiä ennen. Minäkin kaipaisin pientä koulutusta.
Kylläpäs on viihdyttävää lukea näiden tossun alla olevien reppanoiden fantasioita täältä. Eikös se ole jo teidänkin aika mennä kotiin sinne lieden ääreen valmistamaan vaimolle ruokaa, ettei tule sanomista. Jatkatte unelmointia sitten taas huomenna.
Naiseltahan voi ottaa valtaa monella eri tavalla.
Esim. jos se on tehnyt ruokaa aikaisemmin, niin ainahan sitä voi tehdä itse - ja paremmin.
Lasten synnyttämistä lukuunottamatta naiset eivät tee mitään paremmin, mitä miehet eivät voisi tehdä itsekin. Miehen ja naisen tehtävissä on kysymys vain työnjaosta, joka on syntynyt lajimme kehityksen alkuaikoina.
Syy siihen miksi minua ei kukaan hakkaa eikä alistele eikä komentele on tietenkin se etten änkeä ikinä yhdenkään miespuolisen olennon kanssa samaan osoitteeseen kahta vuorokautta pitemmäksi ajaksi. Sitten tietenkin aikaa pidennetään jos riittävän komea ja tottelevainen sattuu löytymään.
Samaa suosittelen muille niin ei tarvitse näillä palstoilla kitistä kuinka valtataistelua käydään parisuhteissa.
Suurin osa ihmisistä hinkuu vakisuhteisiin ja ramppaa parin vuoden kuluttua vieraissa. Tutkitusti ainakin 80 prosenttia miehistä. Varmaankin niitä, joiden parisuhde kukoistaa kun se oma nainen on sopivasti kurissa ja aisoissa kotona odottelemassa herraansa naimaan aivot pellolle. En tietenkään sekoittele kuria ja kuritusta, mutta miksi hitossa jumittuisin jonkun äijän kanssa suhteeseen taistelemaan vallasta kun voin tapailla sellaisia, joilla on muutakin sanomista ja miettimistä tässä elämässä.
"Reippaaasti naimaan" -viestini oli tietysti kepeätä huumoria, jota on tosikoille turha tarjoilla. Onneksi meillä ei niin totisia miehiä ole koskaan näkynyt enkä usko että tulee näkymäänkään, koska niille ei kaffetta tarjoilla :)
Karmeimpia tapauksia nettiareenoilla ovat nämä mukapsykologiset pika-analyytikot kuten herra Kuriruhtinas pläjäyksineen "ikävää jos isäsi hakkasi sinua" . Kun ryhdyt analyseeraamaan näillä palstolla hyvä mies, huolehdi siitä että sulla on argumentit kunnossa niin ettei tarvitse arvuutella ja laukoa järjettömyyksiä.
kysyä, että jos naiset ovat siis mielestäsi kaikessa miestä huonompia mitä ihmettä ylipäätään edes teet parisuhde palstalla tai parisuhteella?
Voi mies rukka, voit nimittää sitä arkista aherrustasi ihan miksi haluat, pääasia että hoidat hommat niin, ettei naisesi tarvitse niistä huomauttaa. Kutsu sitä tiskaamista, ruuanlaittoa ja siivoamista sitten vallan riistämiseksi jos se heikkoa itsetuntoasi helpottaa, pääasia että hoidat hommat niin ettei naisesi joudu montaa kertaa käskemään.
en tarkoita olla arvosteleva. Lähinnä mietin, että mikä sitten on parisuhteen arvo ja merkitys mielestäsi?
"Karmeimpia tapauksia nettiareenoilla ovat nämä mukapsykologiset pika-analyytikot kuten herra Kuriruhtinas pläjäyksineen "ikävää jos isäsi hakkasi sinua" . Kun ryhdyt analyseeraamaan näillä palstolla hyvä mies, huolehdi siitä että sulla on argumentit kunnossa niin ettei tarvitse arvuutella ja laukoa järjettömyyksiä."
Kukas tuolla edellä tekikään pika-analyysin nimimerkki KUR-1:n peniksen pienuudesta ???
Käskijä-Kaisa ja Raaka Täti tyyppiset vastaajat ovat mielestäni missanneet koko keskustelun pointin.
Ellen nyt väärin tulkitse molempia, niin kummatkin kannattavat sitä että suhteessa valta on NAISELLA. Luultavasti molemmat ovat myös sitä mieltä, että minä kannatan ajatusta, että valta on miehellä.
Väärin meni. Minä kannatan ajatusta vallan BALANSSISTA. Aidosta tasavertaisuudesta, eikä näennäisestä feministien vouhotuksesta [soli vaan sanoi kiinalainen]. Lisäksi, kannattamani KURI on tuon vallan tasapainon ylläpitämistä.
Niin miehellä kuin naisellakin on OIKEUS kuriin. Kummallakin on myös oikeus PITÄÄ YLLÄ kuria.
Parisuhde on oikeasti aika hieno juttu, jota tulee vaalia. Kaisan kannattama alistus ei siihen kuulu. Oma näkemykseni on se, että parisuhteen tasapainon vinoutuminen ilman tasapainottavaa liikettä ennenpitkää katkaisee parisuhteen.
