Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Voimalla johtajan.

    " Näkkälän paliskunnan hallitus oli kutsunut saamelaiskäräjät osallistumaan asiantuntijana paliskunnan ylimääräiseen kokoukseen helmikuun lopulla. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen ja kerroin kokoukselle saamelaisporonhoidon suojasta ja saamelaiskäräjien tehtävistä. Kokouksen asialistalla oli esitys paliskunnan jakamisesta perinteisen laidunalueiden mukaisesti saamelaisten ja suomalaisten poronhoitajien kesken siten, että paliskunnan pohjoisosasta muodostuisi saamelaisten poronhoitajien muodostama paliskunta ja eteläpuolinen alue jäisi suomalaisten poronhoitajien muodostamaksi paliskunnaksi. Paliskunta on ollut kautta historian hyvin selkeästi etnisesti jakautunut kahtia. Esityksen oli tehnyt yli suurin osa paliskunnan saamelaisista osakkaista.

    Näkkälän paliskunnan hallitus oli kutsunut saamelaiskäräjät paikalle koska saamelaisen poronhoidon aseman edistäminen kuuluu saamelaiskäräjien tehtäviin. Saamelaiskäräjät on saanut lukuisia huolestuneita yhteydenottoja viime vuosina alueen saamelaisporonhoitajilta saamelaisporonhoidon tilanteesta Näkkälän paliskunnassa. Yhteydenottajat pelkäävät saamelaisen poronhoidon loppuvan Näkkälän paliskunnassa ja koko poronhoitomallin muuttuvan ellei paliskuntaa jaeta. Näkkälän paliskunnassa on historiallisesti ja perinteisesti erilliset laidunalueet suomalaisille ja saamelaisille poronhoitajille. Alueen pohjoisosa on saamelaisten laidunaluetta ja eteläosa suomalaisten poronhoitajien laidunaluetta. Saamelaisten poronhoitajien laidunalueet ovat kuitenkin kaventunut jatkuvasti. Suomalaiset poronhoitajat eivät ole kunnioittaneet perinteisiä laidunrajoja vaan tunkeutuneet syvälle saamelaisten poronhoitajien laidunalueille. Paikoitellen saamelaisia poronhoitajia, jotka ovat puolustaneet omia laitumiaan, on uhkailtu väkivallalla.

    Laitumet eivät pitkään kestä tätä tilannetta. Tilanne on jatkunut jo useamman vuoden eikä Näkkälän paliskunta ole pystynyt tilannetta ratkaisemaan pysyvällä tavalla omissa elimissään. Kuluvana talvena tilanne on entisestään pahentunut. Perinteisiä porohoitotöitä ei ole voinut tehdä koska poroja on joutunut paimentamaan jatkuvasti mastaamisen ehkäisemiseksi. On selvää, että nykyinen tilanne ei voi jatkua. Laidunrauhaa ei ole, saamelaisten perinteinen laidunalueiden säästäminen ja säätely laidunkiertojärjestelmän avulla on murenemassa ja saamelaisten ja suomalaisten poronhoitajien väliset suhteet ovat huonot. Paliskunnan osakkaat päättivätkin äänestyksen jälkeen, että paliskunta jaetaan. Asia siirtyy tämän jälkeen Lapin aluehallintaviraston käsiteltäväksi. Itse en tietenkään osallistunut äänestykseen enkä olisi edes voinutkaan osallistua koska olin tilaisuudessa asiantuntijana enkä ole paliskunnan osakas eli minulla ei ole poroja luvussa. Politiikan teko on vaatinut veronsa.

    Pidän paliskunnan jakamista parhaana vaihtoehtona turvata saamelaisporonhoidon tulevaisuus Näkkälän paliskunnan alueella. Poronhoitolaki mahdollistaa paliskunnan jakamisen, mutta jakaminen toki vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja asia tulee varmasti myös saamelaiskäräjien käsiteltäväksi. Asia on kuitenkin minulle ennen kaikkea tärkeä siksi, että saamelaisen poronhoidon aseman turvaaminen kuuluu saamelaiskäräjien tehtäviin, paliskunnan saamelaisosakkaat ovat tätä vaatineet saamelaiskäräjiltä ja että paliskunnan saamelaisten osakkaiden todella selkeä enemmistä kannattaa paliskunnan jakamista.

    Tämä oli ensimmäinen kerta minun aikanani kun saamelaiskäräjät kutsuttiin saamelaisten kotiseutualueen paliskunnan kokouksiin ja mielelläni osallistumme kokouksiin myös jatkossakin, jos saamelaiset poronhoitajat niin toivovat. Saamelaiskäräjillä on säännöllinen yhteistyömuoto saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien kanssa. "

    http://klemetti.blogspot.com/

    Kiitos suurelle ja viisaalle johtajallemme!!
    941621
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 94

    Vanhimmat

    juupas eipäs resutenttu

    Äänestä

    • 07.03.2012 ”Pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu”

      – Lapin alkuperäisen väestön oikeuksien turvaaminen pitäisi olla meitä enontekiöläisiä yhdistävä, ei jakava tekijä, sanoo kansanedustaja Heikki Autto. Hän toivoo, että Enontekiön saamelaisten perherekisterikortistosta olisi apua tässä asiassa.

      Viime viikolla Enontekiön Sanomat kertoi enontekiöläisten saamelaisten perherekisterikortistosta, johon on kirjattu nykyistä saamelaisten vaaliluetteloa huomattavasti kattavampi määrä enontekiöläisiä. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys ry:n kotisivuilla olevasta rekisteristä moni enontekiöläinen löytää isovanhempansa.
      Kokoomuksen Heikki Autton mukaan nyt olisi hyvä tutkia, voidaanko löytyneiden tietojen pohjalta olla luomassa kestävämpää pohjaa paikallisen alkuperäisen väestön määrittelylle.
      – Ja siten, että kaikki alueen todelliset alkuperäiset asukkaat pääsisivät tasapuolisesta niiden oikeuksien piiriin, joita alkuperäiselle väestölle katsotaan kuuluvan.
      Autto muistuttaa, että ILO-sopimuksen ratifiointi on oikeusministeriön toimesta valmistelussa.
      – Nyt on tärkeää tarkkaan perehtyä kaikkiin seikkoihin, jotka vaikuttavat siihen, ketä kaikkia ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansa Suomessa tarkoittaa. Vastakkainasettelun aika on mielestäni tässäkin kysymyksessä ohi ja meidän pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu tähän kysymykseen. Toivottavasti nyt löytyneistä asiakirjoista voi olla apua tässä prosessissa.

      Näkkäläjärvi: Rekisteri ei liity saamelaisten oikeuksiin

      Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa, että perherekisteri ei ole nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelon lähtökohta.
      – Saamelaiskäräjät ei huomioi sukujen omia sukumatrikkeleita eikä sukututkimuksia. Saamelaiskäräjien kannalta tilanne ei muutu miksikään. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan täydentää lain mukaa seuraavan kerran vuonna 2015 saamelaiskäräjien vaalien valmistelun yhteydessä.
      Näkkäläjärvi haluaa painottaa yleisenä lähtökohtana, ettei Suomessa ole olemassa saamelaisrekisteriä.
      – Suomessa on saamelaiskäräjien hallinnoima saamelaiskäräjien vaaliluettelo, jonne merkitään äänioikeutetut saamelaiset saamelaiskäräjävaaleissa.
      Näkkäläjärven mukaan Lapin Sivistysseuran aloitteesta Oulun maakunta-arkisto on laatinut tilastoja Suomen saamelaisista vuodesta 1945 lähtien.
      – Ensimmäinen systemaattinen ja kenttätöihin perustuva kartoitus saamelaisista on Saamelaisneuvoston vuonna 1962 aloittama väestötieteellinen tutkimus saamelaisista. Tutkimuksen perustana olivat Oulun maakunta-arkiston tilastot, mutta primääri aineisto kerättiin lähinnä saamelaisopiskelijoiden kenttätöinä Suomen pohjoisosissa vuonna 1962. Väestötieteellinen analyysi valmistui tilastotieteen opinnäytetyönä vuonna 1968. Saamelaisuuden kriteerinä oli saamen kieli äidinkielenä joko henkilön itsensä, jommankumman vanhemman tai jonkun hänen isovanhempiensa puhumana. Toisena kriteerinä oli itseidentifikaatio eli henkilön oma näkemys siitä katsoiko hän itsensä saamelaiseksi.
      Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Saamelaisneuvoston vuoden 1968 väestötieteellinen tutkimus saamelaisten lukumäärästä oli perustana Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi parlameanta) vuoden 1972 koevaalien äänioikeutettujen määrittämisessä.
      – Myöhemmissä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien vaaleissa on tätä luetteloa päivitetty. Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä voi hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
      Käräjien puheenjohtaja toteaa, että Suomen arkistolain mukaan virallisia arkistoja ovat vain viranomaisten tai niiden luvalla perustutetut, kansalliskirkkojen, yliopistojen ja valtion erillislaitoksien muodostamat arkistot.
      – Perherekisteriarkistot ovat varmasti tärkeitä suvuille itselleen ja niitä voi luovuttaa esimerkiksi maakunta-arkistoihin, mutta virallisrekisterejä ne eivät ole vaan hyödyttävät lähinnä sukututkijoita. Perhearkistosta ei myöskään ilmene, millaisin kriteerein he ovat määrittäneet ihmisiä saamelaisiksi. Tämä rekisteri ei mitenkään liity saamelaisten oikeuksiin, saamelaisten määrään tai vaaliluetteloon.
      Näkkäläjärvi on sitä mieltä, että kulttuuri ei siirry verenperintönä vaan kulttuuriin kasvetaan.
      – Saamelaiskulttuuriin kuuluvat saamen kielet, perinteiset elinkeinot, joiku- ja käsityöperinne saamen pukuineen, oma tietämysjärjestelmänsä sekä kulttuurin historia, arvot ja perinteet. Saamelaiskulttuuriin kasvetaan ja koko suku siirtää kulttuurin arvoja sukupolvelta toiselle. Satojen vuosien takaisella epävirallisella henkilöstörekisterillä ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa, tiivistää Näkkäläjärvi ajatuksensa.
      Lapin seitsemästä kansanedustajasta Keskustan Eeva Maria Maijala, Simo Rundgren ja Markus Lohi vastasivat Heikki Autton lisäksi Enontekiön Sanomien kysymykseen, uskovatko he, että uudella rekisterillä on vaikutusta saamelaiskeskustelussa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa.
      kk
      Lue aiheesta lisää Enontekiön Sanomista

      Äänestä

    • enontek kirjoitti:

      07.03.2012 ”Pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu”

      – Lapin alkuperäisen väestön oikeuksien turvaaminen pitäisi olla meitä enontekiöläisiä yhdistävä, ei jakava tekijä, sanoo kansanedustaja Heikki Autto. Hän toivoo, että Enontekiön saamelaisten perherekisterikortistosta olisi apua tässä asiassa.

