Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu. Sen absorptiospektristä on selitetty mm. täällä: http://scienceofdoom.com/2011/03/12/understanding-atmospheric-radiation-and-the-“greenhouse”-effect-–-part-nine/
Analysointi on helpohkoa, mutta kuitenkin liian vaikeaa, mikäli ei asiaan ole perehtynyt. Scienceofdoomissa tehdään tieteellisessä mielessä varsin yksinkertaista analyysiä käyttämällä matlabia, jotta edes jonkin verran fysiikkaa ymmärtävät näkisivät kokonaisuutta.
Fysikaaliseti absorptiospektrin merkittävin ominais piikki, NTP-olosuhteissa, sijaitsee noin 667-668/cm kohdalla ( 14,9 mikrometriä ). Mikäli kaasun hiilidioksidipitoisuutta halutaan mitata absorptiospektrin avulla, kannattaanee juuri tuo piikki suodattaa mittalaitteeseen. http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-1013mb-1meter-667-669.png
Tutkijat ovat tunnistaneet yli 300000 absorptio viivaa CO2:sen absorptiospektristä. Kokonaiskuva onkin alailmakehässä enempi seuraavan näköinen: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-1013mb-1000meter-500-850.png Kuten huomataan, niin viivoja piisaa ja etenkin reuna-alueilla on selkeästi kohtia, mitkä eivät todellakaan ole saturoituneet.
Ja tässä ovat yksinkertaisin menetelmin laskeneet, että mikä vaikutus olisi hiilidioksidin tuplaamisessa, 280->560ppm, ovat pirstoneet ilmakehän vain 15 tasoon: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-15layer-200mb-280vs560ppm.png?w=500
Ja se paljon puhuttu ero: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-15layer-200mb-280-560ppm.png
Toki tuota hiilidioksidin käyttäytymistä on tutkittu kehittyneemmilläkin menetelmillä. Esimerkiksi täällä on juttua tuloksista: http://scienceofdoom.com/2010/02/19/co2-an-insignificant-trace-gas-part-seven-the-boring-numbers/
Tuloksia on esimerkiksi tuossa kuvassa: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2010/02/log-graph-myhre-co2.png
Ja yksinkertainen approksimaatio sen arvioimiseen, että kuinka hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen vaikuttaa säteilypakotteeseen. IPCC:n tuotantoa:
ΔF = 5.35 ln (C/C0)
C0 = hiilidioksidi konsentraatio esiteollisena aikana(278ppm)
C = hiilidioksidikonsentraatio, mille haluamme ΔF:n laskea ( >278ppm )
Analysointi on helpohkoa, mutta kuitenkin liian vaikeaa, mikäli ei asiaan ole perehtynyt. Scienceofdoomissa tehdään tieteellisessä mielessä varsin yksinkertaista analyysiä käyttämällä matlabia, jotta edes jonkin verran fysiikkaa ymmärtävät näkisivät kokonaisuutta.
Fysikaaliseti absorptiospektrin merkittävin ominais piikki, NTP-olosuhteissa, sijaitsee noin 667-668/cm kohdalla ( 14,9 mikrometriä ). Mikäli kaasun hiilidioksidipitoisuutta halutaan mitata absorptiospektrin avulla, kannattaanee juuri tuo piikki suodattaa mittalaitteeseen. http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-1013mb-1meter-667-669.png
Tutkijat ovat tunnistaneet yli 300000 absorptio viivaa CO2:sen absorptiospektristä. Kokonaiskuva onkin alailmakehässä enempi seuraavan näköinen: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-1013mb-1000meter-500-850.png Kuten huomataan, niin viivoja piisaa ja etenkin reuna-alueilla on selkeästi kohtia, mitkä eivät todellakaan ole saturoituneet.
Ja tässä ovat yksinkertaisin menetelmin laskeneet, että mikä vaikutus olisi hiilidioksidin tuplaamisessa, 280->560ppm, ovat pirstoneet ilmakehän vain 15 tasoon: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-15layer-200mb-280vs560ppm.png?w=500
Ja se paljon puhuttu ero: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/03/rte-lbl-15layer-200mb-280-560ppm.png
Toki tuota hiilidioksidin käyttäytymistä on tutkittu kehittyneemmilläkin menetelmillä. Esimerkiksi täällä on juttua tuloksista: http://scienceofdoom.com/2010/02/19/co2-an-insignificant-trace-gas-part-seven-the-boring-numbers/
Tuloksia on esimerkiksi tuossa kuvassa: http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2010/02/log-graph-myhre-co2.png
Ja yksinkertainen approksimaatio sen arvioimiseen, että kuinka hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen vaikuttaa säteilypakotteeseen. IPCC:n tuotantoa:
ΔF = 5.35 ln (C/C0)
C0 = hiilidioksidi konsentraatio esiteollisena aikana(278ppm)
C = hiilidioksidikonsentraatio, mille haluamme ΔF:n laskea ( >278ppm )
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mistä tuo 5,35 on saatu?