On se varmaan kiva ajatella, että löytyisi riittävän komea ja tottelevainen mies joka tekee aina niinkuin haluat.
Ikävä vaan ettet vaivaudu miettimään miltä se ainainen käskyttäminen tuntuu parisuhteen toisesta osapuolesta? Väittäisin, että suurin osa miehistä ei omaa minkäänlaista halua päätyä parisuhteeseen naisen alistuksen kohteeksi. Sama pätee myös naisiin. Poikkeuksia toki löytyy.
Mitä "pika-analysointeihini" tulee, niin katso peiliin. Sitä saat mitä tilaat. Vittuile minulle, vittuilen takaisin. Puhu järkeä, puhun järkeä. Ikävä jos et sitä käsitä.
Itse asiassa ihmettelen, miksi nainen joka kehuskelee Parisuhde palstalla lähtevänsä naimaan kahden komean isokullisen miehen kanssa? Ei kuulosta Parisuhteelta? Pikemminkin Kolmisuhteelta?
ehkä vähän jyrkältä, tuollaisista parempi huonompi lähtökohdista vain tulee mieleen aina, että kyse olisi jostain kilpailusta. Ehkä tulkitsin väärin. Sinänsä käsitän kyllä mitä ajatuksena teoriallasi haet takaa. Niihin arvo ja merkitys kohtaan olisi kiva saada vielä vastaus.
Mielestäni kuria ja vallankäyttöä ei voi erottaa toisistaan. Jos haluat pitää toisen ihmisen "kurissa", se vaatii väistämättä vallankäyttöä: vaikutat toisen ihmisen tekememisiin/käyttäytymiseen, eli käytät valtaa häneen.
Jos oikeasti haluat parisuhteeseen onnellisen tasapainotilan, löytyy se ainoastaan keskinäisen kunnioituksen kautta. Kun molemmat arvostavat toisiaan, he myö kohtelevat toisiaan kunnioittavasti, eikä tarvita mitään lapsellisia toisen "kurissapitämisiä".
No selitäpä mitä siihen kunnioitukseen kuuluu?
Kerro miten se toimii. Tuotteista se meille.
Myy se meille.
Myy se kaikille niille avioliitoille jotka päättyvät eroon (60% jonkun tutkimuksen mukaan).
Luulenpa vaan, että tässä ollaan nyt sanojen vankeja. Väitän että sanat eivät kohtaa merkitystä.
Tuo vastaukseni oli lähinnä herjanheittoa; provokaatiota käskijä-Kaisan suuntaan. Mutta mukana on totuudensiemen. Kysymyshän on nimenomaan suhteen korjausliikkeistä.
Mitä teen parisuhdepalstalla? Miksi aloitin tämän keskustelun?
Hyvin yksinkertaista; minulla oli jotain sanottavaa ja kykyä sanoa se. Ilmeisesti ajatuksessa on ollut jotain ituakin.
Entä mitä teen parisuhteella? Onni on joku joka täydentää sinut ja jonka sinä täydennät.
Parisuhde on liian hieno asia pilattavaksi. Monisuhde katkeaa hölmöilyyn ja siihen ettei osata käsitellä toista. Siinä syitä riittävästi tälle illalle.
vastauksesta ja lisänäkemyksistä :)
Tässä mitään sanojen vankeja olla vaan kyllä näille puheille löytyy ihan oikea käytännön merkityksensäkin.
Eli kunnioituksella tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että arvostat kumppaniasi ja kohtelet häntä kunnioittavasti. Käytännössä tämä tarkoitaa mm. sitä, että et ole itsekäs vaan huomioit myös kumppanisi tarpeet, osoitat huomaavaisuutta, arvostat kumppanisi mielipitetä ja kuuntelet niitä. Olet valmis näkemään vaivaa suhteen eteen etkä odota että kaikki onni tulee itsestään, etkä pidä kumppaniasi itsestäänselvyyteenä vaan olet valmis näkemään vaivaa hänen eteen. Toisen kunnioittamiseen kuuluu myös se, että kohtelet toista niin, että et pahoita hänen mieltään, alista toista tai aiheuta tarkoituksella mielipahaa. Päinvastoin, osoitat rakkauttasi niin sanoin kuin teoin, ja arvostat kumppanisi rakkautta niin paljon, että et lähde sitä ehdoin riskeeraamaan esim. syrjähypyillä tms.
En kuitenkaan pidä kuvaamaasi tilannetta itsestäänselvyytenä. Erityisesti minua kiinnostaa miten kunnioitukselle käy jos puoliso on esim. koko ajan töissä vaikkapa toisella paikkakunnalla (vain viikonloput kotona).
Kuinka kunnioitukselle käy jos mies on vaikkapa merimies ja kotona vain joka toinen kuukausi?
Kaukosuhteet ovat yksi esimerkki.