      Viime viikolla Enontekiön Sanomat kertoi enontekiöläisten saamelaisten perherekisterikortistosta, johon on kirjattu nykyistä saamelaisten vaaliluetteloa huomattavasti kattavampi määrä enontekiöläisiä. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys ry:n kotisivuilla olevasta rekisteristä moni enontekiöläinen löytää isovanhempansa.
      Kokoomuksen Heikki Autton mukaan nyt olisi hyvä tutkia, voidaanko löytyneiden tietojen pohjalta olla luomassa kestävämpää pohjaa paikallisen alkuperäisen väestön määrittelylle.
      – Ja siten, että kaikki alueen todelliset alkuperäiset asukkaat pääsisivät tasapuolisesta niiden oikeuksien piiriin, joita alkuperäiselle väestölle katsotaan kuuluvan.
      Autto muistuttaa, että ILO-sopimuksen ratifiointi on oikeusministeriön toimesta valmistelussa.
      – Nyt on tärkeää tarkkaan perehtyä kaikkiin seikkoihin, jotka vaikuttavat siihen, ketä kaikkia ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansa Suomessa tarkoittaa. Vastakkainasettelun aika on mielestäni tässäkin kysymyksessä ohi ja meidän pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu tähän kysymykseen. Toivottavasti nyt löytyneistä asiakirjoista voi olla apua tässä prosessissa.

      Näkkäläjärvi: Rekisteri ei liity saamelaisten oikeuksiin

      Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa, että perherekisteri ei ole nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelon lähtökohta.
      – Saamelaiskäräjät ei huomioi sukujen omia sukumatrikkeleita eikä sukututkimuksia. Saamelaiskäräjien kannalta tilanne ei muutu miksikään. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan täydentää lain mukaa seuraavan kerran vuonna 2015 saamelaiskäräjien vaalien valmistelun yhteydessä.
      Näkkäläjärvi haluaa painottaa yleisenä lähtökohtana, ettei Suomessa ole olemassa saamelaisrekisteriä.
      – Suomessa on saamelaiskäräjien hallinnoima saamelaiskäräjien vaaliluettelo, jonne merkitään äänioikeutetut saamelaiset saamelaiskäräjävaaleissa.
      Näkkäläjärven mukaan Lapin Sivistysseuran aloitteesta Oulun maakunta-arkisto on laatinut tilastoja Suomen saamelaisista vuodesta 1945 lähtien.
      – Ensimmäinen systemaattinen ja kenttätöihin perustuva kartoitus saamelaisista on Saamelaisneuvoston vuonna 1962 aloittama väestötieteellinen tutkimus saamelaisista. Tutkimuksen perustana olivat Oulun maakunta-arkiston tilastot, mutta primääri aineisto kerättiin lähinnä saamelaisopiskelijoiden kenttätöinä Suomen pohjoisosissa vuonna 1962. Väestötieteellinen analyysi valmistui tilastotieteen opinnäytetyönä vuonna 1968. Saamelaisuuden kriteerinä oli saamen kieli äidinkielenä joko henkilön itsensä, jommankumman vanhemman tai jonkun hänen isovanhempiensa puhumana. Toisena kriteerinä oli itseidentifikaatio eli henkilön oma näkemys siitä katsoiko hän itsensä saamelaiseksi.
      Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Saamelaisneuvoston vuoden 1968 väestötieteellinen tutkimus saamelaisten lukumäärästä oli perustana Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi parlameanta) vuoden 1972 koevaalien äänioikeutettujen määrittämisessä.
      – Myöhemmissä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien vaaleissa on tätä luetteloa päivitetty. Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä voi hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
      Käräjien puheenjohtaja toteaa, että Suomen arkistolain mukaan virallisia arkistoja ovat vain viranomaisten tai niiden luvalla perustutetut, kansalliskirkkojen, yliopistojen ja valtion erillislaitoksien muodostamat arkistot.
      – Perherekisteriarkistot ovat varmasti tärkeitä suvuille itselleen ja niitä voi luovuttaa esimerkiksi maakunta-arkistoihin, mutta virallisrekisterejä ne eivät ole vaan hyödyttävät lähinnä sukututkijoita. Perhearkistosta ei myöskään ilmene, millaisin kriteerein he ovat määrittäneet ihmisiä saamelaisiksi. Tämä rekisteri ei mitenkään liity saamelaisten oikeuksiin, saamelaisten määrään tai vaaliluetteloon.
      Näkkäläjärvi on sitä mieltä, että kulttuuri ei siirry verenperintönä vaan kulttuuriin kasvetaan.
      – Saamelaiskulttuuriin kuuluvat saamen kielet, perinteiset elinkeinot, joiku- ja käsityöperinne saamen pukuineen, oma tietämysjärjestelmänsä sekä kulttuurin historia, arvot ja perinteet. Saamelaiskulttuuriin kasvetaan ja koko suku siirtää kulttuurin arvoja sukupolvelta toiselle. Satojen vuosien takaisella epävirallisella henkilöstörekisterillä ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa, tiivistää Näkkäläjärvi ajatuksensa.
      Lapin seitsemästä kansanedustajasta Keskustan Eeva Maria Maijala, Simo Rundgren ja Markus Lohi vastasivat Heikki Autton lisäksi Enontekiön Sanomien kysymykseen, uskovatko he, että uudella rekisterillä on vaikutusta saamelaiskeskustelussa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa.
      kk
      Lue aiheesta lisää Enontekiön Sanomista

      "Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga presideantaevttohas ja vehádatáittardeaddji Eva Biaudet hálidivččii čoavdit sámeguovllu eananoamastangažaldaga soabademiin. Biaudet evttoha, ahte presideanta Martti Ahtisaari sáhtášii álgit áššis soabadallin.

      Buot oassebealit fertešedje vehá vuollánit vai gávdnošii oktasaš čoavddus, dadjá Eva Biaudet.

      - Stáhta lea dieđus áibbaš guovddáš sajis dáin áššiin. daningo stáhta oamasta nu stuorra oasi sámeguovlu eatnamiin.

      - Anán jáhkehahttin, ahte Sámi eanariektegažaldagain dárbbašit olggobeale soabadalli ja leange evttohan, ahte dát doaibma heivešii Martti Ahtisaarii. Suopmahan hálida leat ráfigaskaoapmin ja eastadeamen ruossalasvuođaid. Vaikko Sámis ii leatge gažaldat veahkaválddálašvuođain, de lea doppe dattege stuorra váttisvuohta, masa dárbbašuvvošii áinnas dakkár čoavddus, mii dohkke buohkaide, dadjá Eva Biaudet."

      YLE

      Äänestä

    • enontek kirjoitti:

      07.03.2012 ”Pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu”

      – Lapin alkuperäisen väestön oikeuksien turvaaminen pitäisi olla meitä enontekiöläisiä yhdistävä, ei jakava tekijä, sanoo kansanedustaja Heikki Autto. Hän toivoo, että Enontekiön saamelaisten perherekisterikortistosta olisi apua tässä asiassa.

      Viime viikolla Enontekiön Sanomat kertoi enontekiöläisten saamelaisten perherekisterikortistosta, johon on kirjattu nykyistä saamelaisten vaaliluetteloa huomattavasti kattavampi määrä enontekiöläisiä. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys ry:n kotisivuilla olevasta rekisteristä moni enontekiöläinen löytää isovanhempansa.
      Kokoomuksen Heikki Autton mukaan nyt olisi hyvä tutkia, voidaanko löytyneiden tietojen pohjalta olla luomassa kestävämpää pohjaa paikallisen alkuperäisen väestön määrittelylle.
      – Ja siten, että kaikki alueen todelliset alkuperäiset asukkaat pääsisivät tasapuolisesta niiden oikeuksien piiriin, joita alkuperäiselle väestölle katsotaan kuuluvan.
      Autto muistuttaa, että ILO-sopimuksen ratifiointi on oikeusministeriön toimesta valmistelussa.
      – Nyt on tärkeää tarkkaan perehtyä kaikkiin seikkoihin, jotka vaikuttavat siihen, ketä kaikkia ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansa Suomessa tarkoittaa. Vastakkainasettelun aika on mielestäni tässäkin kysymyksessä ohi ja meidän pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu tähän kysymykseen. Toivottavasti nyt löytyneistä asiakirjoista voi olla apua tässä prosessissa.

