Miten yhteisomistus

ja peltoa.
olen kuullut tai mielestäni on olemassa esimerkkitapauksia joissa maatila on myyty sen takia, että käypää arvoa ei voida muuten tietää. Tai se arvo perustuisi olettamaan joka ei siis ole tosiasiallinen tilanne. Siksi käräjäoikeus on joissain tapauksissa ainakin laittanut tilan
myyntiin koska kypää hintaa ei voida muuten tietää. Yksittäisellä osakkaalla on katsottu olevan oikeus tähän käypään hintaan.
Tämä vaikka tila voitaisiinkin halkoa. Joskus kait halkomistapauksissa arvo muuttuu niin paljon että myynti olisi parempi. Miten näet asian? Onko käytännön kokemusta?

Mitä pitäisi tehdä kun jokin osakas on hakenut jakoa mutta siitä huolimatta ilman muiden osakkaiden suostumusta kaataa metsää omaan lukuun.Pitääkö vain seistä tumput suorana?

Ryyti kirjoitti:

ja peltoa.
olen kuullut tai mielestäni on olemassa esimerkkitapauksia joissa maatila on myyty sen takia, että käypää arvoa ei voida muuten tietää. Tai se arvo perustuisi olettamaan joka ei siis ole tosiasiallinen tilanne. Siksi käräjäoikeus on joissain tapauksissa ainakin laittanut tilan
myyntiin koska kypää hintaa ei voida muuten tietää. Yksittäisellä osakkaalla on katsottu olevan oikeus tähän käypään hintaan.
Tämä vaikka tila voitaisiinkin halkoa. Joskus kait halkomistapauksissa arvo muuttuu niin paljon että myynti olisi parempi. Miten näet asian? Onko käytännön kokemusta?

Mitä pitäisi tehdä kun jokin osakas on hakenut jakoa mutta siitä huolimatta ilman muiden osakkaiden suostumusta kaataa metsää omaan lukuun.Pitääkö vain seistä tumput suorana?

Lue lisää

Osakas ei missään nimessä voi myydä puuta ilman muiden valtuutusta, eikä ainakaan isot firmat suostu ostamaankaan peläten maineensa puolesta. Omaan lukuun myynti olisi mielestäni rikos.

iii kirjoitti:

Osakas ei missään nimessä voi myydä puuta ilman muiden valtuutusta, eikä ainakaan isot firmat suostu ostamaankaan peläten maineensa puolesta. Omaan lukuun myynti olisi mielestäni rikos.

Lue lisää

ja hänen tuttavansa lämmittävät talonsa näillä puilla. Todisteita on yhtä vaikea saada kun salametsästyksestä koska osakkaat ovat tilalla vapaa aikoinaan eikä kaikea voi kuvata tai elämäänsä keskittää todisteiden hankkimiseen. Jokunen rikosilmoitus ja huomutus ei ketään lannista.Eli puuta voi hakata aika paljon ilman että se hirveästi näkyy. Kuitenkin useamman kymmenen vuoden hakkuu näkyy, mutta tuskin siitä kukaan vastuseen joutuu.

Ja tämä oli vain yksi esimerkki mitä joku tekee ominpäin, ei noudata yhteisiä sopimuksia.

Yksi kysymys vielä?

Vaikuttaako se minä ajankohtina ja miten jokainen on osuuden tilaan saanut siihen miten jako tulisi tehdä?
Kun kaksi on perinyt osutensa (30 v.sitten) ja kaksi saanut lahjoituksena (15v. ja 5v. vuotta siiten) niin vaikuttaako se jaon perusteisiin? Kaikki eri vuosina.

Ryyti kirjoitti:

ja hänen tuttavansa lämmittävät talonsa näillä puilla. Todisteita on yhtä vaikea saada kun salametsästyksestä koska osakkaat ovat tilalla vapaa aikoinaan eikä kaikea voi kuvata tai elämäänsä keskittää todisteiden hankkimiseen. Jokunen rikosilmoitus ja huomutus ei ketään lannista.Eli puuta voi hakata aika paljon ilman että se hirveästi näkyy. Kuitenkin useamman kymmenen vuoden hakkuu näkyy, mutta tuskin siitä kukaan vastuseen joutuu.

