Evoluution ongelmat

sano ei apinaopille!

Evoluutioteorian ongelmat

Alla on esitelty joitain todisteita, jotka tekevät evoluutioteoriaan uskomisen vaikeaksi, ellei ole valmiiksi sitoutunut teorian totuuteen joko luonnollisiin syihin sitoutumisen tai epätieteellisen tiedeyhteisöön kohdistuvan auktoriteettiuskon takia. Evoluutioteorian vastaisia todisteita on käsitelty myös sivulla Evoluutioteorian vastaiset argumentit.

Evoluution raja

Koska luonnollisiin syihin sitoutunut tieteenfilosofia ja ateistien maailmankatsomus on vaatinut jotain luonnollista selitystä eliömaailmalle, evoluutioteorian on oletettu pystyvän tuottamaan eliömaailmassa havaitut käsittämättömän monimutkaiset rakenteet. Asia on siis nimenomaan vain oletettu, eikä ole pidetty tarpeellisena yrittääkään todistaa väitettä empiirisesti.

The Edge of Evolution -kirjassa biokemian professori Michael Behe käsittelee malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat erityisen mittavia sekä HI-virus- ja malarialoispopulaatiot suuria ja nopeasti mutatoituvia, tämä on parhainta käytettävissä olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja sen rajoista. Tarkastellaan siis suoria havaintoja evoluutioteorian kyvystä tuottaa uusia ratkaisuja eliöille. Havaintomittausten perusteella voidaan todeta, että mitään olennaisesti uutta ei synny. Evoluutiolla on siis selvät rajat, eikä se kykene tuottamaan olennaisesti uutta informaatiota, uusia biokemiallisia systeemejä tai uusia rakenteita.11

Proteiinien evoluution mahdottomuus

Douglas Axe on tehnyt kokeellisen tutkimuksen, jonka mukaan jo 150 aminohapon ketjuista vain yksi 1062:sta voi laskostua vakaaseen biologisesti toimintavalmiiseen muotoon12 13. Tietyn toiminnon saavuttamisen satunnaistodennäköisyys on noin 10-77. Maapallon resursseilla (1050 atomia, enintään 1018 sekuntia, toisaalta enintäänkin vain 1040 solua maapallon historian aikana) ei siis saada aikaan edes yhtä toiminnallista proteiinia puhtaasti sattuman tuloksena. Useimmat solun toiminnot vaativat vähintään kuusi toimivaa proteiinia, joten satunnaistodennäköisyydet ovat tarkastelun tässä vaiheessa jo tähtitieteellisen pieniä. Evoluutioteoria edellyttää lähtökohdakseen satunnaistarkoituksettomasti syntyneen alkusolun. Jo sellaisen vaatimien riittävän pitkien aminohappoketjujenkin satunnaissynty on kuitenkin mahdotonta, ja tämä proteiinitoiminnallisuustarkastelu osoittaa asiaan liittyvän myös valtavia lisäongelmia.

Periaatteessa mahdollisten aminohappoketjujen joukkoa "karttakuvana" tarkasteltaessa osoittautuu siis, että toiminnallisten proteiinien "saarekkeiden" välissä on valtava toimimattomuuden "meri". Periaatteessa olisi silti ajateltavissa, että kahden toimivan saarekkeen välillä olisi pitkä pienin yksittäismuutoksin toisistaan saatavien toimivien proteiinien kehityspolku, joka lisäksi antaisi valintaedun koko mittansa yli. Onko sitten uskottavaa, että kahden näin kaukaisen14 saaren välillä todella olisi haitattomien välivaiheiden polku?15 Nimenomaan luonnontieteille perustavan tärkeä empiirinen näyttö osoittaa, että evoluutioteorian vaatimaa polkua "toimimattomuuden meren" yli ei edes helpoissa tapauksissa16 ole.17

Konvergenssit

Konvergenssi tarkoittaa samankaltaisuutta, joka ei selity yhteisen polveutumisen perusteella. Esimerkiksi silmien ja siipien olisi pitänyt kehittyä lukuisia kertoja toisistaan riippumatta. On siis paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät selity yhteisellä polveutumisella, jolloin niiden olisi pitänyt evoluutioteorian mukaan kehittyä eliöiden sopeutuessa yhteiseen ekologiseen lokeroon. Näin ollen samankaltaisuudet, jotka selittyisivät yhteisellä polveutumisella, ovat tosiasiassa vain seurausta todistusaineiston valikoinnista. 18, 19