      Näkkäläjärvi: Rekisteri ei liity saamelaisten oikeuksiin

      Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa, että perherekisteri ei ole nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelon lähtökohta.
      – Saamelaiskäräjät ei huomioi sukujen omia sukumatrikkeleita eikä sukututkimuksia. Saamelaiskäräjien kannalta tilanne ei muutu miksikään. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan täydentää lain mukaa seuraavan kerran vuonna 2015 saamelaiskäräjien vaalien valmistelun yhteydessä.
      Näkkäläjärvi haluaa painottaa yleisenä lähtökohtana, ettei Suomessa ole olemassa saamelaisrekisteriä.
      – Suomessa on saamelaiskäräjien hallinnoima saamelaiskäräjien vaaliluettelo, jonne merkitään äänioikeutetut saamelaiset saamelaiskäräjävaaleissa.
      Näkkäläjärven mukaan Lapin Sivistysseuran aloitteesta Oulun maakunta-arkisto on laatinut tilastoja Suomen saamelaisista vuodesta 1945 lähtien.
      – Ensimmäinen systemaattinen ja kenttätöihin perustuva kartoitus saamelaisista on Saamelaisneuvoston vuonna 1962 aloittama väestötieteellinen tutkimus saamelaisista. Tutkimuksen perustana olivat Oulun maakunta-arkiston tilastot, mutta primääri aineisto kerättiin lähinnä saamelaisopiskelijoiden kenttätöinä Suomen pohjoisosissa vuonna 1962. Väestötieteellinen analyysi valmistui tilastotieteen opinnäytetyönä vuonna 1968. Saamelaisuuden kriteerinä oli saamen kieli äidinkielenä joko henkilön itsensä, jommankumman vanhemman tai jonkun hänen isovanhempiensa puhumana. Toisena kriteerinä oli itseidentifikaatio eli henkilön oma näkemys siitä katsoiko hän itsensä saamelaiseksi.
      Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Saamelaisneuvoston vuoden 1968 väestötieteellinen tutkimus saamelaisten lukumäärästä oli perustana Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi parlameanta) vuoden 1972 koevaalien äänioikeutettujen määrittämisessä.
      – Myöhemmissä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien vaaleissa on tätä luetteloa päivitetty. Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä voi hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
      Käräjien puheenjohtaja toteaa, että Suomen arkistolain mukaan virallisia arkistoja ovat vain viranomaisten tai niiden luvalla perustutetut, kansalliskirkkojen, yliopistojen ja valtion erillislaitoksien muodostamat arkistot.
      – Perherekisteriarkistot ovat varmasti tärkeitä suvuille itselleen ja niitä voi luovuttaa esimerkiksi maakunta-arkistoihin, mutta virallisrekisterejä ne eivät ole vaan hyödyttävät lähinnä sukututkijoita. Perhearkistosta ei myöskään ilmene, millaisin kriteerein he ovat määrittäneet ihmisiä saamelaisiksi. Tämä rekisteri ei mitenkään liity saamelaisten oikeuksiin, saamelaisten määrään tai vaaliluetteloon.
      Näkkäläjärvi on sitä mieltä, että kulttuuri ei siirry verenperintönä vaan kulttuuriin kasvetaan.
      – Saamelaiskulttuuriin kuuluvat saamen kielet, perinteiset elinkeinot, joiku- ja käsityöperinne saamen pukuineen, oma tietämysjärjestelmänsä sekä kulttuurin historia, arvot ja perinteet. Saamelaiskulttuuriin kasvetaan ja koko suku siirtää kulttuurin arvoja sukupolvelta toiselle. Satojen vuosien takaisella epävirallisella henkilöstörekisterillä ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa, tiivistää Näkkäläjärvi ajatuksensa.
      Lapin seitsemästä kansanedustajasta Keskustan Eeva Maria Maijala, Simo Rundgren ja Markus Lohi vastasivat Heikki Autton lisäksi Enontekiön Sanomien kysymykseen, uskovatko he, että uudella rekisterillä on vaikutusta saamelaiskeskustelussa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa.
      kk
      Lue aiheesta lisää Enontekiön Sanomista

      60-luvulta on asiat kovasti muuttuneet, mutta jotku pitää linjasta kiinni niinku sopuli sammalesta

      Äänestä

    • enontek kirjoitti:

      07.03.2012 ”Pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu”

      – Lapin alkuperäisen väestön oikeuksien turvaaminen pitäisi olla meitä enontekiöläisiä yhdistävä, ei jakava tekijä, sanoo kansanedustaja Heikki Autto. Hän toivoo, että Enontekiön saamelaisten perherekisterikortistosta olisi apua tässä asiassa.

      Viime viikolla Enontekiön Sanomat kertoi enontekiöläisten saamelaisten perherekisterikortistosta, johon on kirjattu nykyistä saamelaisten vaaliluetteloa huomattavasti kattavampi määrä enontekiöläisiä. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys ry:n kotisivuilla olevasta rekisteristä moni enontekiöläinen löytää isovanhempansa.
      Kokoomuksen Heikki Autton mukaan nyt olisi hyvä tutkia, voidaanko löytyneiden tietojen pohjalta olla luomassa kestävämpää pohjaa paikallisen alkuperäisen väestön määrittelylle.
      – Ja siten, että kaikki alueen todelliset alkuperäiset asukkaat pääsisivät tasapuolisesta niiden oikeuksien piiriin, joita alkuperäiselle väestölle katsotaan kuuluvan.
      Autto muistuttaa, että ILO-sopimuksen ratifiointi on oikeusministeriön toimesta valmistelussa.
      – Nyt on tärkeää tarkkaan perehtyä kaikkiin seikkoihin, jotka vaikuttavat siihen, ketä kaikkia ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansa Suomessa tarkoittaa. Vastakkainasettelun aika on mielestäni tässäkin kysymyksessä ohi ja meidän pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu tähän kysymykseen. Toivottavasti nyt löytyneistä asiakirjoista voi olla apua tässä prosessissa.

      Näkkäläjärvi: Rekisteri ei liity saamelaisten oikeuksiin

      Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa, että perherekisteri ei ole nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelon lähtökohta.
      – Saamelaiskäräjät ei huomioi sukujen omia sukumatrikkeleita eikä sukututkimuksia. Saamelaiskäräjien kannalta tilanne ei muutu miksikään. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan täydentää lain mukaa seuraavan kerran vuonna 2015 saamelaiskäräjien vaalien valmistelun yhteydessä.
      Näkkäläjärvi haluaa painottaa yleisenä lähtökohtana, ettei Suomessa ole olemassa saamelaisrekisteriä.
      – Suomessa on saamelaiskäräjien hallinnoima saamelaiskäräjien vaaliluettelo, jonne merkitään äänioikeutetut saamelaiset saamelaiskäräjävaaleissa.
      Näkkäläjärven mukaan Lapin Sivistysseuran aloitteesta Oulun maakunta-arkisto on laatinut tilastoja Suomen saamelaisista vuodesta 1945 lähtien.
      – Ensimmäinen systemaattinen ja kenttätöihin perustuva kartoitus saamelaisista on Saamelaisneuvoston vuonna 1962 aloittama väestötieteellinen tutkimus saamelaisista. Tutkimuksen perustana olivat Oulun maakunta-arkiston tilastot, mutta primääri aineisto kerättiin lähinnä saamelaisopiskelijoiden kenttätöinä Suomen pohjoisosissa vuonna 1962. Väestötieteellinen analyysi valmistui tilastotieteen opinnäytetyönä vuonna 1968. Saamelaisuuden kriteerinä oli saamen kieli äidinkielenä joko henkilön itsensä, jommankumman vanhemman tai jonkun hänen isovanhempiensa puhumana. Toisena kriteerinä oli itseidentifikaatio eli henkilön oma näkemys siitä katsoiko hän itsensä saamelaiseksi.
      Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Saamelaisneuvoston vuoden 1968 väestötieteellinen tutkimus saamelaisten lukumäärästä oli perustana Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi parlameanta) vuoden 1972 koevaalien äänioikeutettujen määrittämisessä.
      – Myöhemmissä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien vaaleissa on tätä luetteloa päivitetty. Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä voi hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
      Käräjien puheenjohtaja toteaa, että Suomen arkistolain mukaan virallisia arkistoja ovat vain viranomaisten tai niiden luvalla perustutetut, kansalliskirkkojen, yliopistojen ja valtion erillislaitoksien muodostamat arkistot.
      – Perherekisteriarkistot ovat varmasti tärkeitä suvuille itselleen ja niitä voi luovuttaa esimerkiksi maakunta-arkistoihin, mutta virallisrekisterejä ne eivät ole vaan hyödyttävät lähinnä sukututkijoita. Perhearkistosta ei myöskään ilmene, millaisin kriteerein he ovat määrittäneet ihmisiä saamelaisiksi. Tämä rekisteri ei mitenkään liity saamelaisten oikeuksiin, saamelaisten määrään tai vaaliluetteloon.
      Näkkäläjärvi on sitä mieltä, että kulttuuri ei siirry verenperintönä vaan kulttuuriin kasvetaan.
      – Saamelaiskulttuuriin kuuluvat saamen kielet, perinteiset elinkeinot, joiku- ja käsityöperinne saamen pukuineen, oma tietämysjärjestelmänsä sekä kulttuurin historia, arvot ja perinteet. Saamelaiskulttuuriin kasvetaan ja koko suku siirtää kulttuurin arvoja sukupolvelta toiselle. Satojen vuosien takaisella epävirallisella henkilöstörekisterillä ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa, tiivistää Näkkäläjärvi ajatuksensa.
      Lapin seitsemästä kansanedustajasta Keskustan Eeva Maria Maijala, Simo Rundgren ja Markus Lohi vastasivat Heikki Autton lisäksi Enontekiön Sanomien kysymykseen, uskovatko he, että uudella rekisterillä on vaikutusta saamelaiskeskustelussa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa.
      kk
      Lue aiheesta lisää Enontekiön Sanomista

      lopettakaa jo toi narina noista porosuvuista teidän suku on laukkuhryssäsuku

      Äänestä

    • enontek kirjoitti:

      07.03.2012 ”Pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu”

      – Lapin alkuperäisen väestön oikeuksien turvaaminen pitäisi olla meitä enontekiöläisiä yhdistävä, ei jakava tekijä, sanoo kansanedustaja Heikki Autto. Hän toivoo, että Enontekiön saamelaisten perherekisterikortistosta olisi apua tässä asiassa.

      Viime viikolla Enontekiön Sanomat kertoi enontekiöläisten saamelaisten perherekisterikortistosta, johon on kirjattu nykyistä saamelaisten vaaliluetteloa huomattavasti kattavampi määrä enontekiöläisiä. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys ry:n kotisivuilla olevasta rekisteristä moni enontekiöläinen löytää isovanhempansa.
      Kokoomuksen Heikki Autton mukaan nyt olisi hyvä tutkia, voidaanko löytyneiden tietojen pohjalta olla luomassa kestävämpää pohjaa paikallisen alkuperäisen väestön määrittelylle.
      – Ja siten, että kaikki alueen todelliset alkuperäiset asukkaat pääsisivät tasapuolisesta niiden oikeuksien piiriin, joita alkuperäiselle väestölle katsotaan kuuluvan.
      Autto muistuttaa, että ILO-sopimuksen ratifiointi on oikeusministeriön toimesta valmistelussa.
      – Nyt on tärkeää tarkkaan perehtyä kaikkiin seikkoihin, jotka vaikuttavat siihen, ketä kaikkia ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansa Suomessa tarkoittaa. Vastakkainasettelun aika on mielestäni tässäkin kysymyksessä ohi ja meidän pohjoisen ihmisten olisi hyvä löytää sovussa ratkaisu tähän kysymykseen. Toivottavasti nyt löytyneistä asiakirjoista voi olla apua tässä prosessissa.