Ja tämä oli vain yksi esimerkki mitä joku tekee ominpäin, ei noudata yhteisiä sopimuksia.

Yksi kysymys vielä?

Vaikuttaako se minä ajankohtina ja miten jokainen on osuuden tilaan saanut siihen miten jako tulisi tehdä?
Kun kaksi on perinyt osutensa (30 v.sitten) ja kaksi saanut lahjoituksena (15v. ja 5v. vuotta siiten) niin vaikuttaako se jaon perusteisiin? Kaikki eri vuosina.

Lue lisää

Se ajankohta milloin kukin on osuutensa saanut ei vaikuta jakoon.

Maanmittari kirjoitti:

Se ajankohta milloin kukin on osuutensa saanut ei vaikuta jakoon.

kun tila on saatu eri ajankohtina vuoikymmeniä sitten. Yksi osakkaista haluaa hyvityksiä kaikista tekemisistään, huomioidaanko tälläinen? Muut olisivat tyytyväisiä jonkinlaiseen komromissiin ettei rahat kuluisi riitelyyn. Nyt yksi osakas aikoo viedä asian oikeuteen ellei hänelle makseta jotain korvausta? Kyse on juuri henkilöstä joka on ominut tilan itsellen ja katsoo sen kuuluvan itsellen vaikka ihan selkeästi näin ei ole?(Kaikkien osalta lainhuudot on aikoinaan tehty.)

Ryyti kirjoitti:

kun tila on saatu eri ajankohtina vuoikymmeniä sitten. Yksi osakkaista haluaa hyvityksiä kaikista tekemisistään, huomioidaanko tälläinen? Muut olisivat tyytyväisiä jonkinlaiseen komromissiin ettei rahat kuluisi riitelyyn. Nyt yksi osakas aikoo viedä asian oikeuteen ellei hänelle makseta jotain korvausta? Kyse on juuri henkilöstä joka on ominut tilan itsellen ja katsoo sen kuuluvan itsellen vaikka ihan selkeästi näin ei ole?(Kaikkien osalta lainhuudot on aikoinaan tehty.)

Lue lisää

Asiasta eli kiinteistölle tehtyjen töitten ja toimien huomioonottamisesta on tullut juteltua joidenkin kokeneempien kollegojen kanssa. Näkemys oli selvä eli että hyvityksiä tehdystä työstä yms. ei toimituksessa voida antaa koska laki (KML 173§) lähtee siitä että jaossa käsitellään vain sitä omaisuutta joka mikä tilalla on toimituksen aloittamispäivänä. Vaatimukset hyvityksistä yms. on ohjattu riideltäviksi käräjäoikeuteen. Tällaisia ovat olleet esim että on väitetty että joku osakas on ominluvin kaatanut metsää ja siksi vaaditaan että jaossa hyvitetään tällainen asia. Myöskin jos osakas haluaa hyvitystä esim. vuosikymmeninä tehdyistä metsänhoitotöistä, talon maalaamisista yms. vastaavista töistä niin hyvitykset sellaisita eivät kuulu toimitukseen vaan käräjäoikeuteen.

Lisäyksenä edelliseen voidaan toki todeta että mikäli jokin osakas on rakentanut jotain jaettavalle tilalle voidaan tämä ottaa huomioon jaossa niin ettei ko. raknnelmaa oteta jakoon mukaan. Käytännössä siis se tarkoittaa sitä että rakentajalla on omistusoikeus yksin rakennukseen eikä sen arvoa jaeta. Käytännössä tällöin rakennuksen alla oleva maa pyritään antamaan rakennuksen omistavalle osakkaalle. Mikäli näin ei voida menetellä niin periaatteessa hänen on siirrettävä rakennuksensa tai sovittava sen osakkaan kanssa jolle maaperä tuli mitä talolle tehdään (esim vuokrataanko maa-alue.) Tällaiset asiat tosin ovat aika harvinaisia.

Maanmittari kirjoitti:

Asiasta eli kiinteistölle tehtyjen töitten ja toimien huomioonottamisesta on tullut juteltua joidenkin kokeneempien kollegojen kanssa. Näkemys oli selvä eli että hyvityksiä tehdystä työstä yms. ei toimituksessa voida antaa koska laki (KML 173§) lähtee siitä että jaossa käsitellään vain sitä omaisuutta joka mikä tilalla on toimituksen aloittamispäivänä. Vaatimukset hyvityksistä yms. on ohjattu riideltäviksi käräjäoikeuteen. Tällaisia ovat olleet esim että on väitetty että joku osakas on ominluvin kaatanut metsää ja siksi vaaditaan että jaossa hyvitetään tällainen asia. Myöskin jos osakas haluaa hyvitystä esim. vuosikymmeninä tehdyistä metsänhoitotöistä, talon maalaamisista yms. vastaavista töistä niin hyvitykset sellaisita eivät kuulu toimitukseen vaan käräjäoikeuteen.

Lisäyksenä edelliseen voidaan toki todeta että mikäli jokin osakas on rakentanut jotain jaettavalle tilalle voidaan tämä ottaa huomioon jaossa niin ettei ko. raknnelmaa oteta jakoon mukaan. Käytännössä siis se tarkoittaa sitä että rakentajalla on omistusoikeus yksin rakennukseen eikä sen arvoa jaeta. Käytännössä tällöin rakennuksen alla oleva maa pyritään antamaan rakennuksen omistavalle osakkaalle. Mikäli näin ei voida menetellä niin periaatteessa hänen on siirrettävä rakennuksensa tai sovittava sen osakkaan kanssa jolle maaperä tuli mitä talolle tehdään (esim vuokrataanko maa-alue.) Tällaiset asiat tosin ovat aika harvinaisia.

Lue lisää

on.
Vielä yksi kysymys.
Kun tila on saatu vuosikymmeniä sitten ja osakkaat asuneet useaa eri rakennusta joita sitten ovat kunnostanet itselleen, niin voidaanko sopia ,jos sopimuksen päästään ettei näitä omia lisäyksiä oteta lukuun jaossa?

Eli kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Nythän on niin että kunnostamalla rakennuksia koko tilan arvo on toinen kun se olisi ollut mikäli rakennuksia ei olisi kunnostettu. Ja tässäkin on vielä niin että jonkin rakennuksen kunnostaminen on vaikuttanut vähemmän koko tilan arvonnousuun kun taas jonkun toisen rakennuksen kunnostus.

Ainakin juuri noiden arvioijien mielestä on eriasia jos vaikka tilan päärakennusta on kunnostettu kun taas jokin sivummalla olevan pienen rakennuksen kunnostuksella ei ole sanottavampaa merkitystä.

Miten tälläinen otetaan huomioon. Riittääkö jos kaikki ovat samaa mieltä? Vai miten näet asian

Juuri arvoista kait riidat syntyy ja siitä mikä toimenpide on oleellisesti muuttanut tilan arvoa.

Kiitos vaan jos vielä jaksat tähän vastata. Paljon hyödyllistä tietoa sainkin,kiitos.

Korjausta edelliseen että yleensä halkomisen kuluista ei vastaa halkomisen hakija. KML:n mukaan kiinteistötoimituksen kulut jaetaan hyödyn mukaan joka vakiintuneen käytännöän mukaan tarkoittaa halkomisessa kulujen jakamista omistusosuuksien suhteessa. Jos kuitenkin vain yksi osakas haluaa osuutensa eroon ja muut jatkavat yhteisomistusta voi tuo hyödyn käsite olla vähän toinen. Kannattaa tällaisessa tapauksessa vähän tiedustella maanmittaustoimistosta halkomisia tekevältä insinöörilta miten kulut mahdollisesti jakaantuisivat. Yleensä kuitenkin kun halkominen on tullut vireille niin muutkin yhteisomistajat haluavat erottaa osuutensa kiinteistöstä samalla jolloin kulut todennäköisesti jaetaan omistusosuuksien mukaan.

Maanmittari kirjoitti:

Korjausta edelliseen että yleensä halkomisen kuluista ei vastaa halkomisen hakija. KML:n mukaan kiinteistötoimituksen kulut jaetaan hyödyn mukaan joka vakiintuneen käytännöän mukaan tarkoittaa halkomisessa kulujen jakamista omistusosuuksien suhteessa. Jos kuitenkin vain yksi osakas haluaa osuutensa eroon ja muut jatkavat yhteisomistusta voi tuo hyödyn käsite olla vähän toinen. Kannattaa tällaisessa tapauksessa vähän tiedustella maanmittaustoimistosta halkomisia tekevältä insinöörilta miten kulut mahdollisesti jakaantuisivat. Yleensä kuitenkin kun halkominen on tullut vireille niin muutkin yhteisomistajat haluavat erottaa osuutensa kiinteistöstä samalla jolloin kulut todennäköisesti jaetaan omistusosuuksien mukaan.

Lue lisää

ihmeessä ihmiset pääsevät arvoissa yksimielisyyteen.Kuka on pätevä arvion tekijä?
Välittäjät antavat erilaisia arvioita?

Kysymys kirjoitti:

ihmeessä ihmiset pääsevät arvoissa yksimielisyyteen.Kuka on pätevä arvion tekijä?
Välittäjät antavat erilaisia arvioita?

Siksi halkomista haetaankin kun ei ole päästy yksimielisyyteen arvioista ja jaosta. Halkomisessa arvioinnin tekee (tai teettää muilla ja tarkistaa ja korjaa tarpeen mukaan) puolueeton valtion virkamies eli toimitusinsinööri joka halkomisessa on aina Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut Diplomi-Insinööri. En tiedä vastasiko tämä kysymykseesi mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin

Kysymys kirjoitti:

ihmeessä ihmiset pääsevät arvoissa yksimielisyyteen.Kuka on pätevä arvion tekijä?
Välittäjät antavat erilaisia arvioita?

Välittäjien tekemät arviot ovat vain suuntaa antavia. Halkomisen suorittaa kunnan/kaupungin asettama toimitusinsinööri joka tekee paikanpäällä perusteellisen tutkimuksen rajoista,puista pelloista,rakennuksista,rantaviivoista ym. Hän voi palkata itselleen parikin avustajaa tätä toimitusta suorittamaan.Tästä syystä kustannukset voivat nousta kovinkin suuriksi. Toimitus alkaa kaikkien osapuolten yhteen kutsumisella jossa jakaja ensimmäisen kerran tutustuu osakkaiden toiveisiin jotka hänen on parhaan kykynsä mukaan otettava huomioon. Tämän jälkeen tapaamisia voidaan järjestää jakajan ja osakkaiden kesken ilman että kaikki ovat paikalla. Lopullisen jakoehdotuksen tekemiseen saattaa kulua huomattavastikin aikaa.

Tuomari kirjoitti:

Välittäjien tekemät arviot ovat vain suuntaa antavia. Halkomisen suorittaa kunnan/kaupungin asettama toimitusinsinööri joka tekee paikanpäällä perusteellisen tutkimuksen rajoista,puista pelloista,rakennuksista,rantaviivoista ym. Hän voi palkata itselleen parikin avustajaa tätä toimitusta suorittamaan.Tästä syystä kustannukset voivat nousta kovinkin suuriksi. Toimitus alkaa kaikkien osapuolten yhteen kutsumisella jossa jakaja ensimmäisen kerran tutustuu osakkaiden toiveisiin jotka hänen on parhaan kykynsä mukaan otettava huomioon. Tämän jälkeen tapaamisia voidaan järjestää jakajan ja osakkaiden kesken ilman että kaikki ovat paikalla. Lopullisen jakoehdotuksen tekemiseen saattaa kulua huomattavastikin aikaa.

Lue lisää

Eikös parasta olisi sopia ensin ja pyytää vasta sitten maanmittari paikalle vetämään raja? Ainakin halvin?

Maanmittari kirjoitti:

Korjausta edelliseen että yleensä halkomisen kuluista ei vastaa halkomisen hakija. KML:n mukaan kiinteistötoimituksen kulut jaetaan hyödyn mukaan joka vakiintuneen käytännöän mukaan tarkoittaa halkomisessa kulujen jakamista omistusosuuksien suhteessa. Jos kuitenkin vain yksi osakas haluaa osuutensa eroon ja muut jatkavat yhteisomistusta voi tuo hyödyn käsite olla vähän toinen. Kannattaa tällaisessa tapauksessa vähän tiedustella maanmittaustoimistosta halkomisia tekevältä insinöörilta miten kulut mahdollisesti jakaantuisivat. Yleensä kuitenkin kun halkominen on tullut vireille niin muutkin yhteisomistajat haluavat erottaa osuutensa kiinteistöstä samalla jolloin kulut todennäköisesti jaetaan omistusosuuksien mukaan.

Lue lisää

"Jos kuitenkin vain yksi osakas haluaa osuutensa eroon ja muut jatkavat yhteisomistusta voi tuo hyödyn käsite olla vähän toinen". Juuri tästähän oli kysymys alunperin.
"Yleensä kuitenkin kun halkominen on tullut vireille niin muutkin yhteisomistajat haluavat erottaa osuutensa kiinteistöstä samalla jolloin kulut todennäköisesti jaetaan omistusosuuksien mukaan."
Silloinhan halkomisen hakijoina ovat kaikki osakkaat ja kulut määräytyvät sen mukaan.

Tuomari kirjoitti:

"Jos kuitenkin vain yksi osakas haluaa osuutensa eroon ja muut jatkavat yhteisomistusta voi tuo hyödyn käsite olla vähän toinen". Juuri tästähän oli kysymys alunperin.
"Yleensä kuitenkin kun halkominen on tullut vireille niin muutkin yhteisomistajat haluavat erottaa osuutensa kiinteistöstä samalla jolloin kulut todennäköisesti jaetaan omistusosuuksien mukaan."
Silloinhan halkomisen hakijoina ovat kaikki osakkaat ja kulut määräytyvät sen mukaan.

Lue lisää

tilan omistaa kaksi henkilöä niin maksaako hakija silloinkin viulut?

kysymys kirjoitti:

tilan omistaa kaksi henkilöä niin maksaako hakija silloinkin viulut?

Käytännössä ei sillä yksin ei voi jäädä yhteisomistusta jatkamaan vaikka haluaisikin. Kun toisen osuus erotetaan tilasta niin toisenkin osuus automaattisesti tulee erotetuksi tilasta omaksi tilakseen. Tällöin katsotaan yleensä että kumpikin osapuoli on hyötynyt toimituksesta kun kummankin osuus tilasta erotetaan omikseen. Tällöin kulut myös jaetaan kummallekin.

Tuomari kirjoitti:

Välittäjien tekemät arviot ovat vain suuntaa antavia. Halkomisen suorittaa kunnan/kaupungin asettama toimitusinsinööri joka tekee paikanpäällä perusteellisen tutkimuksen rajoista,puista pelloista,rakennuksista,rantaviivoista ym. Hän voi palkata itselleen parikin avustajaa tätä toimitusta suorittamaan.Tästä syystä kustannukset voivat nousta kovinkin suuriksi. Toimitus alkaa kaikkien osapuolten yhteen kutsumisella jossa jakaja ensimmäisen kerran tutustuu osakkaiden toiveisiin jotka hänen on parhaan kykynsä mukaan otettava huomioon. Tämän jälkeen tapaamisia voidaan järjestää jakajan ja osakkaiden kesken ilman että kaikki ovat paikalla. Lopullisen jakoehdotuksen tekemiseen saattaa kulua huomattavastikin aikaa.

Lue lisää

Kuten sanottua aikaisemminkin niin toimitusta ei tee kaupungin tai kunnan toimitusinsinööri vaan valtion maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri. Kunnan kiinteistöinsinöörillä on toimivalta vain kunnan pitämän kiinteistörekisterin alueella eli joissain kaupungeissa (jotka kiinteistörekisteriä pitävät) osassa asemakaava-aluetta. Sitäpaitsi käytännössä lähes kaikki kunnan rekisterissään pitämät kiinteistöt on joko tontteja tai yleisiä alueita. Näitä ei voida lainmukaan edes halkoa, vain tila voidaan halkoa. Joten käytännössä kunnan kiinteistöinsinööri ei suorita halkomisia lienee juuri koskaan.

Yleensä maanmittauslaitoksen suorittamissa halkomisissa ei toimitusinsinööri yleensä apulaisia itselleen ota kustannuksia kasvattamaan. Kiinteistötoimitusten uskotut miehet käytännössä otetaan mukaan vain jos osakaat sitä vaativat. MML:n muusta henkilökunnasta toimitukseen osallistuu yleensä joku kartoittaja määrätään tekemään maastotyöt jos kyseessä on vähänkin isompi halkominen, sekä että jonkinverran mm. toimituksen alku ja loppuvaiheessa myös toimitusvalmistelija tulee työllistettyä. (hakemuksen käsittely, toimituksen luonti toimitustuotantojärjestelmään, rekisteröinti)

Toimitusten kustannusten suuruuteen vaikuttaa käytännössä kaksi suurempaa tekijää eli osapuolten sopuisuus jaossa sekä jaettavan tilan koko. Ensimmäinen tekijä vaikuttaa siihen paljonko työaikaa insinööriltä menee jakosuunnitelman tekemiseen ja osapuolten kanssa käytäviin neuvotteluihin (mitä riitaisamman osapuolet sitä pidempään jakosuunnitelman tekeminen kestää mahdolliset valituksen toimituksesta oikeuteen), jälkimmäinen taasen vaikuttaa ennenkaikkea maastotöiden laajuuteen, jotka voivat suuren tilan ollessa kyseessä nousta huomattavan suureksi kulutekijäksi. Toki tilan suuruus vaikuttaa myös tilan arviointiin meneviin kuluihin.

Loppuosa toimituksen kulusta sinänsä on ihan oikein ja asiaa. Niin se suurinpiirtein menee kuin Tuomari on selostanut.

1. Eli toisinsanoen tarkoitat että voiko maanmittari auttaa jakosopimuksen laatimisessa ja tarkistamisessa. Kyllä meillä ainakin jotkut inssit tällaistakin palvelua tarjoavat eli auttavat jakosopimuksen tekemisessä. Myöhemmin kun jakosopimus on tehty niin yleensä sama inssi vielä lohkoo tilan. Periaatteessa kai tosin inssi ei voi itse arviota tilasta tehdä mutta valmiin arvion perusteella sitten auttaa rajojen vetämisessä kartalla kyllä. Maanmittauslaitos sinänsä on vetäytynyt tilausarvioinneista mutta ilmeisesti jakosopimuksen tekemistä vielä tehdään. Tällainen toiminta on ns. tilaustehtäviä (erona esim. maanmittaustoimituksiin jotka ovat viranomaistehtäviä) jossa maanmittari toimii konsulttina eikä julkisen valtaa käyttävänä viranomaisena.

2. Tämä on vähän hankala asia mutta ihan tarkasti sanottuna perusparannuksen aiheuttama arvonnousua ei oteta jakoon mukaan vaan korjaaja saa sen pitää. Sensijaan tehdystä työstä ei saa korvausta. Yritän valottaa asiaa esimerkkisi avulla.

Eli siis jos joku jako-osakas on 40 vuotta asunut yhteisomistuksen kohteena olevalla tilalla ja kunnostanut jotain rakennusta omilla varoillaan niin parannuksen tekemää arvonnousua ei oteta jaossa huomioon eli jaossa talon arvoksi arvioidaan se mikä sillä olisi jos noita korjauksia ei olisi tehty. Mikäli talon korjaaja ei saa jaossa taloa itselleen niin talon saaja joutuu korvaamaan korjaajalle korjauksen aiheuttaman arvonnousun. Näin varmasti menetellään jos tehdyt korjaustoimenpiteen ovat todella selkeästi nostaneet talon arvoa. Sensijaan ns. tavanomaisten korjausten (jotka ovat lähinnä pitäneet asunnon kunnossa ja olisi jokatapauksessa pitäny tehdä) huomioonottaminen on ehkä vähän ongelmallisempaa. Sensijaan kuten selitin aikaisemmin varsinaista hyvitystä tehdystä työstä ei oteta jaossa huomioon vaan on käräjäoikeuden asia. Käytännössä tosin (kuten selityksestäni voi hyvin päätelläkin) näitten asioitten rajanveto on aika hankalaa joten varmasti jonkinverran insinöörikohtaisia eroja löytyy miten tällaiset asiat käsitellään halkomisessa. Joku voi ottaa käsittelyyn hyvinkin laajasti hyvitysvaatimuksia ja joku toinen ei.