Ostin keväällä 2011 Tunturi RX 900 pyörän. Alkuperäinen takarengas kesti ajaa 1500 km oli täysin keskeltä sileä. Ostin uuden päälikumin, enemmän maantierengasta muistuttavan kuvio joka kesti 2500 km. Tällä hetkellä on molemmat kumit vaihdettava.
Mitkä päälirenkaat mun nyt kannattaa laittaa tuohon pyörään, eli sellaiset jotka kestäisi hyvin kulutusta eivätkä pitäisi ihan mahdotonta ääntä, niin kuin kyseisen polkupyörän alkuperäiset renkaat pitivät uutena. Ääni oli ihan järjetön, kovassa vauhdissa päälystetyllä sileällä tiellä.
Tarkoitus on lähteä noin 3500 - 4000 km pyöräretkelle. Pyörällä on nyt ajettu reilu 4000 km pitäisikö mun vaihtaa uudet ketjut ennen ennen reissua. Rattaat ei näytä kuluneilta, puhdistin ja ölijysin ketjuja/ rattaita lähes päivittäin viime kesän reissulla. Kuinka paljon ketjut ja rattaa yleensä kestää ajaa hyvin huollettuna?
Tuleeko kenellekkään mieleen jotain joka olisi syytä uusia ennen lähtöä?
Minulla ei ole mitään hajua kuinka paljon polkupyörän osat yleensä kestävät, en ole aikaisemmin ajanut samalla pyörällä näin pitkiä matkoja täys varusteiden kanssa.
Miten tuo poljinakselin laakerointi yleensä kestää?
Tuo renkaiden kuluminen jo yllätti, luulin ettei alle 4000 km retkellä tarvitse alkaa renkaita vaihteleen ja pinnoja kiristeleen mutta erehdyin.
T-jussi
Mitkä päälirenkaat mun nyt kannattaa laittaa tuohon pyörään, eli sellaiset jotka kestäisi hyvin kulutusta eivätkä pitäisi ihan mahdotonta ääntä, niin kuin kyseisen polkupyörän alkuperäiset renkaat pitivät uutena. Ääni oli ihan järjetön, kovassa vauhdissa päälystetyllä sileällä tiellä.
Tarkoitus on lähteä noin 3500 - 4000 km pyöräretkelle. Pyörällä on nyt ajettu reilu 4000 km pitäisikö mun vaihtaa uudet ketjut ennen ennen reissua. Rattaat ei näytä kuluneilta, puhdistin ja ölijysin ketjuja/ rattaita lähes päivittäin viime kesän reissulla. Kuinka paljon ketjut ja rattaa yleensä kestää ajaa hyvin huollettuna?
Tuleeko kenellekkään mieleen jotain joka olisi syytä uusia ennen lähtöä?
Minulla ei ole mitään hajua kuinka paljon polkupyörän osat yleensä kestävät, en ole aikaisemmin ajanut samalla pyörällä näin pitkiä matkoja täys varusteiden kanssa.
Miten tuo poljinakselin laakerointi yleensä kestää?
Tuo renkaiden kuluminen jo yllätti, luulin ettei alle 4000 km retkellä tarvitse alkaa renkaita vaihteleen ja pinnoja kiristeleen mutta erehdyin.
T-jussi
Vastaukset 34
Vanhimmat
Suosittelen vaihtamaan ketjun ja pakan (mikäli tuossa on ketjuvaihteet). Ketju venyy salakavalasti, ensin satunnaisesti tapahtuvat ketjun hyppäämiset ei edes häiritse mutta niitä alkaa tulla sitten tiheämpään ja jokainen hyppäys kuluttaa aina rattaita nopeammin.
