1.) Jos kvarkki olisi leppäkertun kokoinen, kuinka iso itse atomi olisi? Golfpallon, jalkapallon vai ihan henkilöauton kokoluokkaa?
2.) Jos atomi olisi todella pienen hiekanjyvän kokoinen, minkä kokoinen sitten olisi jalkapallo? Olisiko se maapallon kokoinen vai kenties ihan auringon? Entä kvarkki?
3.) Maapallo > ZOOM > Ihminen > ZOOM > Kynsi > ZOOM > Keratiniini > ZOOM > ??? (jatka ketjua alkeishiukkasiin asti)
4.) Mikä on pienin elollinen olento? Se ei ole leppäkerttu, sillä pienempi on sokerimuurahainen. Jota pienempi puolestaan on täi. Onko täi maailmankaikkeuden pienin otus? Ylläoleva zoomaus esimerkki voisi olla tässä hyvä myös.
5.) Onko tämä teoria millainen: kvarkit ovat maailmankaikkeuksia. Kun niitä zoomailee, pystyy huomata galakseja, ja niistä yhä aurinkokuntia jne.. Onko tälle teorialle nimeä?
2.) Jos atomi olisi todella pienen hiekanjyvän kokoinen, minkä kokoinen sitten olisi jalkapallo? Olisiko se maapallon kokoinen vai kenties ihan auringon? Entä kvarkki?
3.) Maapallo > ZOOM > Ihminen > ZOOM > Kynsi > ZOOM > Keratiniini > ZOOM > ??? (jatka ketjua alkeishiukkasiin asti)
4.) Mikä on pienin elollinen olento? Se ei ole leppäkerttu, sillä pienempi on sokerimuurahainen. Jota pienempi puolestaan on täi. Onko täi maailmankaikkeuden pienin otus? Ylläoleva zoomaus esimerkki voisi olla tässä hyvä myös.
5.) Onko tämä teoria millainen: kvarkit ovat maailmankaikkeuksia. Kun niitä zoomailee, pystyy huomata galakseja, ja niistä yhä aurinkokuntia jne.. Onko tälle teorialle nimeä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
1. Atomi on luokkaa 100 miljoonaa kertaa suurempi kuin kvarkki. Jos kvarkki on leppäkerttu, atomi on suuren asteroidin kokoinen.
2. Likimain Kuun kokoinen
4. Tohvelieläin on 0,1 mm kokoinen. Byös bakteerit ovat eliöitä ja niiden koko on tyypillisesti 0,001 mm.
atomit ovat pieni siinä et nähy mitään.
ne ovat enemmän kun miljoona koska ne ovat pieni kukaan nähy.
Montako atomia tohvelieläimessä suurin piirtein on sitten? 10? 100? 10, 000? 100, 000? 100, 000, 000, 000? Entä bakteerissa?
tohvelieläimillä on suurin piirtein 10 atomia
Pilkkuvirhe. Yhdessä moolissa ainetta on Avogardon luvun (6 10^23) verran molekyylejä. Vesimooli painaa 18 grammaa ja tohvelieläin ehkä vajaan mikrogramman. Tällä perusteella tohvelieläimessä voisi olla luokkaa 10 000 000 000 000 000 molekyyliä.
Unohdit tärkeimmän. Jos tädillä olisi munat, se olisi setä.
Niin ja lopeta se ganjankäyttö. If not true, then lääkitys kohdalleen.
virus on pienin eliö, vaikkakin jotkut väittävät että virus ei ole elollinen olento koska sillä ei ole aineenvaihduntaa ...
En luokittelisi viruksia elollisiksi. Näen ne jonkinlaisina biomekaanisina koneina, jotka jostain syystä pystyvät kopioitumaan muiden solujen avustuksella sekä muuntelemaan ja ovat näin siis evolutiivisia. Viruksethan eivät pysty liikkumaan itse. Ne eivät pysty lisääntymään itse. Ne eivät kykene energiantuottoon eikä niillä ole muutakaan aineenvaihduntaa. Niissä ei käsittääkseni kulje mitään informatiota paikasta toiseen. Ne ovat vain erilaisia kapseleita, jonka sisällä on perimää. Ne vain ovat. Pinnalla varmaan entsyymejä, jotka auttavat solukalvon läpäisyssä mutta niillä ei ole mitään aktiivista vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
Uskoisin, että tiedemiehet pystyvät seuraavan 20 vuoden aikana rakentamaan viruksen kaltaisen systeemin molekyyli kerrallaan, ja se on yhtä toimiva kuin tavallinenkin virus.
>
Mutta eihän ihminenkään pysty lisääntymään, liikkumaan eikä energiantuotantoon itse: on pakko esim. syödä toisia soluja ennen kun tämä onnistuu.
No, kohtalaisen keinotekoinen tämä elämän määritelmä on kun on olemassa otuksia, joista ei oikein tiedä, kumpaa ne on. Yleisimmin viruksia taidetaan pitää elottomina niiden yksinkertaisen luonteen vuoksi. Tästä ei liene oikeaa vastausta.
>
Tähän kyettiin itse asiassa jo n. 20 vuotta sitten. Ensimmäisenä valmistettiin synteettinen poliovirus, joka tartutettiin koe-eläimiin (ja eläimet sairastuivat kuin naturaalista viruksesta).
Raja taitaa olla keinotekoinen, mutta virusta ei katsota eläväksi, koska se kykenee lisääntymään vain solun sisällä. Ainakin sellaisen kriteerin jostain luin. Rajanveto taitaa olla hankalaa.
>
Jep ja, pelkästään omista määritelmistä kiinni eli jokainen voi lausua omat määritelmät, joista mitään ei kuitenkaan voida pitää "oikeana elämän määritelmänä".
>
Tapaamistani virustutkijoista enemmän kuin puolet pitää virusta elävänä (koska tosiaan raja on suorastaan mahdoton vetää, miten paljon viruksella pitää olla funktioita, että se olisi elävä). No, usein tämä määrittelykysymys sivuutetaan käyttämällä viruksien "elävyydestä" termiä vitaliteetti (siis kuvaamaan, toimiiko virukset vai ovatko ne "kuolleita").
Vanhan vitsin mukaan pienin eläin on satiaisen satiainen,