Ruandan ja kongon rajalla olevasta Kivujärvestä metaani tehdään sähköksi.
http://www.ts.fi/online/ulkomaat/312665.html
Alkuperäinen uutinen on STT, Kimmo Mäkilä.
Järvi on 485 metriä syvä. Kaasut ovat yli 300 metrin syvyydessä.
Siinä on hiilidioksidia 250 kuutiokilometriä.
Metaania on 65 kuutiokilometriä.
( Suomen järvien kokonaistilavuus on 235 kuutiokilometriä. )
Toinen vaihe vuonna 2016 nostaa yhteistehon 100 megawattiin.
Epäilys on järveen palautettavan hiilidioksidin suuresta osuudesta.
Kuvassa se näyttää puhallettavan lautalta vain vähän pinnan alle.
Aivan kuten Talvivaaran kaivoksen mustaliuskeen kadmiumista vaietaan.
Jospa ei kukaan kyselisi.
http://www.ts.fi/online/ulkomaat/312665.html
Alkuperäinen uutinen on STT, Kimmo Mäkilä.
Järvi on 485 metriä syvä. Kaasut ovat yli 300 metrin syvyydessä.
Siinä on hiilidioksidia 250 kuutiokilometriä.
Metaania on 65 kuutiokilometriä.
( Suomen järvien kokonaistilavuus on 235 kuutiokilometriä. )
Toinen vaihe vuonna 2016 nostaa yhteistehon 100 megawattiin.
Epäilys on järveen palautettavan hiilidioksidin suuresta osuudesta.
Kuvassa se näyttää puhallettavan lautalta vain vähän pinnan alle.
Aivan kuten Talvivaaran kaivoksen mustaliuskeen kadmiumista vaietaan.
Jospa ei kukaan kyselisi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuinka paljon Ruandalaiset ja Kongolaiset osallistuvat talkoisiin maksamalla hiilidioksidiveroa, jota vapauttavat valtavasti ilmakehään. Puhumattakaan metaanista.
ohos hölmöä.
Metaani kerätään säiliöihin ja poltetaan sähköksi sitten.
Ihan kuten Kouvolan Biovoimalaitos, jossa ensin orgaaniset jätteet mädätetään ja metaani kerätään poltettavatksi, että saadaan energiaa.
Mikä asiassa niin kamalaa on?
Kovin kiusallista ekopelleille, pitäisikö afrikkalaisten hyödyntää käsillä olevat
fossiiliset kaasuvarat, jotka ovar sekä riittoisia että edullisia.
Vai pitäisikö veturimieheltä tilata erä aurinkokennoja.
Heh...niinpä
Ja greenmannin hömelö ilmoittelee öljytuotannon vähenemistä.
Ymmärtääköhän se koskaan?
Kysymyshän on siintä että saako afrikkalaiset maailmanpankilta rahaa
tämän metaanikaasun laajamittaiseen käyttöönottoon.
Etelä Ahrikassa maailmanpankki on tyrmännyt vastaavat hankkeet, koska
alkuasukkaan on tyytyminen aurinkokennoon ja risunuotioon.
Myös jokunen tuulimylly sallitaan.