BAKTEERIMOOTTORI – 30000 KPL MAHTUU MILLIMETRIN MATKALLE – PYÖRIMISNOPEUS 54000 r/min - MOOTTORIN KYTKIN TARVITTAESSA MUUTTAA MOOTTORIN PYÖRIMISSUUNTAA
”Suolistossa elävää kolibakteeria liikuttaa kuusi pientä sähkömoottoria, joita mahtuisi jonoon 30000 kappaletta milli¬metrin matkalle. Kukin moottori koostuu viidestä toimivasta perusosasta. Siima vastaa laivan potkuria, ja sen pyöriminen synnyttää bakteeria liikuttavan työntövoiman. Siima liittyy kulmakappaleen avulla rotaatioakseliin, jota laakeri pitää paikallaan solukalvossa ja bakteerin seinässä. Rotaatioakseli ja siima alkavat pyöriä vetoproteiinin avulla. Vaikka bakteerin moottoria on tutkittu atomitasolla intensiivisesti, biokemistit eivät ole vielä saaneet selville, miten se toimii (1). Varmaa on vain se, että moottoria pyörittää solukalvon yli vaikuttava 0,2 voltin protonigradientti. Pyörimisnopeus on maksimissaan 54000 kierrosta minuutissa (2), ilman voiteluameita. Moottoreiden voimalla bakteeri liikkuu 65 kertaa itsensä mittaisen matkan sekunnissa. Tämä vastaa ihmisen uintinopeutta 400 km/h. Moottorin kytkin voi tarvittaessa muuttaa moottorin pyörimissuuntaa, jos bakteerin suunnistusjärjestelmä antaa tarvittavan signaalin.”
1) Kelly TR, De Silva H, Silva RA. Unidirectional rotary motion in a molecular system. Nature. 1999; 401:150-152.
2) www.biology.utah.edu/People/regfaculty/~blair/blair.html
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
”Suolistossa elävää kolibakteeria liikuttaa kuusi pientä sähkömoottoria, joita mahtuisi jonoon 30000 kappaletta milli¬metrin matkalle. Kukin moottori koostuu viidestä toimivasta perusosasta. Siima vastaa laivan potkuria, ja sen pyöriminen synnyttää bakteeria liikuttavan työntövoiman. Siima liittyy kulmakappaleen avulla rotaatioakseliin, jota laakeri pitää paikallaan solukalvossa ja bakteerin seinässä. Rotaatioakseli ja siima alkavat pyöriä vetoproteiinin avulla. Vaikka bakteerin moottoria on tutkittu atomitasolla intensiivisesti, biokemistit eivät ole vielä saaneet selville, miten se toimii (1). Varmaa on vain se, että moottoria pyörittää solukalvon yli vaikuttava 0,2 voltin protonigradientti. Pyörimisnopeus on maksimissaan 54000 kierrosta minuutissa (2), ilman voiteluameita. Moottoreiden voimalla bakteeri liikkuu 65 kertaa itsensä mittaisen matkan sekunnissa. Tämä vastaa ihmisen uintinopeutta 400 km/h. Moottorin kytkin voi tarvittaessa muuttaa moottorin pyörimissuuntaa, jos bakteerin suunnistusjärjestelmä antaa tarvittavan signaalin.”
1) Kelly TR, De Silva H, Silva RA. Unidirectional rotary motion in a molecular system. Nature. 1999; 401:150-152.
2) www.biology.utah.edu/People/regfaculty/~blair/blair.html
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
Vastaukset 13
Vanhimmat
Flagellan evoluutiosta on jo mainio käsitys:
http://en.wikipedia.org/wiki/Evolution_of_flagella
"Bacterial flagellum
An approach to the evolutionary origin of the bacterial flagellum is suggested by the fact that a subset of flagellar components is similar to the Type III secretory and transport system."
AMERIKKALAISELTA TUTKIMUSRYHMÄLTÄ VEI NELJÄ VUOTTA RAKENTAA BAKTEERIMOOTTORIA YKSINKERTAISEMPI 78 ATOMIN MOOTTORI – MOOTTORI PYSÄHTYY KUITENKIN 120 ASTEEN PYRÄHDYKSEN JÄLKEEN
”Todellisuus on yksinkertaista laskelmaamme monimutkaisempi. Evoluutioteoriaa suosivissa lähtöolettamuksissa jätimme puutteellisten tietojen vuoksi huomioimatta esimerkiksi geneettisen ajautumisen, epätäydellisten moottorin osien periytymisen sekä periytyviin osiin kohdistuvat valintatapahtumat ja haitalliset mutaatiot.