Luin eilen sun juttuja, hyvä meininki. Olet aika iso mies jolla on paljon tavaraa joten luulen että kaiken kestävää rengastusta ei löydy. Tai mikäli haluat ottaa kivirekimäisen kovan rengastuksen allesi niin silloin kestää mutta ei sillä ajaa kehtaa kun on kova. Yksi miettimisen arvoinen vaihtoehto olisi ostaa varalle mukaan taitettava rengas (folding). Sen voi nimensä mukaisesti antaa olla taiteltuna jolloin vie vähän tilaa ja sitten kun aika koittaa niin vaihtaa tuo tienpäällä.
Poljinakselin laakeroinnilla meinaat varmaankin kampilaakeria (siinä keskellä runkoa). Se kyllä kestää kunhan sitä ei koskaan väljänä poljeta, itse olen ruukannut ajella aina silloin tällöin luottomekaanikon luokse jotta hän voi tuon tarkistaa. Ajelit jo tuon 2500km:n riessun pyörällä, jos kampilaakeri ei tuolla reissulla alkanut rutista sillai että tuntuu ihan jalkapohjaan asti poljettaessa niin nouhätä, silloin se ei ole ollut löysällä. Toki tuon kireys kannattaa tarkistuttaa kuten muutkin asiat pyörässä ennen noin pitkää uutta reissua. Pinnojen kireyskin voidaan tehdä pilkulleen oikein, eikä vain sormituntumalla.. pinnakireysmittaria käyttäen.
Yks juttu mikä voisi auttaa takapyörän kestävyyteen olisi poistaa kuormaa pyörän päältä, eli tarvisit kuormakärryn. Itse hankin moisen tässä taannoin, ihan juuri sen takia että kaikki retkikamat mahtuu kärryyn eikä pyörään tarvi lastata mitään. Vedettävää massaahan kaikki kilot on, mutta sekin on suuri erävoitto kun kilot ei ole heiluvaa painoa pyörän päällä.
Meinaatko osallistua muuten SF Tour 2012 ? .. tuonne olisi mukava saada retkihenkistä väkeä mukaan kun tuntuu että kaikki osallistujat ovat ns kilkapyöräilijoitä
"Meinaatko osallistua muuten SF Tour 2012 ? .. tuonne olisi mukava saada retkihenkistä väkeä mukaan kun tuntuu että kaikki osallistujat ovat ns kilpapyöräilijoitä"
Katselin tuota SF Tour 2012 en osallistu, lähden heinäkuun alussa pyöräilemään näillä näkymin Lofooteille. Pidän kesälomaa kesä, heinä ja elokuun. Kesäkuussa aijon pyöräillä tässä lähiympäristössä, ettei alkumatka mene ihan totutteluun.
Menneenä kesänä kävin Nordkapissa pohjois Norjassa. Tein työt ennen lähtöä siihen malliin, että pystyin pitämää reissun vaatiman loman. Luonnollisesti pyöräily jäi vähiin ja lähdin ihan kylmiltään yli 3500 km reissuun. Menohaluja olisi ollut mutta perse ei vaan kestänyt, niin kuin vitsissä liftarilla. Nyt pitää takapuoli totutella ennen lähtöä, tuohon satulaksi pitää katsoa parempi jos löytyy.
T-jussi
Unohtui pistää mainos, että tulehan tuonne fillarifoorumille. Siellä on asiaan ja asian vierestä juttua paljonkin.
http://www.fillarifoorumi.fi
Renkaista tuossa olikin. Kestävä ja mukava eivät siis ole aina sama rengas. Itse käytän retkeillessä Spessun 28mm maantierengasta. Se on toimiva kompromissi.
http://www.specialized.com/gb/gb/bc/SBCEqProduct.jsp?spid=64069
Kiekoista sen verran, että Tunturissa on koneella kasatut halpakiekot. Ne pitää kiristää ensihuollossa, jotta ne kestävät edes jotain. Jos pyörä olisi paremmin käyttöösi sopiva, kehottaisin melkein miettimään kiekkojen vaihtoa.