Fossiiliaineiston hyppäyksellisyys ja vakaus

Evoluutioteorian tueksi esitetään aina välillä parhaimpia esimerkkejä välimuodoista ja kehityssarjoista. Todellisuudessa näistäkin esimerkeistä käytetään vain ne ominaisuudet joiden voidaan katsoa kehittyneet sarjana. Ongelmallisesti sarjaan sopivat ominaisuudet jäävät usein kertomatta ja usein myös rakennettu sarja ei pidä yhtä ajoituksen kanssa. Kaikkein olennaisin ominaisuus fossiiliaineistossa on kuitenkin sen hyppäyksellisyys ja vakaus, eli uudet rakenteet ilmeistyvät yhtäkkiä ja ratkaisut ovat hyvin vakaita ilmestymisen jälkeen, vain pientä muuntelua tapahtuu. Tämä sopii suunnitteluteorian ennusteeseen. Evoluutioteorian suora ennuste on hiljalleen etenevät muutokset, joita siis ei makrotasolla fossiiliaineistossa havaita.20, 21, 22

Usean osan systeemit
http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/redusoimaton-monimutkaisuus-ja-darwinismi/
http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/empiirista-nayttoa-suunnittelusta/
http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/biokemian-haaste-evoluutioteorialle/

25

313

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei apinaopille!

      Evoluutiomekanismin hitaus

      Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan. Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä.23

      DNA-koodin optimaalisuus

      On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin lähellä optimia. Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".

      Haitallisten mutaatioiden määrä

      John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.24 Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:
      1.Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
      2.Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
      3.Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
      4.Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
      5.Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
      6.Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).

      -http://apologetiikkawiki.fi/Evoluutioteoria#Evoluutioteorian_ongelmat

      • Tämähän on hienoa. Missä tieteellisessä julkaisussa yllä olevat väitteet ovatkaan olleet arvioitavana?


      • pikkurouva siellä
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Tämähän on hienoa. Missä tieteellisessä julkaisussa yllä olevat väitteet ovatkaan olleet arvioitavana?

        Eikö missään, noh sitten ne on puuta heinää.


      • "Evoluutiomekanismin hitaus

        "Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan."

        Ei välttämättä. Mutaatiot voivat toki olla suuriakin.

        "Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä."

        Juu ja siksi haitalliset mutaatiot eivät leviäkään koko ihmiskuntaan. Sen sijaan hyödyllisten mutaatioiden leviämiseen riittää valintapaineesta riippuen jopa 300 sukupolvea.

        "DNA-koodin optimaalisuus

        On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin lähellä optimia."

        Juu, tämä pitää paikkansa, koska tutkimusten mukaan alle 4 jokaista 100 000 geneettistä koodia kohti on parempi kuin nykyinen elämän käyttämä koodi. Mutta koska erilaisia koodeja on niin paljon, myös parempia geneettisiä koodeja löytyy vähintään 2 432 902 008177 kpl.

        "Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella."

        Ei ole missään tapauksessa sattumaa eikä kukaan evoluutikko enää sellaista väitä, vaan nimenomaan niin, että nykyinen geneettinen koodi on muuntelun ja valinnan tulosta. Esim. vanhimmista organismeista on löytynyt viitteitä, että niiden kodonit olivat neljän emäksen pituisisa.

        "Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma"."

        Kyseessä on Monondin aikoinaan lanseerama termi. Nyt tiedämme geneettisestä koodistakin enemmän.


      • "Haitallisten mutaatioiden määrä

        John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.24 Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:

        1.Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta."

        Tuollaisilla neutraaleilla mutaatioilla ei ole todellista, mitatattavissa olevaa vaikutusta perimään ja sen rappeutumiseen.

        "2.Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa."

        Höpsis. Todellisuudessa on tutkitusti toisin:

        "Evolution by natural selection is driven by the continuous generation of adaptive mutations. We measured the genomic mutation rate that generates beneficial mutations and their effects on fitness in Escherichia coli under conditions in which the effect of competition between lineages carrying different beneficial mutations is minimized. We found a rate on the order of 10-5 per genome per generation, which is 1000 times as high as previous estimates, and a mean selective advantage of 1%. Such a high rate of adaptive evolution has implications for the evolution of antibiotic resistance and pathogenicity."

        Perfeito L, Fernandes L, Mota C, Gordo I Adaptive mutations in bacteria: high rate and small effects. Science. 2007 Aug 10;317(5839):813-5.

