Vuoristossa lampotila on aina matalampi kuin laaksossa. Mista se johtuu jos kerran lammin ilma nousee ylos. Sen lisaksi etta aurinko joka lammittaa on lahempana vuoria kuin merenpinnan tasoa.
Olen havainnut etta ilmansaasteet (oletan etta ovat lampimia koska nousevat ylospain) jaavat suunnilleen 550m korkeuteen jos lahtokorkeus on 350m.
Tapahtuuko aina niin vai onko kyse siita missa korkeudessa ilmasaasten lahde on?
Eli jos tehdas olisi 10 metria merenpinnasta nouseeko saaste 200m korkeudelle vai 550m, tai sen sijaan jos tehdas olisi 1000 metrissa laskeutuisiko saaste tai lampo 550 metriin alaspain? Mita toi homma oikein toimii?
Olen havainnut etta ilmansaasteet (oletan etta ovat lampimia koska nousevat ylospain) jaavat suunnilleen 550m korkeuteen jos lahtokorkeus on 350m.
Tapahtuuko aina niin vai onko kyse siita missa korkeudessa ilmasaasten lahde on?
Eli jos tehdas olisi 10 metria merenpinnasta nouseeko saaste 200m korkeudelle vai 550m, tai sen sijaan jos tehdas olisi 1000 metrissa laskeutuisiko saaste tai lampo 550 metriin alaspain? Mita toi homma oikein toimii?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun troposfäärissä (maata ympäröivä ensimmäinen kerros) tuulet ja myrskyt kuljettavat ilmaa ylöspäin, pienenee sen paine, josta syystä se jäähtyy. Jos nyt toiset tuulet ja rajuilmat kuljettavat samaa ilmaa alaspäin, kohoaa sen paine ja se lämpenee. Tästä syystä ovat troposfäärin ylemmät kerrokset aina kylmempiä kuin alemmat. Lämpötila laskee korkeuden lisääntyessä 0,6 astetta sataa metriä kohti. Jos maanpinnassa lämpötila on 0, niin 12 km:n korkeudessa on -72 pakkasta.
Ne nousevat inversiokorkeuteen asti
jäi toi pois
http://blogi.foreca.fi/2012/01/pakkanen-ja-inversio/
Ilmanpaine laskee. Ilmanpaineen laskiessa nouseva ilmamassa laajenee. Laajeneminen kuluttaa energiaa, ilma menettää lämpöenergiaa ja jäähtyy.
Talvella korkeapaineessa on kylmin sää. Sää on usein selkeää, mutta silloin lämpö karkaa maan pinnalta lämpösäteilynä avaruuteen - ilma jäähtyy.
"Saastemassa" asettuu sille tasolle, jolle sen lämpösisältö ml. vesihöyry sallii sen asettua. Kastepiste, "saasteen" tiheys ja saasteen kantamat tiivistymisytimet myös vaikuttavat "saasteen" käyttäytymiseen. Tehtaan tai voimalaitoksen piipusta lähtevä höyry "saaste" yleensä imeytyy alipaineen vaikutuksesta ilman yläkerroksiin. Matalapaineella "tiheä saastepilvi" saattaa ajautua lähelle maanpintaa.
"Laajeneminen kuluttaa energiaa" Niinkö??
Abiabaattisessa laajenemisessa ei energia muutu. vaan paineen laskemisen seurauksena lämpötila laskee
Tuolla ylempänä joku mainitsee 0,6 astetta 100m kohti. mutta se on enemmän, tuo noin 0,5 astetta on lukema jos ilmassa tiivistyy samalla vettä vesihöyryksi, siis näkyväksi pilveksi, joka tarkkaan ottaen on pilveä, vesihöyryä ei näe=väritön kaasu.
Musta tuntuu ettei kukaan kaipaa mitä ylhällä on , mutta jossakin ilma virtaa alaspäin ja jos ylhäällä olisi sama lämpötila kuin nyt maassa, alas päin virtaava ilma lämpeneisi paineen kasvunvaikutuksesta lähelle sataa astetta, melkoista hellettä vai mitä.
Jos järjestelmä katsotaan adiabaattiseksi prosessiksi, termodynamiikan 1. pääsääntö pätee. Jos systeemi siis laajenee, W on positiivinen ja dU negatiivinen.
Jos ko. reaali- tai ideaalikaasusysteemi katsotaan adiabaattiseksi, kuten voitaneen katsoa, olet oikeassa. My bad.
Tuo 0,6 astetta sataa metriä kohden on peräisin Sir James Jeansin kirjasta
Through Space and Times (1934), Kautta aikojen ja avaruuksien.
Itse asiassa siinä sanotaan , että jos ilmakehän muodostaisi yhtenäinen ja sekoittunut ilmamassa, niin ylöspäin noustessa lämpötila laskisi asteella kutakin sataa metriä kohden. Todellisuudessa on kuitenkin otettava huomioon lisätekijöitä, kuten maanpinnan lämpötila, säteily ja maan epätasaisuudet. Ilmapalloilla tehdyt mittaukset ovat osoittaneet, että lämpötila kylläkin laskee korkeuden lisääntyessä, mutta vain 0,6 astetta sataa metriä kohden.
Ilmastonmuutos on kuulemma sen jälkeen (30-luvun) tapahtunut, joten varmaan vanhentunutta tietoa nykyään. Tuota kirjaa voi selailla tästä, ja sivu 60.
http://www.archive.org/stream/throughspaceandt031585mbp#page/n83/mode/2up
Ilman jäähtyminen sen noustessa esim. vuoren huipulle johtuu ilman virtauksesta. Jos virtausta käsitellään adiabaattisena prosessina, niin avoimen systeemin energiayhtälö pätee eli mpiste[(h2-h1) ½(v2^2-v1^2) g(z2-z1)]=0, josta saadaan cp(T2-T1)=-g(z2-z1) eli deltaT/deltaz = -g/cp. Toisin sanoen ilma jäähtyy -9,81/1000= -0,00981 K/m eli noin 0,981 K/100 m. Vesihöyryn tiivistyminen pienentää tätä arvoa hieman.
Itse kommentoin tätä omaa vastaustani eli on aika huvittavaa, että kun joku joskus vastailee asiallisesti näihin palstakysymyksiin ja fysikaalisesti (?) vielä oikein, niin kommentointiketju päättyy siihen. Johtuuko tämä siitä, että täällä sittenkin vain chättäillään kun ei muutakaan tekemistä ole? Aika usein esim. KL:n vastauksiin ei löydy vastakommentteja.. Mr. "kaikenlaiset" ovat asia erikseen...
Mitä oikein tarkoitat ?
Odotatko ehken aplodeja tai muuta ylistystä vastauksiin.
Eikö se ole aika luonnollista, jos vastaus on kaikkia tyydyttävä, että siihen ei enää ruveta viisastelemaan tai saivartelemaan.
Perjantai ja kello myöhään illalla. Vink, vink.
(Kuningas alkoholi)
Kyseessä on MARTTA, ja minä uljas AKK.n jäsen.
näinhän se oli sori palstalaiset :)
niin kai minäkin se aattelin... MARTTA kai se kuitenniin...