Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin! Stressaan sitä, kun samalla salilla käy näitä todella treenattuja miehiä ja naisia. Itse olen siis 20-vuotias naisenalku, jolla on vain lievää ylipainoa, enkä ole varsinaisesti isokokoinenkaan. Silti koko ajan mietin sitä, että kuinkakohan moni näistä "ammattilaisista" arvostelee minua, kun en ole yhtä kovassa kunnossa kuin he?
Tiedän, että ihan typerää miettiä tuollaisia ja pitäisi keskittyä vain omaan tekemiseensä, mutta en voi olla miettimättä. On hirveät suorituspaineet, kun itse en niillä isoimmilla painoilla treenaa. Pienet on minunkin murheet! Tämä jotenkin vain nostaa sitä kynnystä tulla salille, koska olen epävarma itsestäni.
Jep, ihmiset ovat erilaisia ja heillä on oma ajatusmaailmansa, mutta voisiko joku teistä kovakuntoisista miehistä ja/tai naisista tulla kertomaan rehellisesti, arvosteletteko päänne sisällä muita kanssakuntoilijoita, jotka eivät ole yhtä kovassa kunnossa kuin te itse? Jotta saisin mielenrauhan... :-)
Kiitos teille jotka viitsitte vaivautua!
Tiedän, että ihan typerää miettiä tuollaisia ja pitäisi keskittyä vain omaan tekemiseensä, mutta en voi olla miettimättä. On hirveät suorituspaineet, kun itse en niillä isoimmilla painoilla treenaa. Pienet on minunkin murheet! Tämä jotenkin vain nostaa sitä kynnystä tulla salille, koska olen epävarma itsestäni.
Jep, ihmiset ovat erilaisia ja heillä on oma ajatusmaailmansa, mutta voisiko joku teistä kovakuntoisista miehistä ja/tai naisista tulla kertomaan rehellisesti, arvosteletteko päänne sisällä muita kanssakuntoilijoita, jotka eivät ole yhtä kovassa kunnossa kuin te itse? Jotta saisin mielenrauhan... :-)
Kiitos teille jotka viitsitte vaivautua!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi kuule, et paljoo enepää väärässä voisi olla.
Itte ajattelin kyllä jossain vaiheessa samalla tyylillä, mutta rohkaistuin ja menin salille. Siellä sitten oli mukava huomata että ei kukaan tuu arvostelee sun treeniä vaan päinvastoin, auttaa jopa jos apua kyselee.
Nyt olen käynyt aktiivisesti salilla 4vuotta ja alkaa olla jo omat raamit kunnossa. Ainakin kasvanut pirusti siitä mitä olin aluksi. Noh sillä nyt ei väliä.
TÄRKEINTÄ on se että teet/teetätät itsellesi sali ohjelman ja opettelet oikeat tekniikat. (Monet eivät viitsi investoida alussa sitä muutamaa kymppiä alku opastukseen ja siihen että joku tekee ohjelman).
Siinä menee monta hyvää treeni kuukautta hukkaan kun saatat huomaamattasi kitkuttaa väärällä tekniikalla ja jos et loukkaannu niin et ainakaan kehity. Oikeasti suosittelen että jos et oikein tiedä mitä tekisi ja miten niin ota opastus. se on isoa plussaa.
Sinne vaan salille muitten sekaan, siellä on kuule tyyppiä jos monenlaista eikä kaikki ole mitään suonekkaita karjuja. Monet käy siellä ihan vaan ylläpitämässä peruskuntoa ja vaikka mitä.
Yleinen ilmiö muissakin asioissa. "Toisten aivoilla ajatteleminen"!
Hitonko väliä sillä olisi ajattelisivat mitä tahansa?
Ja kun ne eivät edes kuvittelemallasi tavalla ajattele.
Jokainen on joskus mennyt ensimmäisen kerran.
Edes minä, 68-vuotinen ukko, en ujostele enkä ota migreeniä siitä mitä kuvittelen toisten ajattelevan!
Ensimmäisillä kerroilla kannattaa hieman katsella ympärilleen toimintatapoja ja AINA, ollessaan epävarma, kysyä neuvoa sellaiselta hyväkuntoisen näköiseltä.
Itse katselen sattumalta ainoastaan kavereiden rinnalle- ja maastavetotekniikoita sekä pystysuuntaisia ( pystyssä ) nostoja.
Ja vain positiivisessa mielessä.
Ps. Olen joskus ollut hyvässäkin kunnossa.
No en mä ainakaan katsele muita salilla käyviä sillä silmällä, että pitäisin itseäni heitä parempikuntoisena tai vastaavasti katselisin säälien, että he ovat huonokuntoisia. En voi sitäpaitsi aina ihmisistä päällepäin nähdä, minkä vuoksi he treenaavat, mitä tavoitteita heillä on, onko jollakulla esimerkiksi joku vamma, joka estää tiettyjen liikkeiden tekemisen. Siksi ei aina kannata tehdä nopeita johtopäätöksiä, kun seurailee ihmisten treenailua salilla.
Jos katselen, saatan jäädä katsomaan millaisella tekniikalla joku tekee. Tietysti katson treenaustapaakin. Lehdenlueskelijat eivät itseäni kauheesti innosta tai erittäin hitaaseen tahtiin treenaavat löntystelijät. Sen sijaan taas hyvällä tekniikalla ja innostuneesti treenaavia on kiva katsoa, siitä saa itsekin intoa.
Lämmittelylaitteissa ei muuten voi kauheesti tehdä muuta kuin katsella, mitä salilla tapahtuu. Yritän kyllä olla katselematta ketään sen pitempään.
Neuvoni: keskity omaan treeniisi. Keskitys siihen, että treenaat oikein ja intensiivisesti.
Muita vinkkejä: jos sinulla on mp3-soitin, hyvin sulkeutuu muu maailma ympäriltä, kun kuuntelee musiikkia. Voit myös käydä salilla hiljaisina aikoina, kun paikalla ei ole juuri muita kuin sinä. Varmasti saat keskityttyä itseesi.
Minulla oli muutama vuosi sitten samat ajatukset!
Sijoitin ensimmäiset 4-5 käyntiä keskelle päivää ettei olisi ollut hirveesti muita paikalla!
Hyvin nopeasti huomasin, että kaikki ajatukseni ja pelkoni olivat olleet aivan turhia! Kaikilla on ihan omat ohjelmat ja itse ainakin nykyisin koen tyydytystä kun salille tulee uusi ihminen joka lukee liikkeiden välissä ohjelmaa ja on aloittanut uuden elämän!
Ei minua kiinnosta kuin oma nostamiseni-ja olen minäkin aina jotain heikompi. :)
Turha miettiä tuollaisia. Siellä salilla on kaikilla samanlainen oikeus treenata ja olla sitä mitä on. Ainoastaan huonot tavat ärsyttää minua, mutta muuten jokainen tehköög mitä tekee. Keskityn omaan treeniini aina enkä ole edes kiinnostunut ympärillä olevasta maailmasta silloin.