Mielestäni Tunturin kiekot on erittäin vahvat, pinnat on alunperin todella kireet. Ensihuoltoa suositellaan muutaman kymmenenkilometrin jälkeen. Pinnojen kiristystarvetta oli vasta 1500 km kohdalla takapyörässä. Jos ajo olisi ollut ilman painavaa retkivarustusta, niin kiristystarve olisi ollut vasta paljon myöhemmin. Taas tullaan siihen tosiasiaan, ettei normaali käyttäjä, joka ajaa muutaman kymmenen kilometriä vuodessa joudu pinnoja kiristämään milloinkaan. Tunturi ei ole mikään kallis pyörä RX 900 noin 1000 eur. Hinta - laatu on kohdallaan. 100 kg painavan äijän alla ei huono kiekko kestä ja vielä retkivarustus lisää painoa aika tavalla eritoten takarenkaan päälle.
Itselläni ollut aikoinaan alumiini vanteinen Tunturi retki super jossa pinnoja piti todella usein kiristellä, että vanteet pysyivät suorassa. Eikä sillä tullut milloinkaan näin pitkiä matkoja ajettua.
Ei kannata tämän palstan "asiantuntijoiden" kanssa alkaa vääntämään. Aina et pääse edes toiseksi, puhumattakaan että voisit millään voittaa.
Itse olen ajanut retkityyppistä ajoa Schwalben Marathon plussilla. Niissä on kohtuullinen kyyti ja erittäin hyvä pistosuojaus. Arvostan varmaa perille pääsemistä enemmän kuin viimeisen päälle rullaavuutta.
Koneella kasattuihin kiekkoihin on ihan pakko sanoa kuitenki, omasta kokemuksesta: Ne vedetään tehtaalla yltiötiukalle, koska "ostaja ei kuitenkaan tuo pyörää ensihuoltoon". Käsin koottu vaatii sen kiristyksen ihan ensimmäisten satojen kilometrien aikana.
Viestistä unohtui, että nykyisessä pyörässä Marathon Plussat ovat pyörineet alla vähän yli 6000 km ilman yhtään paikkausta. Nyt alkaa takarenkaasta olla pintakerros aika kaikki, mutta vielä sillä ajelee. Alkuperäiset renkaat kestivät ihan tasan 2000 km ihan samanlaisessa ajossa.
Tilasin eilen samanlaiset renkaat, eli Marathon plussat
T-jussi
Koneella kasatut halpakiekot eivät koskaan ole hyvin tehtyjen käsin kasattujen veroisia. Tunturi on Accell Group'n halpamerkki Suomen markkinoille. Sillä myydään isoja määriä halpapyöriä marketeissa.
No eiköhän nyt kuitenkin kone osaa tehdä tarkemmin työn, jossa tärkeää on se että jokainen pinna olisi yhtä kireä ja silti vielä vanne suorassa molempiin suuntiin. Käsin tehtynä on varmasti suurempia heittoja eri pinnojen keskinäisissä tiukkuuksissa. Kone tekee kerrasta suoran eikä löysentele toisia ja kiristele toisin pinnoja niin kun käsintehdessä, vanteen suoraan saamiseksi.
Kiekossa on kaikki osat muutenkin koneella tehtyjä, niin eiköhä se kokoonpanokin siinä sivussa suju.
Miten käytössä voit huomata eron?
Tai tietysti huomaa kun käsintehty ei ole koskaan niin suora kun koneella tehty.:D
"nuljuu jokasuuntaan":DD
Ainoa syy miksi voisin puolustaa käsinkasattua on työpaikkojen säilyminen, mutta eipä siitäkään suomalaiset ole valmiita maksamaan. Lapsityövoimalla käsin pinnaus kuitenkin teetettäisi kehitysmaissa.
Tuleekin taas mieleen, kun kuuntelin erästä äijää, joka kehui käsintehtyjä polttopuita paljon paremmiksi. Miten voi olla käsintehty polttopuu koneella tehtyä parempaa. Ainoa ero on se, että käsintehdyissä polttopuissa on tullut jo lämmin moneen kertaan ennen sen varsinaista tulisijassapolttamista. Tuo ominaisuus ei tee siitä polttopuusta sen parempaa, koneella tehy polttopuu on huomattavasti tasalaatuisempaa.