      Näkkäläjärvi: Rekisteri ei liity saamelaisten oikeuksiin

      Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa, että perherekisteri ei ole nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelon lähtökohta.
      – Saamelaiskäräjät ei huomioi sukujen omia sukumatrikkeleita eikä sukututkimuksia. Saamelaiskäräjien kannalta tilanne ei muutu miksikään. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan täydentää lain mukaa seuraavan kerran vuonna 2015 saamelaiskäräjien vaalien valmistelun yhteydessä.
      Näkkäläjärvi haluaa painottaa yleisenä lähtökohtana, ettei Suomessa ole olemassa saamelaisrekisteriä.
      – Suomessa on saamelaiskäräjien hallinnoima saamelaiskäräjien vaaliluettelo, jonne merkitään äänioikeutetut saamelaiset saamelaiskäräjävaaleissa.
      Näkkäläjärven mukaan Lapin Sivistysseuran aloitteesta Oulun maakunta-arkisto on laatinut tilastoja Suomen saamelaisista vuodesta 1945 lähtien.
      – Ensimmäinen systemaattinen ja kenttätöihin perustuva kartoitus saamelaisista on Saamelaisneuvoston vuonna 1962 aloittama väestötieteellinen tutkimus saamelaisista. Tutkimuksen perustana olivat Oulun maakunta-arkiston tilastot, mutta primääri aineisto kerättiin lähinnä saamelaisopiskelijoiden kenttätöinä Suomen pohjoisosissa vuonna 1962. Väestötieteellinen analyysi valmistui tilastotieteen opinnäytetyönä vuonna 1968. Saamelaisuuden kriteerinä oli saamen kieli äidinkielenä joko henkilön itsensä, jommankumman vanhemman tai jonkun hänen isovanhempiensa puhumana. Toisena kriteerinä oli itseidentifikaatio eli henkilön oma näkemys siitä katsoiko hän itsensä saamelaiseksi.
      Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Saamelaisneuvoston vuoden 1968 väestötieteellinen tutkimus saamelaisten lukumäärästä oli perustana Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi parlameanta) vuoden 1972 koevaalien äänioikeutettujen määrittämisessä.
      – Myöhemmissä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien vaaleissa on tätä luetteloa päivitetty. Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä voi hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
      Käräjien puheenjohtaja toteaa, että Suomen arkistolain mukaan virallisia arkistoja ovat vain viranomaisten tai niiden luvalla perustutetut, kansalliskirkkojen, yliopistojen ja valtion erillislaitoksien muodostamat arkistot.
      – Perherekisteriarkistot ovat varmasti tärkeitä suvuille itselleen ja niitä voi luovuttaa esimerkiksi maakunta-arkistoihin, mutta virallisrekisterejä ne eivät ole vaan hyödyttävät lähinnä sukututkijoita. Perhearkistosta ei myöskään ilmene, millaisin kriteerein he ovat määrittäneet ihmisiä saamelaisiksi. Tämä rekisteri ei mitenkään liity saamelaisten oikeuksiin, saamelaisten määrään tai vaaliluetteloon.
      Näkkäläjärvi on sitä mieltä, että kulttuuri ei siirry verenperintönä vaan kulttuuriin kasvetaan.
      – Saamelaiskulttuuriin kuuluvat saamen kielet, perinteiset elinkeinot, joiku- ja käsityöperinne saamen pukuineen, oma tietämysjärjestelmänsä sekä kulttuurin historia, arvot ja perinteet. Saamelaiskulttuuriin kasvetaan ja koko suku siirtää kulttuurin arvoja sukupolvelta toiselle. Satojen vuosien takaisella epävirallisella henkilöstörekisterillä ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa, tiivistää Näkkäläjärvi ajatuksensa.
      Lapin seitsemästä kansanedustajasta Keskustan Eeva Maria Maijala, Simo Rundgren ja Markus Lohi vastasivat Heikki Autton lisäksi Enontekiön Sanomien kysymykseen, uskovatko he, että uudella rekisterillä on vaikutusta saamelaiskeskustelussa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa.
      kk
      Lue aiheesta lisää Enontekiön Sanomista

      Ihan sama mitä kukin sanoo saamelaiskulttuuria ole edes olemassa
      met pärjäthän täällä kyllä ilman kultturiakin ihan sama kuka noita
      kisureita hoitaa se kuitenkin on kuoleva lihan tuotanto
      Metsähallitus lyö sellaiset rätingit pöytään niiin,loppuu se homma siihen
      ne tuhoo ne porot niin luonnon varoja jäkälää sotkevat meiän ihmisten pihat
      paskoovat lastenleikkipaikat ja hoitajat samallaisia välinpitämättömia
      tumpeloita humalassa ajellaan kelkoilla pitkin yötä kun pitää päästä ravintelista kotia jättäkää kelekat rauhaan kun juopottelette
      On teille rentuille niin monesti sanottu

      Äänestä

    Mitä ihmettä?? Onko tosi että joku kaukosen mustalainen voi asetella sääntöjä oikeitten poronhoitajasukujen alueista??? Ei taida lemetti tietää mikä oottaa!!

    Äänestä

    • Kukka on net oikeat poronhoitaja suvut,paliskunnat poroluettolosta sen näkee kellä on 1900 luvulla ollut poroja ja kukka on niitä hoitannet.

      Äänestä

    • pälvikalju kirjoitti:

      Kukka on net oikeat poronhoitaja suvut,paliskunnat poroluettolosta sen näkee kellä on 1900 luvulla ollut poroja ja kukka on niitä hoitannet.

      saamelaiset lopettakaa paskanjauhanta

      Äänestä

    • Pulinat pois enemmistö on puhunut!

      Äänestä

    • isak27 kirjoitti:

      Pulinat pois enemmistö on puhunut!

      käräjiltä raikaa

      Äänestä

    • tuuli ja rankkasade?

      Äänestä

    • eetu-iivari kirjoitti:

      saamelaiset lopettakaa paskanjauhanta

      eppu hyppää jortsuun :)))))

      Äänestä

    • pälvikalju kirjoitti:

      Kukka on net oikeat poronhoitaja suvut,paliskunnat poroluettolosta sen näkee kellä on 1900 luvulla ollut poroja ja kukka on niitä hoitannet.

      no luettele tähän?

      Äänestä

    • son e-ira se johto että siksi son noin vasthan, yrittää peitellä totuutta. omat serkkut kato yrittää sumuttaa. son keksiny muka mahtavan jjuonen mutta haisee kauas kopara hielle

      Äänestä

    • Oikeitten poronhoitajasukujen???

      Äänestä

    • isak27 kirjoitti:

      Oikeitten poronhoitajasukujen???

      oikea aito ja erittäin ahne puusilmä?

      Äänestä

    • pälvikalju kirjoitti:

      Kukka on net oikeat poronhoitaja suvut,paliskunnat poroluettolosta sen näkee kellä on 1900 luvulla ollut poroja ja kukka on niitä hoitannet.

      1900-luku on kärpäsen kakkaa ihmisen historiassa... ihminen on elänyt hiukkasen pitempään. Eli tässä ole kysymys 1900-lukulaisista poronhoitajista.

      Äänestä

    • pälvikalju kirjoitti:

      Kukka on net oikeat poronhoitaja suvut,paliskunnat poroluettolosta sen näkee kellä on 1900 luvulla ollut poroja ja kukka on niitä hoitannet.

      Nyt alotamma uuen aikakauen! Täällä on iät ja ajat asuttu ja eletty sovussa, oli se ihminen sitten kuka tahansa, emme suostu siihen että nyt alakasimma riitelemään. Täällä on hyvä kaikilla olla ja tämä maa on meän kaikkien yhteinen ja rakas. Ja rikkauella ja rakkauvella me ollaan ennenkin pärjätty.

      Alamme vaan huolehtia siitä, että turisteille annetaan kohta samat mettästys ja kalastusoikeuet ja kelkkaluvat kun meille ilman että niiden tarvii maksaa mitään. Sitä ei kyllä sallita!

      Äänestä

    On se hyvä kun, Kittilä ottaa Enontekiön halttuun odotamme kuntaliitosta
    loppuu se ainainen narina saamelaisista täällä on suurin osa muita
    kuin kisurahoitajia jotka ei muuta kuin kajehtii toisiaan

    Äänestä

    juupas jaapas jeepas

    Äänestä

    • Kyllä net kyrön suvut on alkuperäsiä porosukuja.

      Äänestä

    • näin on totuus kirjoitti:

      Kyllä net kyrön suvut on alkuperäsiä porosukuja.

      täällä ei ole yhtään alkuperäissukua

      Äänestä

    • näin on totuus kirjoitti:

      Kyllä net kyrön suvut on alkuperäsiä porosukuja.

      tuohta tuota, tässä on vain se, että ihminen ei periydy poron suvusta, kysy vaikka evoluutiolta, eihän me olla apinoitakaan. Äkkiä dna-testit poroille.

      Äänestä

    • evo-luuuta kirjoitti:

      tuohta tuota, tässä on vain se, että ihminen ei periydy poron suvusta, kysy vaikka evoluutiolta, eihän me olla apinoitakaan. Äkkiä dna-testit poroille.

      min' ainaki oon ainoa oikea ja rikas porosulu

      Äänestä

    • mitä si kirjoitti:

      min' ainaki oon ainoa oikea ja rikas porosulu

      mie kans olen aito ja oikea porozulu, ja ainaki rikas ja rakas, en käyhä ja ravas...

      Äänestä

    • porozzulupäällikkkö kirjoitti:

      mie kans olen aito ja oikea porozulu, ja ainaki rikas ja rakas, en käyhä ja ravas...

      otetaan matsi, kumpi pätjää

      Äänestä

    • peletti kuningas kirjoitti:

      otetaan matsi, kumpi pätjää

      Nyt vai heti vai kohta??? Simat otetaan sitte vasta eikä sen jälkeen. Kampi päljää joka tapauksessa voitti kumpi tahansa.