Ihminen on varsin metka eläin. Jos toinen ei ole läsnä, niin alkaa hakea sisältöä muualta. Jotkut hakevat sitä kulttuurista, toiset ihmisistä, kuka mistäkin.
Kestääkö kunnioitus epätavallisia mutta niin tavallisia tilanteita? Enkä nyt väitä, että edes promotoimani "KURI" olisi oikea vastaus.
kysyisin, että mitä tarkoitat sillä että kaksi ihmistä täydentävät toisiaan?
En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa. Tottakai esim. kaukosuhde asettaa suhteelle enmmän vaatimuksia, mutta juuri tälläisissä tilanteissa sitä kunnioitusta vasta tarvitaankin. Kun kumppani on paljon poissa, on ensiarvoisen tärkeää kunnioittaa toista, niin että käyttäytyy sen mukaan että on toisen kunnioituksen arvoinen.
Jos mies ei anna itsensä dominoida tapahtuu usein naisella agressioiden hallitsematon kontrollointi. Hän saattaa hyökätä miehensä kimppuun koska hän tunee pitävänsä kaikkea kontrollia itsellään. Itselläni on tällaisia kokemuksia suhteesta. Tässä on tänään tullut taas yksi haava lisää käteen kun nainen kävi päälle iltapäivällä. Minä en ollut osallinen tilanteen alkuun millään tavalla. Jos akka on väkivaltainen ja ei pysty hillitsemään agressioitaan se on hänen ongelma. Olen minäkin tässä tilanteessa täysin aseeton, on todellakin valitettava tilanne asua naisen kanssa saman katon alla ja 10 kertaa vuodessa ottaa häneltä nyrkeistä, potkuista ja iskuista vastaan kun hän pitää minua omana nyrkkeilysäkkinään. Pitäisikö minun näyttää missä menee rajat ? En ole väkivaltainen ollenkaan enkä koskaan ole menettänyt itsehillintääni häneen.
Tottakai sun pitää tehdä selväksi, että väkivalta ei kuulu asiaan. Tosin viisas, jos oot, teet sen keskustelemalla. Naiset ovat hyvin usein tuollaisen väkivallan kohteena perhe-elämässä,
nyt on sitten toisin päin. Sellaista ei tarvitse sietää, ei naisen eikä miehen.
Tää keskustelu on aika mielenkiintoinen. Olen kyllä sitä mieltä, että kummankaan ei sovi päästä
valtiaaksi parisuhteessa. Tällaista kuria pitäisi löytyä puolin ja toisin, ei vain niin, että mies muka pitäisi kuria vaimolleen, vaan toisinkin päin. Jokaisessa suhteessa ovat vielä omat kuvionsa, mikä pätee meillä ei välttämättä päde teillä. Aloittaja on tavallaan puhunut oikeaakin asiaa, mutta sävy on ollut jotenkin outo, naista muka pitäisi erityisesti kontrolloida. Joillakin se voi olla niin, nainen on pesänrakentaja ja kieltämättä joskus huomaa, että meneenhän se joillakin temppuiluksi ja nipottamiseksi :) Mutta yleistää ei voi. Toisessa suhteessa asiat voivat olla ihan toisin. Miehissäkin löytyy nalkuttajia ja tärkeilijöitä.. kokemusta on sellaisesta :))
Juu, minusta sinä ajattelet aika samalla tavalla kuin minäkin. Minusta ei ole hyvä, että vain toinen käyttää valtaa ja toinen alistuu kiltisti siihen. En usko, että semmoisessa perheessä elää oikeasti ja aidosti onnellisia ihmisiä!
Meillä vallanjako menee siinä mielessä aika tasan, että enimmäkseen sovimme asioista yhdessä keskustelemalla. Lisäksi on joitakin asioita, jotka ovat enemmän minun päätäntävallassani, ja osa taas mieheni päätettävissä. Esimerkiksi laskujen maksu, rahan käyttö ja hankinnat ovat loppuviimeksi minun heiniäni, vaikka toki molemmat käytämme yhteistä tiliä ja yhteisiä rahoja omiin pikkuhankintoihimme. Isommista hankinnoista keskustellaan sitten yhdessä. Minulla on kuitenkin se viimeinen sana niihin. Tämä siksi, että olen realistisempi raha-asioissa, kun taas mieheni on aikamoinen shoppailija ja tuhlari. Mieheni taas päättää esim. enemmän kodin sisustuksesta, koska hänellä on parempi maku kuin minulla.
Ja osaa se mieskin nalkuttaa; meillä "kommentteja" tulee mm. auton sotkemisesta ja työkaluihin koskemisesta :)
Tarkoituksenani ei suinkaan ollut esittää että nainen olisi erityisasemassa tai vaatisi erityistarkkailua.
Kysymys on oikeastaan parisuhteen balanssista. Molemminpuolisesta kurinpidosta. Niinkuin joku kirjoitti; "Valta turmelee; niin miehen kuin naisenkin". Jossain se valta aina on. Balanssissa paras.
Niin ja se outo sävy. No, myönnän syyllistyneeni hiukan tahalliseen provokatiivisuuteen... :-)