Amerikkalaiselta tutkimusryhmältä (1) vei neljä vuotta rakentaa bakteerimoottoria yksinkertaisempi 78 atomin moottori. Moottori pysähtyy kuitenkin toistaiseksi 120 asteen pyörähdyksen jälkeen.”
1) Kelly TR, De Silva H, Silva RA. Unidirectional rotary motion in a molecular system. Nature. 1999; 401:150-152
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
HOLLANTILAISET JA JAPANILAISET TUTKIJAT KEHITTÄNEET 58 ATOMISTA KOOSTUVAN MOOTTORIN – YKSI KIERROS KESTÄÄ KUITENKIN USEITA MINUUTTEJA
”Hollantilaiset ja japanilaiset tutkijat (4) ovat puolestaan kehittäneet 58 atomista koostuvan moottorin, joka pyörii taukoamatta valon fotonienergialla. Yksi kierros kestää kuitenkin useita minuutteja. Lisäksi moottori ei toimi huoneenlämmössä, vaan tarvitsee 60 asteen lämpötilan pyöriäkseen.
Usein primitiiviseksi ja yksinkertaiseksi eliöksi kutsutun kolibakteerin toiminnoista, jakautumisesta, sopeutumisesta muuttuviin olosuhteisiin jne. ei tiedetä vielä lähellekään kaikkea. Kolibakteeria koskevien kokeellisten tiedejulkaisujen määrä on noussut viime vuosina 78:sta/kk (1996) 94:een/kk (2000) (5)”
4) Koumura, Ziljlstra, van Delden, Harada, Feringa, Light-driven monodirectional molecular rotor, Nature. 1999; 401:152-155
5) Riley M, Serres MH, Interim report on genomics of Escherichia coli, Annu. Rev. Microbiol. 2000, Vol. 54: 341-411.
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
MILLÄ TODENNÄKÖISYYDELLÄ BAKTEERIMOOTTORI SYNTYISI EVOLUUTIOTEORIAN OLETTAMAN MEKANISMIN KAUTTA? (3)
”Suolistossa elävää kolibakteeria liikuttaa kuusi pientä sähkömoottoria, joita mahtuisi jonoon 30000 kappaletta milli¬metrin matkalle. Kukin moottori koostuu viidestä toimivasta perusosasta. Siima vastaa laivan potkuria, ja sen pyöriminen synnyttää bakteeria liikuttavan työntövoiman. Siima liittyy kulmakappaleen avulla rotaatioakseliin, jota laakeri pitää paikallaan solukalvossa ja bakteerin seinässä. Rotaatioakseli ja siima alkavat pyöriä vetoproteiinin avulla. Vaikka bakteerin moottoria on tutkittu atomitasolla intensiivisesti, biokemistit eivät ole vielä saaneet selville, miten se toimii (1). Varmaa on vain se, että moottoria pyörittää solukalvon yli vaikuttava 0,2 voltin protonigradientti. Pyörimisnopeus on maksimissaan 54000 kierrosta minuutissa (2), ilman voiteluameita. Moottoreiden voimalla bakteeri liikkuu 65 kertaa itsensä mittaisen matkan sekunnissa. Tämä vastaa ihmisen uintinopeutta 400 km/h. Moottorin kytkin voi tarvittaessa muuttaa moottorin pyörimissuuntaa, jos bakteerin suunnistusjärjestelmä antaa tarvittavan signaalin.”
1) Kelly TR, De Silva H, Silva RA. Unidirectional rotary motion in a molecular system. Nature. 1999; 401:150-152.
2) www.biology.utah.edu/People/regfaculty/~blair/blair.html
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
3) Alla olevat laskelmat kirjasta Evoluutio - kriittinen analyysi,
Scherer, Junker, Leisola (toim.), Datakirjat, 2000, ss.129-133
JOS YKSIKIN NÄISTÄ PERUSOSISTA PUUTTUISI – EI SYNTYNYT RAKENNE KYKENISI TOIMIMAAN BAKTEERIN MOOTTORINA – BAKTEERI EI SELVIÄISI VALINTAPROSESSISSA
” Moottori tarvitsee ainakin jokaisen viidestä edellä mainitusta perusosasta. Jos yksikin näistä perusosista puuttuisi, ei syntynyt rakenne kykenisi toimimaan bakteerin moottorina eikä bakteeri selviäisi valintaprosessissa. Se ei siis olisi enää käytettävissä tulevassa evoluutioprosessissa.
Molekyylibiologisesti ei ole perusteltua olettaa, että vain nämä viisi osaa kykenisivät edes epätäydellisesti hoitamaan tehtävän, johon nykyisin tarvitaan yli 40 proteiinia. Näitä proteiineja ja niihin liittyviä säätelyelementtejä koodaaviin geeneihin kuuluu yli 60 000 emäsparia. Osien määrä on aliarvioitu evoluutiohypoteesin eduksi.”