        "3.Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi."

        Se on uusien tutkimusten mukaan alhaisempi, n.60-140.

        "Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois."

        Heh. Suurin osa noista mutaatioista on neutraaleja, luonnonvalinta toki karsii haitallisia tehokkaasti.

        "4.Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman."

        Siinäkin valinta toimii: mitokondrioiden haitalliset mutaatiot johtavat herkästi siihen, että yksilö kuolee tai ei ainakaan pääse lisääntymään. koska mitokondriot ovat niin tärkeitä.

        "5.Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan."

        Luonnonvalinnan voimakkuutta on kyetty mittaamaan sadoissa tutkimuksissa ja se on jopa yllättänyt tutkijat sillä kuinka tehokasta se voi olla.

        "6.Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet)."

        Näin voi olla, usein ei ole.


      • piupalipokkaa
        pikkurouva siellä kirjoitti:

        Eikö missään, noh sitten ne on puuta heinää.

        Evoluutiosta tehdyt tulkinnat ovat tosiaankin puuta heinää, olet oikeassa.


      • piupalpokkaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Haitallisten mutaatioiden määrä

        John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.24 Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:

        1.Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta."

        Tuollaisilla neutraaleilla mutaatioilla ei ole todellista, mitatattavissa olevaa vaikutusta perimään ja sen rappeutumiseen.

        "2.Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa."

        Höpsis. Todellisuudessa on tutkitusti toisin:

        "Evolution by natural selection is driven by the continuous generation of adaptive mutations. We measured the genomic mutation rate that generates beneficial mutations and their effects on fitness in Escherichia coli under conditions in which the effect of competition between lineages carrying different beneficial mutations is minimized. We found a rate on the order of 10-5 per genome per generation, which is 1000 times as high as previous estimates, and a mean selective advantage of 1%. Such a high rate of adaptive evolution has implications for the evolution of antibiotic resistance and pathogenicity."

        Perfeito L, Fernandes L, Mota C, Gordo I Adaptive mutations in bacteria: high rate and small effects. Science. 2007 Aug 10;317(5839):813-5.

        "3.Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi."

        Se on uusien tutkimusten mukaan alhaisempi, n.60-140.

        "Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois."

        Heh. Suurin osa noista mutaatioista on neutraaleja, luonnonvalinta toki karsii haitallisia tehokkaasti.

        "4.Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman."

        Siinäkin valinta toimii: mitokondrioiden haitalliset mutaatiot johtavat herkästi siihen, että yksilö kuolee tai ei ainakaan pääse lisääntymään. koska mitokondriot ovat niin tärkeitä.

        "5.Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan."

        Luonnonvalinnan voimakkuutta on kyetty mittaamaan sadoissa tutkimuksissa ja se on jopa yllättänyt tutkijat sillä kuinka tehokasta se voi olla.

        "6.Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet)."

        Näin voi olla, usein ei ole.

        Todellisuudessa kun joku hyödyllinen ominaisuus ilmenee, se ilmenee muuten epäkelvossa yksilössä.
        Eihän mutaatiot valitse kohdettaan kelpoisuuden perusteella. Ja mikäli joku mutaatio syntyy, sen levittäytyminen koko populaatioon ei käytännössä onnistu kovinkaan nopeasti.
        Näin mutaatiot evät voi kumuloitua samaan osaan populaatiota vaikka niiden yleisyys olisi se mitä valehtelit.
        Olet pässi umpikujassa.


      • piupalpokkaa kirjoitti:

        Todellisuudessa kun joku hyödyllinen ominaisuus ilmenee, se ilmenee muuten epäkelvossa yksilössä.
        Eihän mutaatiot valitse kohdettaan kelpoisuuden perusteella. Ja mikäli joku mutaatio syntyy, sen levittäytyminen koko populaatioon ei käytännössä onnistu kovinkaan nopeasti.
        Näin mutaatiot evät voi kumuloitua samaan osaan populaatiota vaikka niiden yleisyys olisi se mitä valehtelit.
        Olet pässi umpikujassa.

        "Todellisuudessa kun joku hyödyllinen ominaisuus ilmenee, se ilmenee muuten epäkelvossa yksilössä."

        Höpsis, siihen ei olisi mitään syytä. Ne ilmenevät keskimäärin keskiverroissa yksilöissä.

        "Eihän mutaatiot valitse kohdettaan kelpoisuuden perusteella."

        Aivan. Ja silti sinä sellaista ehdotit väittäessäsi että niitä tapahtuisi epäkelvoissa yksilöissä.

        "Ja mikäli joku mutaatio syntyy, sen levittäytyminen koko populaatioon ei käytännössä onnistu kovinkaan nopeasti."

        Kuten sanottu, se voi levitä suureenkin populaatioon n.300 sukupolvessa riippuen sen hyödyllisyydestä. Jopa nopeammin.

        "Näin mutaatiot evät voi kumuloitua samaan osaan populaatiota vaikka niiden yleisyys olisi se mitä valehtelit."

        Toki voivat, mikään ei estä eri mutaatioita kumuloitumasta samaan osaan populaatiosta. Lisäksi en tietenkään valehdellut, vaan vetosin tieteellisen tutkimuksen havaintoihin.

        "Olet pässi umpikujassa."

        Typeryydet, nuo kreationistien viimeinen toivo.


      • kumulaattori
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Todellisuudessa kun joku hyödyllinen ominaisuus ilmenee, se ilmenee muuten epäkelvossa yksilössä."

        Höpsis, siihen ei olisi mitään syytä. Ne ilmenevät keskimäärin keskiverroissa yksilöissä.

        "Eihän mutaatiot valitse kohdettaan kelpoisuuden perusteella."

        Aivan. Ja silti sinä sellaista ehdotit väittäessäsi että niitä tapahtuisi epäkelvoissa yksilöissä.

        "Ja mikäli joku mutaatio syntyy, sen levittäytyminen koko populaatioon ei käytännössä onnistu kovinkaan nopeasti."

        Kuten sanottu, se voi levitä suureenkin populaatioon n.300 sukupolvessa riippuen sen hyödyllisyydestä. Jopa nopeammin.

        "Näin mutaatiot evät voi kumuloitua samaan osaan populaatiota vaikka niiden yleisyys olisi se mitä valehtelit."

        Toki voivat, mikään ei estä eri mutaatioita kumuloitumasta samaan osaan populaatiosta. Lisäksi en tietenkään valehdellut, vaan vetosin tieteellisen tutkimuksen havaintoihin.

        "Olet pässi umpikujassa."

        Typeryydet, nuo kreationistien viimeinen toivo.

        ----Toki voivat, mikään ei estä eri mutaatioita kumuloitumasta samaan osaan populaatiosta.----

        Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin tai muuttaa kalan sammakoksi.


      • kumulaattori kirjoitti:

        ----Toki voivat, mikään ei estä eri mutaatioita kumuloitumasta samaan osaan populaatiosta.----

        Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin tai muuttaa kalan sammakoksi.

        >>Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin...>>

        Tulevaisuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa (paitsi suomi24.fi:n profetia-palstan profeeetoille...).

        >>... tai muuttaa kalan sammakoksi.

        Evoluutio ei toimi noin. Olemassa olevasta lajista X ei kehity olemassa olevaa lajia Y.


      • tieteenharrastaja
        kumulaattori kirjoitti:

        ----Toki voivat, mikään ei estä eri mutaatioita kumuloitumasta samaan osaan populaatiosta.----

        Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin tai muuttaa kalan sammakoksi.

        "Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa.."

        Yksittäinen mutaatio ei kumuloidu. Mone erilaiset kyllä.


      • kumulaattori kirjoitti:

        ----Toki voivat, mikään ei estä eri mutaatioita kumuloitumasta samaan osaan populaatiosta.----

        Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin tai muuttaa kalan sammakoksi.

        "Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin tai muuttaa kalan sammakoksi."

        Esim. pakkasproteiinin syntyminen muttation avulla on mahdollistanut kokonaisen lajiryhmän, jääkalat.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        "Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa.."

        Yksittäinen mutaatio ei kumuloidu. Mone erilaiset kyllä.

        "Yksittäinen mutaatio ei kumuloidu. Mone erilaiset kyllä."

        Jeps. Tarkasti ottaen näin: yksi mutaatio voi levitä populaatioon, mutta kumuloitumiseen tarvitaan useampia mutaatioita.


      • tieteenharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Mainitse esimerkki mutaatiosta joka "kumuloituessaan" tuottaa lopulta uuden lajin tai muuttaa kalan sammakoksi."

        Esim. pakkasproteiinin syntyminen muttation avulla on mahdollistanut kokonaisen lajiryhmän, jääkalat.

        Kreavastaushan on, ettei kalan muuttuminen kalaksi ole evoluutiota.

        Kohta joukko perääntyy takapuolustuslinjalle, jossa eläimen muuttuminen eläimeksi ei ole evoluutiota. Koko luomakunta neljänä isona kehälajina (eläimet, kasvit, bakteerit ja sekaotukset).


    • akselirasva

      • piupalipokkaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        Ja linkistäsi toiseen linkkiin, jossa käydään läpi Axen tutkmusta tarkemmin:

        http://pandasthumb.org/archives/2007/01/92-second-st-fa.html

        Axen tutkimus on epätieteelölistä!
        Eihän siinä esitetä mitään tieteellistä kaavaa muutoksen vaikutuksesta.
        Esim. jos x muuttuu ö;ksi seuraa tätä.
        Täyttä huuhaata esittelet!


      • piupalipokkaa kirjoitti:

        Axen tutkimus on epätieteelölistä!
        Eihän siinä esitetä mitään tieteellistä kaavaa muutoksen vaikutuksesta.
        Esim. jos x muuttuu ö;ksi seuraa tätä.
        Täyttä huuhaata esittelet!

        "Axen tutkimus on epätieteelölistä!"

        Aivan, niinhän minä sanoinkin.

        "Eihän siinä esitetä mitään tieteellistä kaavaa muutoksen vaikutuksesta.
        Esim. jos x muuttuu ö;ksi seuraa tätä."

        Eipä sitäkään.

        "Täyttä huuhaata esittelet!"

        Olen t'smälleen samaa mieltä tuosta Axen muka kreationismia tukevasta tutkimuksesta, jote en esitellyt minä, vaan aloittaja.


      • piupalpokkaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Axen tutkimus on epätieteelölistä!"

        Aivan, niinhän minä sanoinkin.

        "Eihän siinä esitetä mitään tieteellistä kaavaa muutoksen vaikutuksesta.
        Esim. jos x muuttuu ö;ksi seuraa tätä."

        Eipä sitäkään.

        "Täyttä huuhaata esittelet!"

        Olen t'smälleen samaa mieltä tuosta Axen muka kreationismia tukevasta tutkimuksesta, jote en esitellyt minä, vaan aloittaja.

        Tässä asiassa siis myönnät, että kreationismi on tasan yhtä heikoilla tieteellisillä hetteiköillä kuin evolutionismikin?

        Edellytän tieteellisyyden tason yhtä exaktiksi kuin se on vaikkapa elektroniikkaa suunnittelevilla insinööreillä, jotka tietävät atomin tarkkuudella prosessien toiminnan.
        Tähänhän tietokoneen muistin hyväksikäyttö nimenomaan perustuu. Mutta evolutionismi (samoin kreationismi)on tyhjänpäiväistä spekulointia asioilla, joista ei tiedetä juuri mitään.
        Taikauskon ja alkemian luokkaa.
        Ja muutamien harvojen päättelyt otetaan tosissaan tutkimatta niitä tieteellisin metodein. Tosi mänttiä touhua.


      • piupalpokkaa kirjoitti:

        Tässä asiassa siis myönnät, että kreationismi on tasan yhtä heikoilla tieteellisillä hetteiköillä kuin evolutionismikin?

        Edellytän tieteellisyyden tason yhtä exaktiksi kuin se on vaikkapa elektroniikkaa suunnittelevilla insinööreillä, jotka tietävät atomin tarkkuudella prosessien toiminnan.
        Tähänhän tietokoneen muistin hyväksikäyttö nimenomaan perustuu. Mutta evolutionismi (samoin kreationismi)on tyhjänpäiväistä spekulointia asioilla, joista ei tiedetä juuri mitään.
        Taikauskon ja alkemian luokkaa.
        Ja muutamien harvojen päättelyt otetaan tosissaan tutkimatta niitä tieteellisin metodein. Tosi mänttiä touhua.

        "Tässä asiassa siis myönnät, että kreationismi on tasan yhtä heikoilla tieteellisillä hetteiköillä kuin evolutionismikin?"

        En suinkaan. Kreationismi on täysin kumottu silkka satu. Evoluutioteoria ei ole edes ismi, niin kuin sinä yrität valheellisesti antaa ymmärtää.

        "Edellytän tieteellisyyden tason yhtä exaktiksi kuin se on vaikkapa elektroniikkaa suunnittelevilla insinööreillä, jotka tietävät atomin tarkkuudella prosessien toiminnan."

        Juu, tuolla tarkkuudella evoluutiobiologit ovat selvittäneet eräiden proteiinien evoluutiota satojen miljoonien vuosien ajalta.

        "Tähänhän tietokoneen muistin hyväksikäyttö nimenomaan perustuu. Mutta evolutionismi (samoin kreationismi)on tyhjänpäiväistä spekulointia asioilla, joista ei tiedetä juuri mitään."

        Evoluutiosta tiedetään jo vaikka kuinka paljon. Esim. se, että sinulla ja simpansseilla on muinaisessa menneisyydessä yhteinen kantamuoto, teidän molempien esi-isä.

        "Taikauskon ja alkemian luokkaa. Ja muutamien harvojen päättelyt otetaan tosissaan tutkimatta niitä tieteellisin metodein. Tosi mänttiä touhua. "

        Kreationismi on juuri sellaista. Sen sijaan evoluutioteoria on yli 500 parhaan yliopiston opetusohjelmassa parhaana tieteellisenä selityksenä biodiversiteetin kehittymiselle.


    • Hiski+naapurin.kissa

      Toisin sanoen lehmä lentää.

    • "The Edge of Evolution -kirjassa biokemian professori Michael Behe käsittelee malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat erityisen mittavia sekä HI-virus- ja malarialoispopulaatiot suuria ja nopeasti mutatoituvia, tämä on parhainta käytettävissä olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja sen rajoista."

      Vastoin Behen väitettä ja keskeistä teesiä, noissa tutkimuksissa on havaittu malarialoiskanta, jolla on neljän mutaation sarjan tuottama vastustuskyky antibiooteille ja joka on paremmin sopeutunut kuin alkuperäinen kanta jopa alueilla, joilla k.o. abtibiootteja ei ole edes käytetty.

      Axen tutkimus oli huono ja perusteeton. Saitkin sen kritiikistä jo linkin.

      "On siis paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät selity yhteisellä polveutumisella, jolloin niiden olisi pitänyt evoluutioteorian mukaan kehittyä eliöiden sopeutuessa yhteiseen ekologiseen lokeroon."

      Ei. Esim. lepakkojen siivet eivät ole kehittyneet hyönteisten ekolokeroon.

      "Näin ollen samankaltaisuudet, jotka selittyisivät yhteisellä polveutumisella, ovat tosiasiassa vain seurausta todistusaineiston valikoinnista."

      Höpsis. Todistusaineisto osoittaa selvästi milloin on kyse konvergentista evoluutiosta ja milloin ei. Nämä on helppo erottaa.

      "Evoluutioteorian suora ennuste on hiljalleen etenevät muutokset, joita siis ei makrotasolla fossiiliaineistossa havaita."

      Niin, siis havaitaanko niitä fossiiliaineistossa vai ei?

      • piupalpokkaa

        Pähkäilysi on ällistyttävän päätöntä touhua.
        Olet samaa tasoa kuin vastapelurisikin. Kilpailette älyttömyydessä?


      • piupalpokkaa kirjoitti:

        Pähkäilysi on ällistyttävän päätöntä touhua.
        Olet samaa tasoa kuin vastapelurisikin. Kilpailette älyttömyydessä?

        "Pähkäilysi on ällistyttävän päätöntä touhua.
        Olet samaa tasoa kuin vastapelurisikin. Kilpailette älyttömyydessä?"

        Kun vastaa heikkotasoiseen kirjoitukseen, on alennuttava vastaanottajan tasoolle ja selitettävä asiat yksinkertaisesti. Etpä sinäkään kyllä selvästikään älyllä loista.


    • sano ei apinaopille!

      Uskon olevani LINTU, ja aion hypätä alas vuorelta ja LENTÄÄ Taivaaseen! Ellei tämä onnistu, heitän Jeesuksen ALAS TAIVAASTA niskalenkillä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      31
      5296
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      36
      3681
    3. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      183
      3253
    4. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      11
      2485
    5. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      29
      2092
    6. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      12
      1977
    7. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      163
      1856
    8. Terveiset kaivatullesi

      kesän aluksi tähän ketjuun.
      Ikävä
      105
      1342
    9. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      14
      1288
    10. Nainen, vaikka olen ja asun yksin

      Saan silti seksiä aina kun tahdon. :/
      Ikävä
      137
      1144
    Aihe