T-jussi
Ei, tässä tapauksessa kone ei ole vielä ihmisen veroinen. Koneella tehdyt kiekot pitää avata ja kiristää käsin, jos haluaa niistä hyvät.
Sellaisen selityksen olen kuullut, että joskus valmistajat ottavat kiekon pois koneesta kesken ohjelman ajan säästämiseksi. En ole varma, onko siinä perää.
eipä näy sullakaan olevan mitään oikeaa tietoa koneella ja käsin tehtyjen eroista. ainoa määräävä tekiä on että miten saa rihdattua vanteen suoraksi oli se käsin tai koneella rihdattu kummassakaan tapauksessa ei kaikki puolat ole samassa momentissa jes.jo se että jos samassa kiekossa on toisella puolella pystypuolaus ja toisella vinopuolaus tekee sen että eripuolella olevalla puolalla on eri momentti. ja nämähän eri puolaustyylit johtuu tietysti siitä mihin fillarin keskiöratas on rihdattu ja sehän selvii ihan mittaamalla
Kone kun kasaa kiekon niin eipä siinä varmaankaan juuri rihtaamista ole, jos nyt yhtään ymmärrän nykytekniikkaa. Pinnatkin ovat varmasti hyvin tasalaatuisia. Eikö koneet ole sarjatuotantoon tarkoitettuja. Yksittäiset pinnaukset ovat eri asioita. Kai kone nyt osaa jonkun sivuunkin pinnata ja saadaan varmasti kymmenesosamillin tarkkudella, verraten rullamittaan.
T-jussi
On asioita, jotka ihminen tekee paremmin kuin kone. Kiekot ovat sellaisia.
Perustele.
Koneella kiekkoa ei saada oikeaan kireyteen.
Koneella kiekkoja tehdessä nippelit vedetään kyllä "oikeaan" kireyteen. Koneelta jää kuitenkin huomioimatta erinäiset jännitteet puolissa kuten jännite puolien risteyskohdassa. Tämä jännite kun vapautuu niin vanne heittää samantein. Ei siis suotta uusia peruspyöriä suositella viedä ensihuoltoon, jossa myös kiekot rihdattaisiin. Käsin kiekkoja "leivotaan" aina suoristamisen välissä, jotta nuo jännitteet poistuvat. Tätä ruljanssia toistetaan niin kauan kuin kiekot pysyvät "leipomisen" jälkeen suorassa. Ja näin syntyy hyvä kiekko! Nimim. muutaman parin tehnyt omaan ajoon ja kymmeniä muita kiekkoja rihdannut.
Ks. tarkemmin täältä:
http://www.fillari-lehti.fi/Fillarilehti/Jutut/Kiekonpuolausosa1.aspx
Hakusanat leipomisesta, leipomalla.
Kyllä ainakin osa rihtauskoneista painelee puolia rihtauksen kestäessä, jolloin jännitteet vähenevät. Kuten tässä http://www.bmd.nl/index.php?id=7 . Efekti lienee sama kuin kiekon leipomisessa käsin.
Itselläni ei ole viime aikoina ollut valittamista tehdasvalmisteisista kiekoista, ne ovat kestäneet vuosia rihtaamatta. 90-luvulla ostamassani pyörässä oli tilanne toinen, joten ehkä koneet ovat kehittyneet niistä ajoista. Vanteetkin ovat nykyään erilaisia, tuplaseinämät ja korkeampi profiili lisäävät jäykkyyttä.
Hyvä video, siitä saa vastauksen moneen asiaan. Kiitos!
T-jussi
Se mitä alta tonnin pyöriä on huoltanu niin niissä tuskin tuollaista laitetta on käytetty. Aikamoiseen kuntoon menee muutamassa kuukaudessa satakilosen alla.
Eikö asia nyt kuitenkin ole juuri toisnpäin, halpisvanteita tehdään juuri koneellisesti paljon, Eihän käsintehdyt kiekot voi olla halpoja. Työ maksaa ainakin suomessa todella paljon.