Löytyykö se fysiikankirjasta.
Entä tuo sätilypäkote jota tiede ei tunne, ja mitä kukaan ei ole myöskään onninstunut mittaamaankaan.
Kauhia litaania, mikä ei todista yhtään mietään ei yhtään mistään.
Kauhia litania se on, koska asia ei maallikolle mikään yksinkertainen ole. Luonto on monimutkainen, ja luonnontiedekin monesti melkoista pähkäilyä.
Eipä tietenkään "todista", esimerkiksi sellaiselle joka valikoi ainoastaan Aku Ankan jutut referensseiksi, mutta jopa Richard Lindzen ei tuota asiaa ole lähtenyt kieltämään. 60-luvulla saatiin hyvinkin samaa suuruusluokkaa oleva arvio aikaiseksi. Kauhia salaliittorinki heillä varmaan oli, etenkin kun otetaan 70-luvun jääkausikammo huomioon... Nasalla oli varmaan aikakone ja Hansenkin on siten päässyt vaikuttamaan...
Ja tietenkin " The HITRAN 2008 molecular spectroscopic database" on limatolookien junsteeraama, vaikka 60-luvullakin asiasta oli melko tarkalleen sama näkemys...
:p
Pistähän sama kuvalista vesihöyrylle ja sitten vertaat niin toisiin CO2:n kanssa.
Ethän käytä kertoimia CO2:n osalla, vaikka mielisi tekisikin.
http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2010/08/olr-toa-goody-1989.png Tuossa näkyy justiinsa tuo samanmallinen kuvio hiilidioksidin kohdalla ja vesi, mikä aiheuttaa kohinaa paljon laajelmmalle alueelle, hiilidioksidin kohdan lisäksi.
http://scienceofdoom.com/2009/11/28/co2-an-insignificant-trace-gas-part-one/
Vesihöyryllä on toki vaikutuksensa. Tähän kun lisätään pilvisyys ynnä muut niin tärkeä kysymys on, että moninkertaistuuko hiilidioksidin vaikutus, vaiko ei. Tieteellä on kohtuu laaja, joskaan ei täydellinen yksimielisyys, että kokonais palauteilmiö on positiivinen, eli hiilidioksidin vaikutusta voimistava. Tässä toki on omat epävarmuutensa, joista toivottavasti saadaan paremmin selkoa tulevaisuudessa. Onhan niitä virhemariginaalejakin arvioitu, tulevaisuus kertoo, että onko arvioitu kohdilleen vaiko jostain odottamattomasta syystä pieleen.
"Vesihöyryllä on toki vaikutuksensa. Tähän kun lisätään pilvisyys ynnä muut niin tärkeä kysymys on, että moninkertaistuuko hiilidioksidin vaikutus, vaiko ei. "
Onko itsepetos tahallista vaiko tahatonta?
Voimistuuko tahattoman itsepetoksen määrä uskonnollisten ismien hajotessa?
Ihan kiva kikkailla, mutta mikä on veden ja CO2:n suhde ilmakehässä?
Kun se selviää sinulle, niin voit sitten kysyä, mitä väliä CO2:n lisääntymisellä on.
Kun lasketaan pelkän hiilidioksidin vaikutusta ilmaston lämpenemiseen, niin silloin tietenkin oletetaan vesipitoisuuden sekä veden, kyllä, ison, osuuden absorptiossa pysyvän likimain samana ( tai aavistuksen verran, hyvin vähän, laskevan, ellei sitten positiivnen fiidbäkki ota ja jyllää ).
En tiedä sinusta, mutta ei minulla ole epäselvyyksiä siitä, että vesihöyryä on ilmassa huomattavasti enempi kuin hiilidioksidia. Itseasiassa komeasti yli kymmenkertainen määrä. Siitä huolimatta pelkkä hiilidioksidin lisääntyminen voi nostaa globaalia lämpötilaa yli yhdellä asteella, ellei sitten esimerkiksi vesihöyry ilmassa ota ja vähene... Ja tuosta nyt ollaan hyvinkin yksimielisiä. Ja arvioivat, että vesihöyryn määrä jopa nousisi, hiilidioksidin aiheuttaman lisälämpenemisen vaikutuksesta.
Noin siis arvioidaan. Sillä taas ei ole tekemistä sen kanssa, että mihin minä "uskon" tai en. Hyväksyn vaan sen, että noin arvioidaan.
Mikäli jossain vaiheessa huomaan, että arviot ovat kunnolla päin peetä, niin hyväksyn kyllä senkin. Nyt sen tukena ei oikein muuta ole kuin Aku Ankka tasoisia juttuja. Sekä epäilyjä, että kyl se noinkin voisi mennä...
"Siitä huolimatta pelkkä hiilidioksidin lisääntyminen voi nostaa globaalia lämpötilaa yli yhdellä asteella"
EI VOI! Edes hiilidioksin määrän tuplaantuminen ei voi nostaa lämpötilaa mitenkään mitattavissa olevaa määrää.
Kyllähän täällä kinaillaan aika kovasti, että onko se 0,7 asteteen globaali lämpeneminen mitattava määrä vaiko ei.
Ihan oikeasti, todellakin aniharva asiaan vähänkin perehtynyt kiistää sen, että miten yksistään hiilidioksidi voi vaikuttaa lämpötilaan.
Onhan niitä vaihtoehtoisiakin teorioita, mutta monet niistäkin myöntävät, että hiilidioksidi voi mitattavissa määrin vaikuttaa alailmakehän lämpötilaan.
Ja sitten löytyy kyllä ihan suorastaan harhaanjohtavia Aku Ankka sarjan läpysköjä, mitkä jopa sisäisesti ristiriitaisina muka "todistaa" maallikolle jotain... Täytyy katsoa, jos joku toimisi rationaalisesti, mutta kun ei tunnu toimivan. Aika puuroa on ollut kyllä liikkeellä. Yhden ruotsalaisen fyysikon vaihtoehtoinen teoria, piruttaan kyhätty hypoteesi, oli tavallaan mielenkiintoinen, mutta siinäkin taisi lopputulema olla lämpenemisen suuntaan.
Edes lordi Mockton ei kiistä sitä, etteikö hiilidioksidi voi vaikuttaa lämpötilaan. Liki äärimmäisillä yksinkertaistuksilla hän kuitenkin yrittää todistella, että fiidbäkki olisi jotain aivan muuta kuin mitä on arvioitu. Ei sitä ole yksiselitteisesti poissuljettu, etteikö ylläreitä voi tulla. Minä en tiedä, tuskimpa kovin moni muukaan.
Onko tämä Aku Ankkaa sinulle, kuuma kubis?
http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2010/08/olr-toa-goody-1989.png
Jos vielä viitsisit tutkia vesihöyryn käyttäytymistä (lisääntymistä ja vähenemistä lämpötilan mukaan) ilmahessä ja suhteen verrattuna CO2:een, niin alat ymmärtämään, miksi tuon hiilidioksiidin voimaan ei omillaan ajatteleva usko.
Niin se vaan on... Itsehän tiputit itsesi orrelta.
Kauhea älämölö taas absorptiospektreistä, kas kun ei kiinnosta noteerata kolikon toista puolta, eli emissiota, nimittäin se on suorassa suhteessa absorptioon.
Toisin sanoen, ilman limatoloogian tarkoittamaan säteilykasvihuoneilmiötä "kasvihuonekaasuton" ilmakehä ei pystyisi luopumaan siihen johtumalla siirtyneestä lämmöstä.
Yleisten kaasuyhtälöiden mukaisesti, vakioteholla ja vakiopaineessa kaasun koostumuksella ei ole millään mittapuulla merkittävää vaikutusta lämpötilaan.
Kyllä ilmastomalleissa on käytetty "yleisiä kaasuyhtälöitä". Sekä kvantit otettu huomioon riippumatta siitä, mistä ne on lähtösin. Miten sitä muuten voisi saada selvyyttä kokonaisuudesta...
Mutta hiilidioksidin vaikutuksesta yksinään, on ollut voimakas yksimielisyys jo vuosikymmenten ajat... Mikäli tästä on kovasti eri mieltä, niin kannattaa sitten kertoa esimerkiksi Richard Lindzenille, että hän on väärässä...
Yks lysti mitä ilmastomalleissa käytetään tai ollaan käyttämättä, ne eivät arvioineen vastaa todellisuutta.
Empiria yksiselitteisesti osoittaa:
"Yleisten kaasuyhtälöiden mukaisesti, vakioteholla ja vakiopaineessa kaasun koostumuksella ei ole millään mittapuulla merkittävää vaikutusta lämpötilaan."
Kyseessä on kokeellisesti osoitettu ja helposti toistettava fakta.
Mun mielestä se riippuu kontekstista. Mikäli tarkoitetaan yleistä kaasun tilayhtälöä, niin siinä ei ole otettu kantaa esimerkiksi siihen, että miten kaasu absorboi sekä emittoi säteilyä. Tilanteesta riippuen silloin kaasu joko luovuttaa tai vastaanottaa lämpöä, tai on tasapainossa eli vastaanotetaan lämpöä yhtä paljon kuin sitä luovutetaan. Ilmassa lämpö siirtyy lähinnä advektion/konvektion sekä latentin siirtymän avulla ( vesi sulaa/höyrystyy/sublimoituu vastaanottaen lämpöä, tai jähmettyy/tiivistyy/härmistyy luovuttaen lämpöä ) . Ja säteilylläkin on vaikutuksensa. Lämpöä ilma johtaa heikohkosti..
http://www.youtube.com/watch?v=pPRd5GT0v0I Aika lähellä sitä hiilidioksidipullokoetta, mutta kuitenkin.
Älä lässytä pullokokeista mitään.
Ei tuollainen ole millään tavalla relevantti testi, kun verrataan ilmakehän suhteita.
Ja tuo pullo on hermeettinen tila, jota ilmakehä ei todellakaan ole.
Paremmin kertoo esim seinän eristeen määrä, kun kerran hihhulit haluaa CO2:n eristeenä pitää.
Jos ilmakehä vastaa 1 km paksuista eristettä, jossa 50 vuotta sitten oli 3 milliä CO2:sta kuvaava eristys.
Lisätään 1 milli lisää, niin kuka oikeasti voi väittää, että huoneen lämpötila nousisi sen takia 15:sta asteesta 16:sta asteeseen.
1 km = 1 000 000 milliä
Ihanko tosi?
No, hiilidioksidilla sekä etenkin vesihöyryllä on roolinsa, joka voimistaa ilman kykyä sekä luovuttaa että vastaanottaa lämpöä. Molekyylien törmäilystä johtuvaan lämmön johtavuuteen ( tai siis eristävyyteen, kun puhutaan ilmasta ) jokunen hiilidioksidimolekyyli ei vaikuta.
Ihanko tosi?
Jos kerran tunnusta, että etenkin vesihöyryllä on roolinsa, niin miksi lämpötila ei karkaa heti 500:aan asteeseen?
Juurihan esittelit, että vedellä ja CO2:lla on lähes identtiset absortiokaistat.
Eikös ole jännää?
Tässä selitettynä hitaimmillekin hiilidioksidin todellinen merkitys, johtuen sen todella vähäisestä määrästä ilmakehässä.
http://www.youtube.com/watch?v=aqYu0EYBbIA
Kuubalainen sai aikaiseksi arvion.
"60-luvulla saatiin hyvinkin samaa suuruusluokkaa oleva arvio aikaiseksi."
Kun minä kysyin mistä arvio on kotoisin, kunnei löydy fysiikankirjasta,
kuten ei löydy säteilypakotettakaan.
Arvio!
Anna mun kaikki kestää...
Kiitos aloittajalle hyvästä asian tiivistämisestä.
Hyvin tiivistettyä, mutta pelkkää huuhaata.
Yksinkertainen koe hiilidioksidin lämpövaikutuksista on seuraava.
Tehdään tai haetaan jostain 4:n kuution kasvihuone. Sen sisällä olevassa ilmassa on silloin noin 1.5 litraa CO2:ta. Otetaan tuon kokoinen muovipullo ja täytetään se puhtaalla hiilidioksidilla. Annetaan pullon paistua kasvihuoneessa auringon loisteessa ja mitataan lämpötila pullon sisällä. Normaalioloissa lämpötila nousee n. yhden asteen puolessa tunnissa. Avataan pullo ja annetaan sen sisällön sekoittua kasvihuoneen ilmaan. Yritetään mitata paljonko kasvihuoneen lämpötila nousi.
Tuo viimeinen ohje oli tietenkin kompa. Nousu on niin pieni, ettei sitä tavallinen kuolevainen pysty mittaamaan mutta varmaan joku palstalainen osannee sen silti laskea.
Vaikka kaasuilla niitä absorptioviivoja on tuhottoman paljon, niin käytännössä absorboitunut / emittoitunut teho on kuitenkin mahdollista mitata kalorimetrisesti aika simppeleillä metodeilla hyvällä tarkkuudella. Voidaan mitata sekä kokonaissäteilyteho että sen jakauma spektraalisesti. Ei tuossa pitäisi olla mitään ihmeellistä tai vaikeaa.
Kuuban kuuma mies, sinä tuhlaat yliluonnolliset tieteelliset kykysi tällä palstalla. Vaikka absorptiospektrit menisivät niin tai näin ei se muuta sitä tosiasiaa, että ilmaston kehitys ei ole riippuvainen ihmisten toimista.
Ilmasto muuttuu tai on muuttumatta ihan muista syistä, Meillä ihmisillä on vain suuret luulot itsestämme. Ja älytön tarve kuvitella olevamme
kaikkitietäviä ja kaikkeen kykeneviä.