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
3) Alla olevat laskelmat kirjasta Evoluutio - kriittinen analyysi,
Scherer, Junker, Leisola (toim.), Datakirjat, 2000, ss.129-133
TOIMIVA MOOTTORI OLISI HAITALLINEN, JOS SITÄ EI KYETTÄISI OHJAAMAAN – ALUSTA LÄHTIEN OLISI SIKSI TÄYTYNYT OLLA OLEMASSA OHJAUSSYSTEEMI
” Toimiva moottori olisi haitallinen, jos sitä ei kyettäisi ohjaamaan. Alusta lähtien olisi siksi täytynyt olla olemassa ohjaussysteemi, joka olisi koostunut vähintään yhdestä sensoriproteiinista ja yhdestä signaalinvälitysproteiinista, vaikka ei olekaan olemassa mitään molekyylibiologista syytä olettaa, että nämä kaksi proteiinia yksinään voisivat hoitaa tehtävän, johon nykyisin tarvitaan noin kahdeksan proteiinia.”
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.helsinki.fi/~pvalimak/moottori.html . . .
Mitä ihmettä yrität todistaa? Sitäkö, ettei tiede ymmärrä vielä kaikkea vai sitä, ettemme kykene vielä matkimaan luontoa?
Molemmat asiat ovat olleet tiedossa niin kauan kuin tiedettä on oikeasti tehty. Kumpikaan asia ei todista Jumalan tai muunkaan yliluonnollisen suunnittelijan olemassaoloa.
Kerro, mitä ID oikeasti ennustaa ja miten se olisi edes teoriassa falsifioitavissa.
Ajattelepas vaikkapa lentokoneen suihkumoottoria.
Tyypillinen esimerkki evoluutiosta.
Kreationisti joka ei ymmärrä tekniikasta mitään tietysti kuvittelee että joku on luonut sen, sillä eihän sellainen ole voinut itsestään kehittyä. Mutta totuus on että se ON kehittynyt. Tutki insinööritieteen historiaa ja huomaat että se on tuhansien vuosien kehityksen tulos.
"Alla olevat laskelmat kirjasta Evoluutio - kriittinen analyysi"
Kirja, joka on kreationistien luomaa sumustusta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteen kanssa. Kannattaisi jättää pseudotiede vähän vähemmälle ja ottaa selvää asioista ihan oikeista tieteellisistä lähteistä.
Jokainen, joka vähänkään ymmärtää evoluutiota ja tilastolaskentaa huomaa hetkessä, millaista huuhaata nuo laskelmat ovat.
"JOS YKSIKIN NÄISTÄ PERUSOSISTA PUUTTUISI – EI SYNTYNYT RAKENNE KYKENISI TOIMIMAAN BAKTEERIN MOOTTORINA – BAKTEERI EI SELVIÄISI VALINTAPROSESSISSA"
Rakenteen ei ole välttämätöntä toimia moottorina. Koodaavat emäsparit voivat olla pitkänkin toimimattomia ja silti pysyä valintaprosessissa. Useimmat mutaatiot ovat neutraaleja ja siksi ne voivat säilyä.
Koko kirjan höpöhtys on pahasti pielessä ja osoittaa, että kirjoittaja ei ole tajunnut evoluution toimintaa.
Tämähän ei olekaan yllästys, koska kyseessä on kreationistien yritys harhaanjohtaa uskovia.
"Toimiva moottori olisi haitallinen, jos sitä ei kyettäisi ohjaamaan"
Ei muuten olisi. Kyllähän liikkuvalla bakteerilla olisi ihan toisenlaiset mahikset paikalleen jumittuneeseen verrattuna, vaikkei ohjaus toimisikaan.
Mitä luojajumalasi ominaispiirrettä yrität todistaa kolibakteerilla?
Jumalasi on hyvä? kolibakteerille? miksi?
Koska höpönhöpö kreationismihan perustuu juuri siihen että kaikella luomakunnassa on syy ja tarkoitus!
Joten kerrohan mitä se "luojajumalasi " halusi kolibakteerilla tehdä?
todettava vain, että uskomattoman monimutkaisesa "järjestelmässä" elämämme loppujen lopuksi
Ah, nyt kun jaksoin lukea koko tekstin, näen pisteesi. Koitan yksinkertaistaa laiskemmille lukijoille:
Bakteerien elinkaari on lyhyt, mutta lisääntyminen kiivasta. Jo yhdessä päivässä on syntynyt monta sukupolvea bakteereita, ja noiden sukupolvien aikana on tapahtunut niin paljon muutoksia eri kannoissa, että homma ei enää toimi kuten pitäisi.