      Äänestä

    • Pele Pelloton kirjoitti:

      Nyt vai heti vai kohta??? Simat otetaan sitte vasta eikä sen jälkeen. Kampi päljää joka tapauksessa voitti kumpi tahansa.

      ei sitte skitohanskoihin mittään nyrkkirautoja ei

      Äänestä

    kaikki raattamalaiset ovat....

    : )

    Äänestä

    aitojen privikua

    Äänestä

    • Ja kyrön suvusta naitut .

      Äänestä

    haista vittua!!!

    Äänestä

    kaukonen suvusta naitutpa

    Äänestä

    • Onnistuithan net Lainion elämäntapa intiaanikki huijaamaan Susipulliaista ja kurtakkolaisia monta vuotta. Sama kuvio, täälä huijathan koko valtiota.

      Äänestä

    just näin monta penikulmaa suesta

    Äänestä

    Vaan ketkä näitä periä asuttivat ihan ensimmäisinä... ennen kun alettiin veroja kantaa ja maata omistaa?

    Äänestä

    • eira päiviö ettäs tiiät

      Äänestä

    Minä! ja minun suku. eli minä minä minä minä minä x minä = I love minä

    Äänestä

    Sukukirjasta vähän tietoja

    -"HANHIVAARA, EIRA, RAUDUS JA TEPASTO SUVUISSA MUKANA KIRJASSA ON ENONTEKIÖ VAHVASTI MUKANA
    Eira, Kyrö, Grape ja Hetta suvuista. Eira
    suku on laaja ja monet sukunimet ovatkin saaneet Enontekiöllä alkunsa juuri Eira suvusta. Eiran kantatila on Eira n:o 4 on jo 1700-
    luvun lopulla ollut Enontekiöllä. Eira suku on sukukirjan suurin suku, josta tulee avioliittojen kautta paljon sukuja Enontekiölle sekä
    naapurikunnissa on paljon Eira sukua, jotka eivät välttämättä edes tiedä kuuluvansa tähän vanhaan sukuun. Sukukirja julkaistiin
    10.7.2011 Kittilässä ja sitä on saatavissa suoraan kirjantekijältä.
    Vanhin Eira suvun kantaisä on Eira sukua tutkineiden mukaan alkuaan, Inarista lappalainen, Aikasarria Kuffianpoika, joka esiintyy
    Inarissa jo vuosina 1575-1579. Aikasarria Kuffianpoika olisi ollut veroja paossa Venäjän puolella noin parin vuoden ajan. Peltojärven
    lapinkylän voudintileihin hän ilmaantuu vuosina 1583-1594. Hänellä oli poika Nils Aikasarrianpoika, joka esiintyi Peltojärven
    voudintileissä ajalla 1605-1620, tuolloin oli verotuksen vuokrauksen aika ja asiakirjoja ei aina ole säilynyt. Suku jatkuu pojasta: Erik
    Nilsinpojasta, joka esiintyy Peltojärven maakirjoissa jo vuosina 1637-1671. Tällä Erik Nilsinpojalla s 1620 oli ainakin kaksi poikaa Nils
    ja Per, näistä kahdesta veljeksestä on Eira-suku sitten haarautunut seuraavalla tavalla: Vanhempi veli, Nils Erikinpojasta (1645)
    jatkuu sukua mm Kautokeinossa Eira-suku, Nilsillä poikia: Rasmus, Mats, Erik ja Nils, joista suku jatkuu mm. Pulk, Sara, Skind,
    Näkkälä, Skum, Gaup, Turi, Ponku, Hetta, Utsi, Vars ja Turi. Kittilään Ketola, Koivuniemi ja Kokkoniemi sukua tulee tästä Norjan
    puoleisesta Eira haarasta. Sukunimi kirjoitettiin usein myös Era nimisenä. Sukua on paljon varsinkin pohjoisnorjassa.
    Toinen veli Per Erikinpoika Päiviä(ö) myöh Eira (1650-1724), josta jatkuu Eiran suku suomenpuoleisessa Lapissa, Enontekiöllä.
    Eira sukunimenä tuli Peltojärven maakirjoihin ensimmäisen kerran v 1713, jolloin Per Erikinpojan (1650-1724) poikia alettiin kutsua
    Eiroiksi. Päiviö nimi viittaa saamenkieliseen sanaan Peäivaz l päivä, aurinko, joka on hyvin tunnettu nimi Lapin kansanpernteessä.
    Per Päiviöllä puoliso Åsa Sarriesdatter (1653-1743), Tenon tyttäriä. Per oli lappalainen, Peltojärvellä, josta maakirjamerkintöjä
    vuosilta 1685-1725. Nimismies aikavälillä 1693-1705. Tästä parista jatkuu kirjan Eira suku, josta mainitaan mm. Näkkäläjärvi, joka
    tulee alkuaan Kittilän Kyrö-Kaukonen suvusta, josta muutti Salomon Henrikinpoika Kaukonen (1791-1852) avioutui Eiran sukuun ja
    iso Näkkäläjärven suku sai alkunsa, Vuontisjärvi, Kippoinen-Utzi myöh Stor, Keskitalo, Nikkinen, Harju, Vieltojärvi, Hetta, Angeli,
    Harju, Peltovuoma, Beldovuobme, Kyrö, Kuru, Saadio, Tornensis, Proksi, Sonkamuotka. Peltojärvi kuului 1500-luvun lapinkylien
    jaottelussa Kemin-Lappiin. Peuranpyynti ja kalastus olivat hyvin tärkeitä, peuroja pyydettiin peurahaudoilla ja peura-ansoilla eli
    hankailla. Vuoden 1563 Peltojärven kylällä oli viisi saamelaista, jotka maksoivat veroa. Enontekiöllä Eira suvunjäsenten perustamia
    uudistiloja mainitakseni: Niemelä, Lantto, Harju, Nikkinen, Vieltojärvi, Suomi, Vuopio, Vuontisjärven tila on hyvin vanha, Heikkilä,
    Uusitalo, Keskitalo, Palo. Hetan suku on laajasti mukana aina Rahtu-suvusta lähtien. Kyrö, Löfman ja Grape sukujakin on kirjassa
    paljon. Kyrö-sukuhan jo koskee suurta osaa myös enontekiöläisistä. Enontekiön suunnalla Eira suvusta polveutuu mm Näkkäläjärvi,
    Vuontisjärvi, Keskitalo, Nikkinen, Vieltojärvi ja Hetta sukuja. Angelin sukua muutti Inariin 1860-luvulla ja sukua on Inarissa.
    Sodankylän Korvasen suku sai oman Eiransa kun Enontekiöltä Pekka Eira (1784-1873), joka muutti Sompioon vävyksi ja muuttui
    Korvaseksi. Pekkaa alettiin kutsumaan Korvasen Isoksi-äijäksi, ronskin olemuksen takia. Voidaan hyvin todeta, että Enontekiön
    suvut ovat antaneet geenipohjaa Suomeen, Norjaan, Ruotsiin ja on heitä muuttanut valtamertenkin taakse. Eira sukujen ihmisiä on
    kuten muitakin lapinsukujen jäseniä mm poromiehinä, kalastajina, kauppamiehinä. Kädentaidot ovat olleet hyvin vahvoja ja olenkin
    ottanut käsityöläisammatteja kirjaan mukaan. Saamelaisuus on tietysti mukana vaikka tämä on tietysti sukuteos eikä
    saamelaisrekisteri. On ollut hankala rajata koska meitä on niin paljon ja olisin halunnut mahdollisimman paljon mukaan.
    Kittilän pohjoisin kylä Pulju, jonka Puljujärvi suvun esi-isä, Pekka Pekanp Eira s (1750-1805), perusti 1780-luvulla Puljujärvi n:o 3
    uudistilan syvätepastojoen rantamille. 1810-luvun alussa tilalle muutti asumaan Enontekiöltä sukulaismies Mikko Johaninp Eira
    (1773-1837). Molemmille Eiran miehille tuli sukunimeksi Puljujärvi. Suku jatkuu heistä mm Puljujärvi, Lantto, Pulju, Buljo sekä
    Sodankylän Rajalan esi-äitikin on Puljujärven suvusta. Kiistalan kylässä mm Toivola, Palolahti, Majava, Eerola suvut polveutuvat
    tästä Puljujärvi suvusta."

    Äänestä

    • Tutkikaa vähän tarkemmin!

      Äänestä

    • Kuvitellaanpa tilanne, että kaikki arvostaisimme toisiamme ihmisiä (alkuperästä, suvusta, nimestä tai ammatista riippumatta). Kokeilkaa edes. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelette. Ja elämä muuttuu iloiseksi.

      Miten se on meiltä keltään pois, että voisimme kaikki paremmin? Vai elääkö joku teistä toisten kärsimyksestä? Niinku vampyyrit harry potterissa.. juotte janoonne toisten itkua, ei kai nyt sentään?
      Evoluutio muuten suosii pitemmän päälle semmosia ihmisiä jokka elää muiden kanssa rauhassa, se on tutkittu.