5000 euroa maksavassa pyörässä voisi hyvin olla jo käsintehdyt kiekot hintansapuolesta, mutta halpispyörässä käsintehdyt kiekot maksaisi enemmän mitä koko pyörä.
Tuollainen yksi linja suoltaa kiekkoja kymmeniä tunnissa, ja laatu kilpailee varmasti käsin kasatun kanssa jos ei muussa niin tarkkuudessa. Koneella tai paremminkin sanottuna linjalla pinnoitetussa vanteessa näyttäisi, että nippeleitä vaan kiristetään rihratessa. Löysää pinnaa ei silloin voi jäädä, löysä pinna on juuri se joka elää ja kalvaa itsensä nopeesti todella löysäksi minkä takia vanne alkaa heittään.
ei kyllä se kone osaa myös löysentää nippeleitä myös jos on tarvis tosin sekään puola ei jää löysälle. puolauskone kiristää kaikki puolat ennalta annettuu arvoihin ja vähä rutistelee sitä sit rihtauskone taas vähä rutistelee sitä ja kattoo heitot ja laskee mitä täytyy tehdä ja mihin suuntaan ja avot sieltä tupsahtaa valmis kiekko jossa on kyllä puolat kohtuu oikeissa kireyksissä. jos kone kiekot ois oikeesti niin huonoja kun noi mestarit väittää oishan niitten teko jo lopetettu kun kaikki hajoaa.
jotkut vaan menee siihen mielikuvamainontaan mukaan.
niin kuin valmistaja x kalliit navat rupesin kattoo tarkemmin niin hah samat sisuskalut kuin valmistaja x halvoissa navoissa mut kalleissa kauniit kuoret tätä tettää mielikuvamainonta jonkun pyörä kulkee varmaan paljon paremmin kun osti kalliit eli kalliilla ei kyllä välttämättä saa laatua mut mielikuvia kyllä.
eli jokainenhan ostaa sellaisen fillarin joka tuntuu hyvälle ja mieluiten ammattinsa osaavalta myyjältä, eikä tältä tulevien viisauksien pohjalta.
Koneella tehty kiekko on halvempi kuin käsin tehty. Kate tehtaalle on parempi.
Joo, siis ei
Miten se paremmuus erottuu, se tässä nyt haluttaisiin tietää. Jos tehdään 10.000 kpl kiekkoja koneella tai käsin. Molemmat on suoria aluksi, mutta koneella tehty pidempään.
Perustelkaa nyt se käsintehdyn paremmuus.
Jussi, elä ota kuuleviin korviin näitä paremmuus juttuja.. riittää kun kiekot toimii ja pyörii omassa käytössään. Antaa sitten näiden speksaajien ostaa niitä täyshiilari kiekkoja kun ovat niin hyviä (lue kalliita) :)
Retkikäytössä paras osa on se mikä kestää, kalliimpi osa on usein kevyempi joka on taas saavutettu kestävyydestä tinkimällä.
Jep, jolloin koneella tehty kiekko joudutaan avaamaan ja kiristämään uudestaan käsin.
näin vastaa asioista tietämätön jep
Sanotaan vaikka näin, että peruskuluttajalle voi hyvinkin sanoa, että kevyempi on parempi. Ääripäässä olevat kevyet tuotteet, joista on kestävyydestä tingytty, on kuitenkin niin kalliita, että tavis ei sellaisia summia ole valmis laittamaan pelkkiin kiekkoihin. Harva kun edes laittaa niin paljon rahaa siihen fillariinkaan.
Tätä kiekkojen paremmuus juttua kun lukee, niin tulee mieleen hölmöläiset jotka kantaa valoa säkissä sisälle.
