Varmasti jokaisella meistä on jotain ruoka-aineita, joista vaan "suu ei tykkää". Oletko kuitenkin yrittänyt maistella niitä uudelleen ja uudelleen? Oletko jopa oppinut pitämään jostain entisestä inhokista? Missä tilanteessa näin on käynyt?
Olenkin miettinyt, pitäisikö mennä jonnekin "michelinkokin" ravintolaan maistamaan, miltä omat inhokkini siellä maistuu, kuten munakoiso ym.
Sinihomejuustoa opettelin nuorempana syömään piparkakkujen päällä, ja inhosta on päästy eroon (vaikkei edelleenkään ole mikään intohimo)
Kookoksen tuoksu/haju on aina ollut mielestäni paha ja kookoshippuset leivosten ym. päällä on edelleenkin inhokkeja, mutta kammo laajeni (maistamatta) kaikkiin kookosvalmisteisiin. Olinkin iloinen, kun ulkona syödessä tietämättäni eteen kannettiin alkuruuaksi kookoslieminen kanakeitto. Sen jälkeen on niin kookoskerma kuin -maitokin ollut myös oman kokkaukseni osana usein.
Kerro, kuinka olet oppinut nauttimaan entisistä inhokeista :)
Olenkin miettinyt, pitäisikö mennä jonnekin "michelinkokin" ravintolaan maistamaan, miltä omat inhokkini siellä maistuu, kuten munakoiso ym.
Sinihomejuustoa opettelin nuorempana syömään piparkakkujen päällä, ja inhosta on päästy eroon (vaikkei edelleenkään ole mikään intohimo)
Kookoksen tuoksu/haju on aina ollut mielestäni paha ja kookoshippuset leivosten ym. päällä on edelleenkin inhokkeja, mutta kammo laajeni (maistamatta) kaikkiin kookosvalmisteisiin. Olinkin iloinen, kun ulkona syödessä tietämättäni eteen kannettiin alkuruuaksi kookoslieminen kanakeitto. Sen jälkeen on niin kookoskerma kuin -maitokin ollut myös oman kokkaukseni osana usein.
Kerro, kuinka olet oppinut nauttimaan entisistä inhokeista :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Raskaus aika monesti muuttaa ruokatottumuksia .
Minulle jäi pohjaton himo sipuliin, greippiin, mandariiniin, tomaattiin ja sen päälle sulatejuustoa sekä kovaan makeaan ruisleipään (saaristolaisleipä)
Sen sijaan en enää saa ikinä alas kaupan valmispizzoja, valmislihapullia tai -pihvejä, simpukoita tai noitapilli karkkeja. Kahviakin vain rajotetusti, keitän joskus sitä pelkän tuoksun takia.
Onneksi niitä voi välttää, eikä oikeestaan ole aikomusta enää siedättää itseään niihin, elimistö on puhunut UGH !
Noitapillijuttu tulee siitä kun alkuraskaudessa on ihmeellisiä himoja, mulla se oli salmiakki. Yksi yö melkein pakotin miehen hakemaan sitä huoltiskalta ja tää väsyneenä sitten teki työtä käskettyä ja toi semmoisen säkin että varmasti riittää hetkeksi. Söin ja söin--- sitten oksensin ja oksensin, nyt en voi edes katsoa kaupassa niitä !!
Minä olen opetellut homejuuston ja vahvat texmex-herkut aikuisena.
Toinen raskausaikani oli oikein kuvotus-sessio.
Silloin jäi pois kahvi, maksaruoat ja kaaliruoat. Kaalin ja kahvin opettelin takaisin myöhemmin mutta maksaa en voi enää suuhuni laittaa. Tästä on nyt aikaa 23 vuotta, että en usko koskaan enää maksaa syöväni.
Minulla tuli odotusaikana himo mämmiin :)
Oli ihan pakko saada mämmiä kuohukermalla ainakin neljä kertaa päivässä.
Kun poika syntyi helmikuun lopussa -88 hävisi mämminhimo enkä sitä herkkua ole sen jälkeen tarvinnut. Poika ei ole koskaan tykännyt mämmistä ja sanoo sen johtuvan siitä että sai sitä sikiöaikanaan riittävästi :)
Ihmisen makuaisti oppii uusille mauille, siihen menee useinmiten sellainen 6-8 maistokertaa, että makuaisti omii uuden maun.
Aina ei välttämättä "jatkuva maisteleminen" auta - jotkut ruokalajit vaan tökkäsee, vaikka kuinka koittaisi selittää itselleen että sitä pitäisi syödä...
Esim. kaikki homejuustot ovat sellaisia etten ole koskaan pysytynyt syömään niitä, vaikka kuinka olisin koittanut selittää itselleni että sitä pitää syödä (nenän eteen kannettuna jossain ruokailussa...)...
Tuossa kun jotkut kirjoittelivat raskausajan ruokatottumuksista, niin itselleni oli kaalisoppa yksi suuri himo - olisin voinut syödä sitä koko kattilallisen yhdellä kertaa! Mutta entinen herkkuni kaalilaatikko tökkäsi! Enkä ole pystynyt vieläkään (vuosien jälkeen) syömään sitä, sen sijaan kaalipata ja kaalisoppa on yhäkin hyviä ruokia... ;)