      Äänestä

    • Ադոլֆ Հիտլերը ծվել է Բրաունաու-նա-Իննե քաղաքում, 1889 թ. ապրիլի 20-ին ժամը 18 անց 30 րոպեին «Ցում Պոմմեր» հիվանդանոցում: 2 օրից նրա անունը կնքեցին Ադոլֆ։ Հիտլերը շատ նման էր իր մայրիկին։ Մայրիկը, որը նրան լույս աշխարհ էր բերել 29 տարեկանւմ, շատ էր սիրում փոքրիկ Ադոլֆին։ Մինչ այդ նա կորցրել էր 3 երեխաների։ Մինչև 1892 թ. Ընտանիքը 1892 թ. օգոստոսին տեղափոխվում Բրաունաուից Պասսաու: 1894 թ. մարտի 24-ին ծնվում է եղբայրը՝ Էդմունդը, և Ադոլֆը որոշ ժամանակով դադարում է մնալ ընտանիքի ուշադրության կենտրոնում։ Ապրիլի մեկին հայրը նոր հրաման է ստանում Լինցում, բայց նրանք մի տարի էլ են մնում Պասսաուում, որպեսղի ճանապարհ չընկնեն նորածին երեխայի հետ: 1895 թ. Ընտանիքը ժամանում է Լինց, բայց Ադոլֆի հայրը անսպասելիորեն դուրս է գալիս աշխատանքից առողջական պատճառներով: Հուլիսին նրանք մեկնում են Գաֆելդ: Ադոլֆը լավ էր սովորում և միայն բարձր գնահատականներ էր ստանում: Իր առաջին դպրոցը, Ֆիշլգամում, որտեղ նա սովորել էր գրել և կարդալ, նա երբեք չի մոռանում: 1939 թ. Նա գալիս է այդ դպրոց և նստում է իր նախկին նստատեղին, իսկ հետո գնում է դպրոցը: 1896 թ. Հունվարի 21-ին ծնվում է Ադոլֆի քույրիկը՝ Պաուլան: Ադոլֆը նրա հետ շատ կապված էր ամբողջ կյանքում և նրա մասին միշտ հոգ էր տանում: 1896 թ. Ադոլֆը գնում է հին Լամբախայի կաթոլիկ եկեղեցական դպրոց, որտեղ մնում է մինչև 1898 թ. Գարնանը: Այստեղ նա երգում է երգչախմբում և դառնում է հոգևորականի օգնական: Այս եկեղեցում է Հիտլերը առաջին անգամ տեսնում սվաստիկան: Այդ տարի մշտական վեճերի պատճառով տնից հեռանում է Ադոլֆի եղբայրը՝ Ալոիզը: Ադոլֆը դառնում է հոր հոգատարության տակ գտնվող միակ զավակը, հայրը վախենում էր, որ նա կմեծանա ինչպես իր ավագ եղբայրը: 1897 թ. Փետրվարին Ադոլֆի ընտանիքը տեղափոխվում է Լեոնդինգ: Ադոլֆը երրորդ անգամ արդեն փոխում է դպրոցը: Լեոնդիգի ազգային դպրոցը նա հաճախում է մինչև 1900 թ. Սեպտեմբերը: Այդ նույն տարի մահանում է Էդմունդը, և Ադոլֆը դառնում է Կլառա Հիլտերի միակ որդին: 1900 թ. Սեպտեմբերին ընդունվում է Լինցի պետական ռեալական դպրոց: Այս դպրոցում նա սկսում է սովորել միայն այն առարկաները, որոնք ինքն էր ցանկանում, իսկ իրեն դուր էր գալիս միայն պատմությունը, աշխարհագրություն և նկարչություն: Ուսման հանդեպ այդպիսի վերաբերմունքի պատճառով նա եկրորդ տարին մնում է ռեալական դպրոցի առաջին դասարանում:

      Äänestä

    • Մանկություն kirjoitti:

      Ադոլֆ Հիտլերը ծվել է Բրաունաու-նա-Իննե քաղաքում, 1889 թ. ապրիլի 20-ին ժամը 18 անց 30 րոպեին «Ցում Պոմմեր» հիվանդանոցում: 2 օրից նրա անունը կնքեցին Ադոլֆ։ Հիտլերը շատ նման էր իր մայրիկին։ Մայրիկը, որը նրան լույս աշխարհ էր բերել 29 տարեկանւմ, շատ էր սիրում փոքրիկ Ադոլֆին։ Մինչ այդ նա կորցրել էր 3 երեխաների։ Մինչև 1892 թ. Ընտանիքը 1892 թ. օգոստոսին տեղափոխվում Բրաունաուից Պասսաու: 1894 թ. մարտի 24-ին ծնվում է եղբայրը՝ Էդմունդը, և Ադոլֆը որոշ ժամանակով դադարում է մնալ ընտանիքի ուշադրության կենտրոնում։ Ապրիլի մեկին հայրը նոր հրաման է ստանում Լինցում, բայց նրանք մի տարի էլ են մնում Պասսաուում, որպեսղի ճանապարհ չընկնեն նորածին երեխայի հետ: 1895 թ. Ընտանիքը ժամանում է Լինց, բայց Ադոլֆի հայրը անսպասելիորեն դուրս է գալիս աշխատանքից առողջական պատճառներով: Հուլիսին նրանք մեկնում են Գաֆելդ: Ադոլֆը լավ էր սովորում և միայն բարձր գնահատականներ էր ստանում: Իր առաջին դպրոցը, Ֆիշլգամում, որտեղ նա սովորել էր գրել և կարդալ, նա երբեք չի մոռանում: 1939 թ. Նա գալիս է այդ դպրոց և նստում է իր նախկին նստատեղին, իսկ հետո գնում է դպրոցը: 1896 թ. Հունվարի 21-ին ծնվում է Ադոլֆի քույրիկը՝ Պաուլան: Ադոլֆը նրա հետ շատ կապված էր ամբողջ կյանքում և նրա մասին միշտ հոգ էր տանում: 1896 թ. Ադոլֆը գնում է հին Լամբախայի կաթոլիկ եկեղեցական դպրոց, որտեղ մնում է մինչև 1898 թ. Գարնանը: Այստեղ նա երգում է երգչախմբում և դառնում է հոգևորականի օգնական: Այս եկեղեցում է Հիտլերը առաջին անգամ տեսնում սվաստիկան: Այդ տարի մշտական վեճերի պատճառով տնից հեռանում է Ադոլֆի եղբայրը՝ Ալոիզը: Ադոլֆը դառնում է հոր հոգատարության տակ գտնվող միակ զավակը, հայրը վախենում էր, որ նա կմեծանա ինչպես իր ավագ եղբայրը: 1897 թ. Փետրվարին Ադոլֆի ընտանիքը տեղափոխվում է Լեոնդինգ: Ադոլֆը երրորդ անգամ արդեն փոխում է դպրոցը: Լեոնդիգի ազգային դպրոցը նա հաճախում է մինչև 1900 թ. Սեպտեմբերը: Այդ նույն տարի մահանում է Էդմունդը, և Ադոլֆը դառնում է Կլառա Հիլտերի միակ որդին: 1900 թ. Սեպտեմբերին ընդունվում է Լինցի պետական ռեալական դպրոց: Այս դպրոցում նա սկսում է սովորել միայն այն առարկաները, որոնք ինքն էր ցանկանում, իսկ իրեն դուր էր գալիս միայն պատմությունը, աշխարհագրություն և նկարչություն: Ուսման հանդեպ այդպիսի վերաբերմունքի պատճառով նա եկրորդ տարին մնում է ռեալական դպրոցի առաջին դասարանում:

      Onkohan tämä sitä uuslappalaisten kirjoitusta (suomalaisten) jota net ei ymmärrä itsekään.

      Äänestä

    • ruispelt... kirjoitti:

      Onkohan tämä sitä uuslappalaisten kirjoitusta (suomalaisten) jota net ei ymmärrä itsekään.

      ääliö, siinä on salakoodi jolla joku sahaa omaa nilkkaa... ;)

      Äänestä

    • Մանկություն kirjoitti:

      Ադոլֆ Հիտլերը ծվել է Բրաունաու-նա-Իննե քաղաքում, 1889 թ. ապրիլի 20-ին ժամը 18 անց 30 րոպեին «Ցում Պոմմեր» հիվանդանոցում: 2 օրից նրա անունը կնքեցին Ադոլֆ։ Հիտլերը շատ նման էր իր մայրիկին։ Մայրիկը, որը նրան լույս աշխարհ էր բերել 29 տարեկանւմ, շատ էր սիրում փոքրիկ Ադոլֆին։ Մինչ այդ նա կորցրել էր 3 երեխաների։ Մինչև 1892 թ. Ընտանիքը 1892 թ. օգոստոսին տեղափոխվում Բրաունաուից Պասսաու: 1894 թ. մարտի 24-ին ծնվում է եղբայրը՝ Էդմունդը, և Ադոլֆը որոշ ժամանակով դադարում է մնալ ընտանիքի ուշադրության կենտրոնում։ Ապրիլի մեկին հայրը նոր հրաման է ստանում Լինցում, բայց նրանք մի տարի էլ են մնում Պասսաուում, որպեսղի ճանապարհ չընկնեն նորածին երեխայի հետ: 1895 թ. Ընտանիքը ժամանում է Լինց, բայց Ադոլֆի հայրը անսպասելիորեն դուրս է գալիս աշխատանքից առողջական պատճառներով: Հուլիսին նրանք մեկնում են Գաֆելդ: Ադոլֆը լավ էր սովորում և միայն բարձր գնահատականներ էր ստանում: Իր առաջին դպրոցը, Ֆիշլգամում, որտեղ նա սովորել էր գրել և կարդալ, նա երբեք չի մոռանում: 1939 թ. Նա գալիս է այդ դպրոց և նստում է իր նախկին նստատեղին, իսկ հետո գնում է դպրոցը: 1896 թ. Հունվարի 21-ին ծնվում է Ադոլֆի քույրիկը՝ Պաուլան: Ադոլֆը նրա հետ շատ կապված էր ամբողջ կյանքում և նրա մասին միշտ հոգ էր տանում: 1896 թ. Ադոլֆը գնում է հին Լամբախայի կաթոլիկ եկեղեցական դպրոց, որտեղ մնում է մինչև 1898 թ. Գարնանը: Այստեղ նա երգում է երգչախմբում և դառնում է հոգևորականի օգնական: Այս եկեղեցում է Հիտլերը առաջին անգամ տեսնում սվաստիկան: Այդ տարի մշտական վեճերի պատճառով տնից հեռանում է Ադոլֆի եղբայրը՝ Ալոիզը: Ադոլֆը դառնում է հոր հոգատարության տակ գտնվող միակ զավակը, հայրը վախենում էր, որ նա կմեծանա ինչպես իր ավագ եղբայրը: 1897 թ. Փետրվարին Ադոլֆի ընտանիքը տեղափոխվում է Լեոնդինգ: Ադոլֆը երրորդ անգամ արդեն փոխում է դպրոցը: Լեոնդիգի ազգային դպրոցը նա հաճախում է մինչև 1900 թ. Սեպտեմբերը: Այդ նույն տարի մահանում է Էդմունդը, և Ադոլֆը դառնում է Կլառա Հիլտերի միակ որդին: 1900 թ. Սեպտեմբերին ընդունվում է Լինցի պետական ռեալական դպրոց: Այս դպրոցում նա սկսում է սովորել միայն այն առարկաները, որոնք ինքն էր ցանկանում, իսկ իրեն դուր էր գալիս միայն պատմությունը, աշխարհագրություն և նկարչություն: Ուսման հանդեպ այդպիսի վերաբերմունքի պատճառով նա եկրորդ տարին մնում է ռեալական դպրոցի առաջին դասարանում:

      Adolf Hitler tsvel Braunau-hän-Inne, vuonna 1889. 20 huhtikuu 18 jälkeen 30 minuutin "Tsum Pommer" sairaalassa 2 päivää kirjoitti nimensä Adolf Hitler oli hyvin äitinsä tavoin: äiti, joka tuotiin esiin 29 tarekanwm maailmaa, oli hyvin kiintynyt pikku Adolf. Sitä ennen hän menetti oli 3 lasta vuoteen 1892. Family vuonna 1892. Elokuu muutti Braunauits Passau: 1894. 24. maaliskuuta veli on syntynyt, Edmunde ja Adolfe aikaa enää keskustaan ​​perheen huomion: isä yhden uuden saadakseen Lintsum huhtikuussa, mutta ne ovat edelleen vuoden Passauum, vorpesghi ei näy miten vastasyntyneen lapsen vuonna 1895. Perhe saapuu Lints, mutta Adolf isä yhtäkkiä tulee ulos työn terveydellisistä syistä heinäkuussa he matkustivat Gafeld: Adolfe oli hyvä oppilas ja sai vain huipputuloksia hänen ensimmäinen koulu, Fishlgamum, jossa hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan, hän ei koskaan unohtaa 1939. Hän tulee kouluun ja istui hänen entinen istuin, ja sitten meni kouluun vuonna 1896. Tammikuun 21. Adolf syntyy kuyrike, Paul: Adolfe hänen koko elämänsä oli yhteydessä siihen, ja se oli aina hoidettu: 1896 Adolfe Lambakhayi katolinen kirkko menee vanha koulu, jossa hän pysyi vuoteen 1898. Kevät Tässä hän laulaa kuoro ja tulee avustaja pappi tämän kirkon nähdä svastikan Hitlerin ensimmäistä kertaa tänä vuonna, koska jatkuva riita päässä Adolf veli, Aloize: Adolfe tulee vain alle huolta hänen isänsä, isä pelkäsi, että hän pidä hänen vanhempi veljensä vuonna 1897. Perhe muutti helmikuun Adolf Leonding: Adolfe kolmannen kerran vaihtaa School Leondigi hän kävi koulua, kunnes 1900. Syyskuussa samana vuonna kuoli Edmunde ja Adolfe tulee Klara Hilteri ainoa poikansa vuonna 1900. Valtion, joka on hyväksytty Lintsi koulu tähän kouluun, hän alkaa oppia vain ne asiat, jotka hän haluaa, ja hän piti historiasta, maantieteestä ja piirustus tutkimuksessa tällaista eroa, koska hän yekrord vuosi koulun jäljellä, jossa ensimmäisen luokan.

      Äänestä

    • puliukko ole hiljaa

      Äänestä

    • ruispelt... kirjoitti:

      Onkohan tämä sitä uuslappalaisten kirjoitusta (suomalaisten) jota net ei ymmärrä itsekään.

      ei ku se oli kaukosen presidentin iltarukous

      Äänestä

    • eelis d kirjoitti:

      ei ku se oli kaukosen presidentin iltarukous

      azerbaidzanin murteella

      Äänestä

    • ruispelt... kirjoitti:

      Onkohan tämä sitä uuslappalaisten kirjoitusta (suomalaisten) jota net ei ymmärrä itsekään.

      gilla gilla se on kiharat tsuoraks ja menoks sano tunturi intialainen

      Äänestä

    Ainoa joka siis kelpaa on Näkkäläjärvi-Näkkälä?

    Äänestä

    nyt olet kuule kaivassut liian syvältä. vain ne on alkuperäisiä jotka kuuluivat viime vuonna saamelaisrekisteriin

    Äänestä

    • kaivoin ulkohyyssikän mutkasta tiejot. näissä pysytään. siellä oli paskat ja jauhot menneet sekasin. jos sie oot viime vuotisia niin mie oon 1500-lukulaisia.

      Äänestä

    • luepa tarkemmin-paina mieleen

      Äänestä

    meinasin vai et kukka sinne on suuressa viisauessa valittu.

    Äänestä

    • omat sukulaiset ja serkun miehet ja vaimot, no net jokka ajjaa ommaa asiaa

      Äänestä

    no kyllähän se on vesiselvä homma, vähän niinkö palkisen kokouksessa???

    Äänestä

    taitaa maksettua valetta ola koko sukusatukirja maakirjat luotettavia ei ole net jokka tänä päivänä on saanhet maat perintönä isältä pojale näilä lapinkylien
    aluheilta saattavat olla toennäköisesti niitä oiketa alkuperäsiä muut ole ko paska maattomat kylälantalaiset

    ylhensä net jokka vaativat ja pitävät tämmöstä apinan mölöä ovat näitä maattomia kathellisia kylälantalaisia muuttakaa jo saatana pois täältä että saamma rauhan

    Äänestä

    • niinhän se on se huutaa joka pelkää, niin kuin toi edellinen kirjoittaja. on se kiva lukea ensin on puhuttu että jokin esivanhempi puihuis saamea äidinkielenä, niin kuuluis alkuperäisiin kun sen todistaa että on asuttu täällä kirjojen alusta lähtien niin nyt joku alkaa jo kysellä että kukka ennen veronkantoa. kun ei enää riitä vuosiluku 1900.

      Äänestä

    • sie lähet lapseton kateellinen 50 vuoden kuluessa taivaan tuuliin, sitte vasta katotaan. tuolla asenteella et pärjää maailmassa.

      Äänestä

    • nyt tuli hätä näköjään

      Äänestä

    • piryn raukat kirjoitti:

      niinhän se on se huutaa joka pelkää, niin kuin toi edellinen kirjoittaja. on se kiva lukea ensin on puhuttu että jokin esivanhempi puihuis saamea äidinkielenä, niin kuuluis alkuperäisiin kun sen todistaa että on asuttu täällä kirjojen alusta lähtien niin nyt joku alkaa jo kysellä että kukka ennen veronkantoa. kun ei enää riitä vuosiluku 1900.

      ILO-sopimus koskee nimenomaan sitä ketkä näillä seuduilla elivät ennen kuin yhtäkään taloa tänne rakennettiin. Ja se kai ei ole epäselvää..

      Ne jotka talon rakensivat, olivat "jo" uudisasukkaita. Aletaanpa rakentaa historiaamme sieltä käsin.

      Äänestä

    • naivismia kirjoitti:

      ILO-sopimus koskee nimenomaan sitä ketkä näillä seuduilla elivät ennen kuin yhtäkään taloa tänne rakennettiin. Ja se kai ei ole epäselvää..

      Ne jotka talon rakensivat, olivat "jo" uudisasukkaita. Aletaanpa rakentaa historiaamme sieltä käsin.

      ILO-sopimus tarkoittaan vaan tasa-arvoa, eikä eriarvoisuutta (siinä ei kenenkään oikeuksia leikata eikä kellekään anneta enempää kun toiselle). Ja tasa-arvoa jokainen kannattaa, niin suomalaisten kun saamelaistenkin.

      Kaikille sama kohtelu ja oikeudet. Suomi on demokraattinen maa eikä kukaan polje toisen yli (ei ILOlla eikä ilman). Ja se on hyvä.

      Äänestä

    tuo on muute aika hyvä tapa tietää kuka on alkuperäinen ja kuka ei...

    Mie olen saamelainen ja mulle oikeastahan riittää tuommonen tietä että samat maat on peritytyny isältä pojalle

    se on loppunen lopuksi raajalla tavalla reilua

    Äänestä

    • eikä ilo-sopimus ole norjassa aiheuttanut mitenkään tilanteen muuttumista juuri mihinkään suuntaan, vaikka se on siellä ratifioitu. Rauhottukaa, ihmiset, rauhottukaa. Ja keskittykää johonkin millä on vaikutusta jokapäiväseen elämään.

      Äänestä

    Johtaja mielessään asiat piirtää ja voimalla kartalle ne piirtää. Se lähtö hidas on lantalaisen... Se haittaa tosin ei. Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.

    Äänestä

    Emmeköhän me mahu tänne kaikki.

    Äänestä

    pitåiskö meidän kaikkien tehdä rauha? ennen kuin nuo "alkuperäiset" menettävät kaikki oikeudet.

    Äänestä

    • urakkuutta valitsemallamme tiellä. Pannaanko Rauha välliin vai tehhäänkö uus? Jos annamme Rauhalle pikkusormen niin viekö se koko käen ja vielä pesänki piipusta? Entä jos se kääntää meile molemmile selän mihin sitte suu pannaan? Niskaanko?

      Äänestä

    • Rauhaa, piisiä ja kirjoitti:

      urakkuutta valitsemallamme tiellä. Pannaanko Rauha välliin vai tehhäänkö uus? Jos annamme Rauhalle pikkusormen niin viekö se koko käen ja vielä pesänki piipusta? Entä jos se kääntää meile molemmile selän mihin sitte suu pannaan? Niskaanko?

      nyt näyttää tulleen hätä ko kyllä suku sen maaomistuksen kertoo. muut yrittää piipittää että saamelaisuus periytyy suvusta. no niinpä... mutta mistä suvusta.

      Äänestä

    • Rauhaa, piisiä ja kirjoitti:

      urakkuutta valitsemallamme tiellä. Pannaanko Rauha välliin vai tehhäänkö uus? Jos annamme Rauhalle pikkusormen niin viekö se koko käen ja vielä pesänki piipusta? Entä jos se kääntää meile molemmile selän mihin sitte suu pannaan? Niskaanko?

      tehhään rauha ja rakastellaan vaan. Ja rakastetaan kans. Sillä me selviämme vaikeittenki aikojen yli! :D

      Äänestä

    • rauhhaa ja rakhautta kirjoitti:

      nyt näyttää tulleen hätä ko kyllä suku sen maaomistuksen kertoo. muut yrittää piipittää että saamelaisuus periytyy suvusta. no niinpä... mutta mistä suvusta.

      Tiiättekö että kaikki ihmiset on sukua keskenään? Kun riittävän kauas historiassa mennään. Miksi tapella oman sukuisten kanssa? Mietitään mieluummin miten meijän elämä muuttus paremmaks.