Pakko myös vielä kerrata tuo oma kokemus. Ostin Tunturi RX 900 keväällä 2011 Ajoin pyörällä 1500 km ja takarengas oli siinä vaiheessa sileä, vaihdoin uuden päälirenkaan ja kiristin pinnat siis ensimmäisen kerran. Nyt pyörällä on ajetta yli 4000 km ja alkuperäinen eturengas on nyt myös sileä, mutta eturenkaan pinnoja ei ole vielä kertaakaan kiristetty ja vanne on vieläkin ihan suora ja pinnat kireet.
Eli olen ajanut pyörällä 4000 km ja vain kerran kiristänyt takakiekon pinnat. Lähes koko kilometrimäärä on poljettu täydet retkikamat päällä yli 40 kg ja itse painan n. 100 kg Edessä ollut myös laukut, polkenut myös kuoppaisia hiekkateitä.
En osaa muuta sanoa kun, kai ne käsin kasatut kiekot olisi kestänyt vielä pidempään pinnoja kiristämättä.
Toisinaan alkaa tuntuun nuo "tosipyöräilijöiden" jutut siltä, ettei siihen fillariin tule kun 200 km kesässä, mutta pinnoja kiristellään päivittäin. Selittämiseen kuluu niin paljon aikaa ettei ehdi polkea lainkaa. Kaippa ne käsintehdyt kiekot siinä tehtävänsä tekee, ja aika kuluu harrastuksen merkeissä pinnaa kiristäen.
T-jussi
Hyvin on rengas kestänyt. Itsellä alkaa olla takarengas sileä kolmen kuukauden ajojen jälkeen. Ja muuten nyt tätä kirjoittaessa aloin vasta tajuamaan että onhan niitä kilometrejä kuitenkin se vajaa 1500, tuossa jo ihmettelin että jo on kulunut nopeasti. Pyörää ostaessa jo katsoin että on ihmeen pehmeää kumia, taitaa on thaimaassa tehdyt renkaat. Nyt pitäisi mennä vaihtamaan etu/takarengas päikseen niin pärjää syksyyn asti, katson sitten ostanko talveksi uudet kumit vai vasta keväällä.
Niin omat ajot ovat olleet pääosin hiekalla ja maastossa mutta on sitä asfaltillakin tullut ajettua.
Pinnat tuntuu vielä näppituntumalla kireältä eikä kiekot näytä vipattavan mitenkään niitä pyörittäessä, en ole ikinä yhdestäkään pyörästäni pinnoja kiristellyt vaikka jossain pientä heittoa joskus oli näkyvissä.
Itse ajan vuodessa vuodessa 6000-8500km. Ykköspyörälläni on tuluut täyteen jo 72 000km (vuodesta 1998), joten minulla on kokemusta osien kestävyydestä. Tällä hetkellä pyörässäni on edessä sekä takana tuplapistosuojatut renkaat, joita ei edes nastaan ajo puhkaise! Ne ovat tietysti kalliimmatm, mutta kestävyys on aivan toista luokkaa kuin halppisrenkailla. Takarengas kestää minulla noin 5 000km ja eturengas 7 000- 9 000km. Tienpäällä pitkillä yli tuhannenkin kilometrin retkillä ei mene aikaa hukkaan rengasrikoissa, vaikka ko. renkaat ovat hieman raskaammat ajaa. Pinnoja en juuri kiristele ja kiekot kestävät, koska käytän vain laatumerkkejä. Halvat osat käyvät vain kalliiksi, koska niitä pitää ostaa niin usein. Halpa pyöräkin käy kalliiksi, mikäli ajat todella pitkiä matkoja. Varaosat ovat aina kalliimpia, joten pyörän rakentaminen uudelleen varaosista maksaa todella paljon. Ostamalla laatupyörän säästät huoltokuluissa ja voit nauttia ajamisesta huollon jäädessä vähemmälle.
viime kesänä rossanolla tuli ajettua 4200 km, sitten pyörä varastettiin.
tänä kesänä tullut ajettua 2700 km, vähän on jo kulunut, mutta uskon että 5000 km näillä ajaa
Voiko ajaa kuluneella renkaalla