      Äänestä

    sehä on sitte satua koko enontekiön suku. Ei jää muita ko kaksi sukua. Kaikki muu on valetta alusta loppuun.

    Äänestä

    • Miksi joku suomalainen haluaisi uskoa olevansa saamen sukua? Ettekö te ole ylpeitä omista juuristanne? Miksi pitää värittää sukumatrikkeli sanomalla että "saamelaisuutta oli mukana"? Oli mukana missä? Saamelaisuus on eri syntyperää, eri rotu, ei sitä voi olla "mukana", vaan ihminen joko on tai ei. Tuntuu että jotkut luulevat saamelaisuuden tarkoittavan sitä, että on asunut koko ikänsä täällä pohjoisessa. Tiesittehän, että saamelaisetkin ovat tulleet tänne alun perin muualta? Niinkun me kaikki.

      Laitetaanpa seuraava EU-rahoitettu projekti pystyyn sitä varten, että otetahan meiltä kaikilta tällä perällä olevilta DNA testi ja analysoidaan ne. Niin ei ole sitten kahta sanaa. Ja sen jälkeen: elämme ystävällisesti sopusoinnussa kaikki.

      EI ILO-sopimuksessa ole kyse siitä että kenenkään meidän oikeuksia kavennettaisiin. Voisitteko ymmärtää sen? Mistä teidän lähes sydäntäraastava huolenne sitten oikein kumpuaa?

      Äänestä

    • aivokirurgi kirjoitti:

      Miksi joku suomalainen haluaisi uskoa olevansa saamen sukua? Ettekö te ole ylpeitä omista juuristanne? Miksi pitää värittää sukumatrikkeli sanomalla että "saamelaisuutta oli mukana"? Oli mukana missä? Saamelaisuus on eri syntyperää, eri rotu, ei sitä voi olla "mukana", vaan ihminen joko on tai ei. Tuntuu että jotkut luulevat saamelaisuuden tarkoittavan sitä, että on asunut koko ikänsä täällä pohjoisessa. Tiesittehän, että saamelaisetkin ovat tulleet tänne alun perin muualta? Niinkun me kaikki.

      Laitetaanpa seuraava EU-rahoitettu projekti pystyyn sitä varten, että otetahan meiltä kaikilta tällä perällä olevilta DNA testi ja analysoidaan ne. Niin ei ole sitten kahta sanaa. Ja sen jälkeen: elämme ystävällisesti sopusoinnussa kaikki.

      EI ILO-sopimuksessa ole kyse siitä että kenenkään meidän oikeuksia kavennettaisiin. Voisitteko ymmärtää sen? Mistä teidän lähes sydäntäraastava huolenne sitten oikein kumpuaa?

      Onko joku huolissaan jostain?

      Äänestä

    miksi joku on niin huolissaan että kirjoittaa blogin ja enontekiön sanomat täyteen sontaa ja yrittää viedä toisten oikeudet elämiseen ja itseensä keksittyjen tekosyiden kautta pois? ymmärtäkää nyt sekin hyvät ihmiset. MIkä siinä on takana? kuka tietää? ahneus? hulluus? välinpitämättömyys? vallanhimo?

    Äänestä

    • Kenen oikeudet elämiseen ollaan viemässä pois? Miten? Voisitko perustella? Mitä oikeuksia sinulta ollaan viemässä pois? Olet vain ymmärtäny vääris jos kuvittelet että mikään ilosopimus vie keltään jotain oikeuksia pois. On se ny kumma kun pitää väärillä tiioilla itteensä noin valella. Älä hyvä mies!

      Äänestä

    korruptioporukka!

    Äänestä

    monta poroa hänellä on taikka koko suvulla.

    Äänestä

    ahtisaariki on hyvärisen täti! sekkään ei saa sekaantua ko on jäävi ko vanha vene

    Äänestä

    Sama meno jatkuu näköjään vuodesta toiseen

    Äänestä

    Mitä sillä on merkitystä että joku lemutti päissään,mitä sitte nauttinutkaan onko omia vai pojan tuliaisia....Lemuttiantti huuruissa sekoilee...

    Äänestä

    eikö net jo tunnista näöstä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Äänestä

    Käsivarren paliskunta on jees mutta NÄKKÄLÄNPALISKUNNAN PITÄÄ työntää persheeseen

    Äänestä

    Iso on anus tompan pojalla

    Äänestä

    Olen Kyrön sukuhaaraa. Saanut selville sen juuri nyt. Tornensis, Kautokeino on alkupiste.

    Äänestä

    • saamelaisjuuria kirjoitti:

      Seka Ruotsissa on ollut porolappalaisia.

      Suvussani on ollut Kyröjä ja Eiroja. Olen mies. Otan yhteyttä paikalliseen saamelaisyhdistykseen. En ole Lapissa nyt.

      Äänestä

    • Tornens suvun alkupiste on Torniossa, se pappissukua, saamelaistunut naimakauppojen yhteydessä.

      Äänestä

    • Thornberg kirjoitti:

      Tornens suvun alkupiste on Torniossa, se pappissukua, saamelaistunut naimakauppojen yhteydessä.

      Saamelaisten suvuissa on älyttömästi homo-geenejä tutkimusten mukaan
      homogeeni löydetty jokaisesta heihnäkengästä tänä tietty ymmärrettävää kun naitu omista suvuista nyt nykypäivänä saamelaissuvut on sekoittunut ihmisten kanssa joten saamelaisten geenit paranee ajan myötä

      Äänestä

    Koutokeinon kaikki suvut on Suomesta

    Äänestä

    haistele p reikää...

    Äänestä

    • olen samaa mieltä Saamelaiset saa haistaa pperäreikää niin kui runkuttaaa
      sanoi

      Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    driikkku - - kirjoitti:

    " Näkkälän paliskunnan hallitus oli kutsunut saamelaiskäräjät osallistumaan asiantuntijana paliskunnan ylimääräiseen kokoukseen helmikuun lopulla. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen ja kerroin kokoukselle saamelaisporonhoidon suojasta ja saamelaiskäräjien tehtävistä. Kokouksen asialistalla oli esitys paliskunnan jakamisesta perinteisen laidunalueiden mukaisesti saamelaisten ja suomalaisten poronhoitajien kesken siten, että paliskunnan pohjoisosasta muodostuisi saamelaisten poronhoitajien muodostama paliskunta ja eteläpuolinen alue jäisi suomalaisten poronhoitajien muodostamaksi paliskunnaksi. Paliskunta on ollut kautta historian hyvin selkeästi etnisesti jakautunut kahtia. Esityksen oli tehnyt yli suurin osa paliskunnan saamelaisista osakkaista.

    Näkkälän paliskunnan hallitus oli kutsunut saamelaiskäräjät paikalle koska saamelaisen poronhoidon aseman edistäminen kuuluu saamelaiskäräjien tehtäviin. Saamelaiskäräjät on saanut lukuisia huolestuneita yhteydenottoja viime vuosina alueen saamelaisporonhoitajilta saamelaisporonhoidon tilanteesta Näkkälän paliskunnassa. Yhteydenottajat pelkäävät saamelaisen poronhoidon loppuvan Näkkälän paliskunnassa ja koko poronhoitomallin muuttuvan ellei paliskuntaa jaeta. Näkkälän paliskunnassa on historiallisesti ja perinteisesti erilliset laidunalueet suomalaisille ja saamelaisille poronhoitajille. Alueen pohjoisosa on saamelaisten laidunaluetta ja eteläosa suomalaisten poronhoitajien laidunaluetta. Saamelaisten poronhoitajien laidunalueet ovat kuitenkin kaventunut jatkuvasti. Suomalaiset poronhoitajat eivät ole kunnioittaneet perinteisiä laidunrajoja vaan tunkeutuneet syvälle saamelaisten poronhoitajien laidunalueille. Paikoitellen saamelaisia poronhoitajia, jotka ovat puolustaneet omia laitumiaan, on uhkailtu väkivallalla.

    Laitumet eivät pitkään kestä tätä tilannetta. Tilanne on jatkunut jo useamman vuoden eikä Näkkälän paliskunta ole pystynyt tilannetta ratkaisemaan pysyvällä tavalla omissa elimissään. Kuluvana talvena tilanne on entisestään pahentunut. Perinteisiä porohoitotöitä ei ole voinut tehdä koska poroja on joutunut paimentamaan jatkuvasti mastaamisen ehkäisemiseksi. On selvää, että nykyinen tilanne ei voi jatkua. Laidunrauhaa ei ole, saamelaisten perinteinen laidunalueiden säästäminen ja säätely laidunkiertojärjestelmän avulla on murenemassa ja saamelaisten ja suomalaisten poronhoitajien väliset suhteet ovat huonot. Paliskunnan osakkaat päättivätkin äänestyksen jälkeen, että paliskunta jaetaan. Asia siirtyy tämän jälkeen Lapin aluehallintaviraston käsiteltäväksi. Itse en tietenkään osallistunut äänestykseen enkä olisi edes voinutkaan osallistua koska olin tilaisuudessa asiantuntijana enkä ole paliskunnan osakas eli minulla ei ole poroja luvussa. Politiikan teko on vaatinut veronsa.

    Pidän paliskunnan jakamista parhaana vaihtoehtona turvata saamelaisporonhoidon tulevaisuus Näkkälän paliskunnan alueella. Poronhoitolaki mahdollistaa paliskunnan jakamisen, mutta jakaminen toki vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja asia tulee varmasti myös saamelaiskäräjien käsiteltäväksi. Asia on kuitenkin minulle ennen kaikkea tärkeä siksi, että saamelaisen poronhoidon aseman turvaaminen kuuluu saamelaiskäräjien tehtäviin, paliskunnan saamelaisosakkaat ovat tätä vaatineet saamelaiskäräjiltä ja että paliskunnan saamelaisten osakkaiden todella selkeä enemmistä kannattaa paliskunnan jakamista.

    Tämä oli ensimmäinen kerta minun aikanani kun saamelaiskäräjät kutsuttiin saamelaisten kotiseutualueen paliskunnan kokouksiin ja mielelläni osallistumme kokouksiin myös jatkossakin, jos saamelaiset poronhoitajat niin toivovat. Saamelaiskäräjillä on säännöllinen yhteistyömuoto saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien kanssa. "

    http://klemetti.blogspot.com/

    Kiitos suurelle ja viisaalle johtajallemme!!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu